METSÄT
Teksti ja kuvat Sami Karppinen
”Taimikko kannattaa harventaa rohkeasti oike- aan tiheyteen, koska liian tiheässä kasvaessaan puut riukuuntuvat. Tämä heikentää ensiharvennuksen kannattavuutta ja voi lisätä ennakkoraivauksen tarvetta. Omatoiminen metsänomistaja voi raivaus vaiheessa kontrolloida tiheyttä ottamalla ympyrä- koealoja neljän metrin kepillä. Kertomalla koealalle osuneet taimet 200:lla saadaan selville hehtaariti- heys.” Kemera kannustimena Taimikonhoitotöiden kustannuksiin on mah- dollista hakea valtion kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea. Mikäli tukiehdot kohteella täyttyvät, voi kemera-tukea saada tai- mikon varhaisperkaukseen 160 euroa ja taimi- kon harvennukseen 230 euroa hehtaarilta. ”Metsä Groupin asiantuntijat osaavat kertoa tukimahdollisuuksista tarkemmin, ja he myös hoitavat tukihakemusten tekemisen tarvittaessa metsänomistajan puolesta”, Seppälä sanoo.
Kun yrittäjämetsuri Timo Perälä saa varhaisperkausurakan valmiiksi, jää taimikon harvennusvaiheeseen varttumaan noin 1 800 kuusen taimea hehtaarille.
Tutkitusti tuottava investointi METSÄNOMISTAJAN voi olla vaikea hah- mottaa taimikonhoidon taloudellista kan- nattavuutta, koska työn tulokset ovat
Taimikonhoidon tulokset konkreti soituvat metsänomistajan kassaan arvokkaampana puustona ja lyhy- empänä kiertoaikana. Esimerkiksi Etelä-Suomessa istutuskuusikon on tutkimuksissa havaittu tuottavan tai- mikonhoidon ansiosta yli 50 pro- senttia enemmän tukkipuuta hoi- tamattomaan metsään verrattuna. Uudistushakkuuvaiheessa se tarkoit- taa metsänomistajalle helposti yli 5 000 euroa suurempaa puukauppati- liä hehtaarilta. ”Kun puhutaan hakkuutulojen nyky- arvosta, niin taimikonhoito nostaa sitä tuoreen kankaan kuusikossa noin tuhat euroa ja kuivahkon kankaan män- nikössä noin 600 euroa hehtaarilla”, Saksa sanoo.
Hakkuutulojen nykyarvo (NA) hoidetussa ja hoitamattomassa taimikossa.
Lähde: Luonnonvarakeskus
yleensä realisoitavissa rahaksi vasta vuo- sikymmenten kuluessa. Luonnonvarakes- kuksen (Luke) tutkimukset kuitenkin osoittavat selvästi, että taimikonhoitoon kannattaa investoida. Luken tutkija Karri Uotilan tutkimus- ten mukaan taimikonhoitoinvestoinnin tuottoprosentti on istutuskuusikoissa noin viisi ja kylvömänniköissä jopa yli kuusi prosenttia. Myös Luken johtava tutkija Timo Saksa kannustaa päämäärätietoiseen taimikon- hoitoon. ”Työn ei tulisi olla puuston pelas- tamista viime tingassa, vaan taimikon- hoito-ohjelma kannattaa toteuttaa ennalta ajatellusti ja ajoittaa optimaalisesti.”
