METSÄT
Teksti ja kuvat Sami Karppinen
Tähtäin ensiharvennukseen Taimikonhoidossa kahden käsittelykerran taktiikka on yleensä kustannustehokkain vaihtoehto. Tämä tarkoit- taa, että noin 5–8 vuotta varhaisperkauksen jälkeen on vuorossa taimikon harvennus. ”Taimikon harvennuksen tavoitteena on harventaa puusto raivaussahalla sellaiseen tiheyteen, että metsä saa kasvaa ensiharvennusvaiheeseen saakka ilman hoitotoi- menpiteitä”, Seppälä sanoo. Kuusikossa taimikon harvennus on ajankohtainen, kun kasvatettavat puut ovat 3–4 metrin pituisia ja männi- kössä 4–5 metrin mittaisia. ”Tässä vaiheessa poistetaan huonolaatuisia, etukasvui- sia tai kasvatettavaksi valittujen puiden kanssa kilpailevia puita. Tarvittaessa harvennetaan myös kasvatettavan pää- puulajin taimia. Mahdollisuuksien mukaan taimikkoon pyritään jättämään noin kymmenen prosenttia lehtipuita.” Taimikon harvennuksen jälkeen kuusikon tavoiteltu tiheys on 1 800–2 000 ja männikön 2 000–2 200 runkoa hehtaarilla.
tehtävien hoitotoimenpiteiden kustannuksia merkittä- västi”, Seppälä perustelee. Seppälän mukaan jokainen varhaisperkauksessa viivy- telty vuosi lisää raivaussahatyön kustannuksia noin kym- menellä prosentilla. ”Varhaisperkaus kannattaa siis tehdä mieluummin aikaisin kuin liian myöhään. Jos lehtipuuta kehittyy taimikkoon runsaasti, voi varhaisperkaus joissain tapauksissa olla järkevää tehdä kaksikin kertaa.” Kun havupuut saavat varhaisperkauksen ansiosta käyt- töönsä lisää valoa, ravinteita ja vettä, nopeutuu puiden kasvu huimasti. ”Muutos yllättää parin kesän päästä usein metsäam- mattilaisenkin, sillä puut voivat venyä pituutta jopa met- rin vuodessa”, Seppälä kuvailee. Myös puiden läpimitan kasvu kiihtyy. Luonnonva- rakeskuksen tutkimukset ovat osoittaneet, että kuusella läpimitan kasvu lisääntyy 20–30 prosenttia 2–3 vuoden ajan varhaisperkauksen jälkeen, ja todennäköisesti kas- vua parantava vaikutus säilyy pidempäänkin. (Uotila ja Saksa 2014).
Oikea-aikainen varhaisperkaus varmistaa taimikon nopean alku- kehityksen, ja riittävän rohkea taimikon harvennus takaa tuottavan ensiharvennuksen. K evätkesä on otollista aikaa suunnata katseet taimikoihin. Jos havupuun taimet katoavat vesakon sekaan sitä mukaa, kun lehtipuut alkavat viher- tämään, on taimikossa todennäköi- sesti töitä raivaussahalle. ”Taimikon oikea-aikaisen varhais perkauksen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Siinä vaiheessa varmistetaan havupuiden ripeä kasvu”, Metsä Groupin Jyväskylän hankintapiirillä metsäomaisuudenhoidon asian- tuntijana työskentelevä Pekka Seppälä painottaa. Havupuutaimikon varhaisperkaus on ajankohtainen, kun istutetut havupuut ovat noin metrin tai kylvetyt männyt noin puolen metrin mittaisia. Eteläisessä ja kes- kisessä Suomessa tähän kuluu tavallisesti noin 4–6 vuotta istutuksesta. ”Varhaisperkauksen tarpeen tunnistaa parhaiten siitä, että havupuita nopeammin kasvaneet lehtipuut varjostavat ja piiskaavat mäntyjen tai kuusten latvoja”, Seppälä kuvailee. Kasvutilaa havupuille Varhaisperkauksessa taimikosta poistetaan raivaussa- halla havupuiden kasvua haittaava lehtipuuvesakko. Tarvittaessa voidaan myös harventaa kylvötuppaita tai poistaa yksittäisiä huonolaatuisia havupuita. ”Jotta varhaisperkaus tulee tehdyksi oikeaan aikaan, taimikon kehitystä pitää alkuvaiheessa seurata tiiviisti joka kesä. Jo vuoden tai kahden viivästys sekä heiken- tää havupuiden kasvua että nostaa myöhemmin
Taimikon kehitystä pitää alkuvaiheessa seurata tiiviisti joka kesä.
TAIMIKONHOITOON KANNATTAA PANOSTAA
Metsäomaisuudenhoidon asiantuntija Pekka Seppälä sanoo, että jos lehtipuuta syntyy kuviolle vähän, voidaan taimikonhoitourakasta selvitä joskus jopa yhdellä raivauskerralla kuten tällä kohteella. Silloin on metsäammattilaisellakin syytä hymyyn.
20 | metsä groupin viesti
metsä groupin viesti | 21
Powered by FlippingBook