Päätehakkuu
Hakkuutulojen NA euroa/ha
Toinen harvennus
3 000
Ensiharvennus
2 500
2 000
TARKASTI TAVOITETIHEYTEEN ASTAN AVULLA
1 500
1 000
500
0
juuri tavoitteiden mukainen määrä istu- tuspaikkoja”, sovelluksen kehitystyössä aktiivisesti mukana ollut Metsä Groupin operaatiopäällikkö Juho Rantala kertoo. Asta-sovellusta pilotoitiin viime vuonna kahdeksassatoista kaivinkoneessa. ”Kokemukset ovat olleet erittäin positiivi- sia. Metsä Groupin tavoitteena on, että tänä vuonna 70–80 prosenttia maanmuokkaus- alasta tehdään koneella, jossa on käytössä Asta-sovellus.” Taimitarve tiedetään tarkasti Yksi Asta-sovelluksen keskeisistä hyö- dyistä on se, että uudistusalalle tarvittava taimimäärä on maanmuokkauksen jäl- keen tarkasti selvillä. ”Istutuspaikkojen määrä voi vaihdella merkittävästi esimerkiksi kallioiden, ojien
tai säästöpuuryhmien vaikutuksesta. Nyt uudistusalalle voidaan varata juuri oikea määrä taimia jopa kuviokohtaisesti, mikä tehostaa istutustyötä huomattavasti”, Metsä Groupin operaatioesimiehenä tai- mitilauksia Virroilla ja Ruovedellä junai- leva Petri Mäkeläinen kertoo. Asta mittaa työn edetessä koneen puomiin kiinnitetyn GPS-anturin avulla muokattavan alueen pinta-alan ja istutus- paikkojen sijainnin. Kuljettajan tabletille tai älypuhelimelle piirtyy reaaliaikaisesti kartta käsiteltävästä kuviosta. ”GPS:n mittaama pinta-ala toimii taksaperusteena yrittäjälle ja työn lasku- tusperusteena metsänomistajalle. Metsän- omistaja voi saada tarkan raportin tehdystä työstä kohteilla, joilla Asta on kaivinko- neessa käytössä”, Mäkeläinen sanoo.
Taimikonhoito
Hoitamaton
Asta-sovellus parantaa maanmuokkauksen laatua ja lisää taimi toimitusten täsmällisyyttä. M etsä Group ottaa tänä kesänä laajempaan käyttöön kaksi kesäkautta testikäy- tössä olleen Asta-muokkaus sovelluksen. Risutec Oy:n yhdessä Metsä Groupin kanssa kaivinkoneisiin kehit- tämä sovellus mittaa reaaliaikaisesti muokattavan alueen pinta-alaa ja kertoo alalle tehtyjen istutuspaikkojen määrän. ”Sovelluksen ansiosta kuljettajan on aiempaa helpompaa tehdä uudistusalalle
että tukihakemuksia on tullut todella ripeään tahtiin etenkin Pohjois-Suomessa. ”Nyt kan- nattaakin olla nopea raivaussahatöiden tilaa- misessa, jotta saa varmistettua kemera-tuet kohteelle.” ”Metsä Groupin metsäasiantuntijat palve- levat metsänomistajaa myös kemera-tukiasi- oissa. Meiltä löytyvät lisäksi ammattitaitoiset metsurit taimikonhoitotöihin. Teemme tukiha- kemukset ja toteutusilmoitukset metsänomis- tajan puolesta Metsä Groupin toteuttamissa kohteissa. Jos metsänomistaja haluaa tehdä itse kemera-hakemuksia omatoimisesti teh- dyistä kohteista, se onnistuu Metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelussa.”
Kemera-tukia voi hakea nyt normaalisti
Lähes vuoden kestänyt nuoren metsän hoitoa koskenut kemera-tukien hakusulku päättyi 20. huhtikuuta.
”KAIKKIIN tuettaviin työlajeihin voi jälleen tehdä rahoitushakemuksia ja toteutusilmoituksia Met- säkeskukseen normaaliin tapaan”, Metsä Grou- pin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala kertoo. Kestävän metsätalouden rahoituslain muu- toksen myötä taimikon varhaishoidon ja nuo- ren metsän hoidon hankkeet on toteutettava aiempaa nopeammin. ”Työt on tehtävä vuoden
kuluessa rahoituspäätöksen saamisesta. Aika- taulu kannattaa ottaa huomioon etenkin sellai- silla kohteilla, jotka vaativat koneellista puun- korjuuta talviolosuhteissa”, Oijala huomauttaa. Kuluvana vuonna Metsäkeskus voi hyväk- syä nuoren metsän hoidon ja taimikon var- haishoidon kemera-hakemuksia kaikkiaan 54,6 miljoonan euron edestä. Oijala kertoo,
22 | metsä groupin viesti
metsä groupin viesti | 23
Powered by FlippingBook