METSÄT
”Turvemaametsän uudistamista suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ojien kuntoon, puuston laatuun ja maaperän ravinteikkuuteen”, operaatioesimies Maritta Uutela sanoo.
Teksti ja kuva Sami Karppinen
”Suuntaus on mielestäni oikea. Kun uudistamistyöt tehdään oikeilla menetelmillä, uudesta puusukupolvesta saadaan huomattavasti paremmin kasvava ja laaduk- kaampi kuin ojitusalueen alkuperäinen puusto on ollut.” Huomio puuston laatuun Puuston laatuun on syytä kiinnittää huomiota uudis- tamispäätöstä tehdessä. Ojitusalueille puusto on lähes aina syntynyt luontaisesti, ja puiden kasvu elpynyt vasta ojituksen jälkeen. ”Siksi puut ovat usein vanhoja ja laadultaan huonoja. Lisäksi on tyypillistä, että ravin- teikkaammilla maapohjilla puusto on hyvin hieskoivu- valtaista.” Tavallisesti varttunut suometsä onkin tiheydeltään sel- västi harvennuksen tarpeessa, mutta sen jälkeenkin kas- vamaan jäisi runsaasti hieskoivua. Uutelan mukaan hies- koivusta kehittyy Pohjanmaalla vain harvoin tukkipuita, joten sen kasvattaminen kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen ei ole kannattavaa. ”Nyrkkisääntö on, että jos kuviolle ei jää riittävästi elinvoimaisia ja laadukkaita
kunnossa, niin muokkauksen yhteydessä tehtävät navero- ojat riittävät varmistamaan taimille otolliset kasvuolosuh- teet”, Uutela sanoo. Vesiensuojelu on turvemaiden uudistusaloilla aina otettava huomioon tarkasti, koska kiintoaines voi huuhtoutua tavallista herkemmin uudistushakkuun jälkeen. ”Kaivukatkot, lietekuopat ja laskeutusaltaat ovat toimi- via keinoja hidastaa veden virtausta ja siten kiintoaineksen huuhtoutumista. Laajemmista kuvioista, joilla tehdään kunnostusojitusta tai ojitusmätästystä yli viiden hehtaarin alueella, laaditaan aina vesiensuojelusuunnitelma ELY- keskukseen.” Muokkausmenetelmänä turvemailla käytetään pääasi- assa kaivinkoneella tehtävää ojitus- tai naveromätästystä. Myös kääntömätästys sopii hyvin turvemaalle silloin, kun alueen vesitalous on kunnossa. Kaikkein kuivimmilla kohteilla voi kyseeseen tulla myös laikutus. ”Muokkausmenetelmissä on tapahtunut 2000-luvulla iso muutos. Aiemmin yleisestä äestyksestä on turvemailla luovuttu käytännössä koko-
MILLOIN ON OIKEA AIKA UUDISTAA SUOMETSÄ?
havutukkipuita, harvennuksen sijaan kuvion uudistushakkuu voi olla metsänomistajalle talou- dellisesti järkevin vaihtoehto.” Toisinaan hieskoivikon tai männikön alle on kehittynyt kasvatuskelpoinen kuusen taimikko, jota voi hyödyntää uuden metsän perustamisessa. ”Jos maapohja on rehevyydel- tään mustikkaturvekangasta, onnistuu kuusen kasvattaminen. Monesti osalla uudistettavaa kuviota voidaan hyödyntää olemassa olevaa taimiainesta”, Uutela kuvailee.
naan. Maanpintaa ei saa muok- kauksessa rikkoa liikaa, koska hieskoivu puskee uudistusaloille muutenkin hanakasti”, Uutela painottaa. Puulaji ravinteisuuden mukaan Turvemaat viljellään Uute- lan mukaan yleisimmin istuttamalla ne männylle tai kuuselle. Männyn kylvö on vähentynyt selvästi, kuten myös luontainen uudistami- nen. ”Puulaji valitaan maaperän ravinteisuuden mukaan. Kar-
Suometsien uudistaminen on lisääntynyt huomattavasti Keski-Pohjanmaalla.
Turvemaametsän uudistamispäätökseen vaikuttaa ennen kaikkea puuston laatu.
Kannattaako karuimpia kohteita viljellä? Kaikkein karuimmilla turvemailla metsän kasvu voi olla niin heikkoa, ettei metsän uudistaminen ole talo- udellisesti järkevää. ”Suopursua kasvavilta varputur- vekankailta löytyy kohteita, joissa puusto ei ole ojituk- senkaan ansiosta lähtenyt juuri elpymään. Tällaisilla kohteilla metsänviljely voi olla kannattamatonta.” Rajana metsänviljelyn kannattavuudelle on pidetty noin 1,5 – 2 kuution vuotuista kasvua hehtaaria kohden. ”Metsänomistajan omat tavoitteet tietysti ratkaisevat aina sen, kuinka metsää hoidetaan. Mutta sanoisin, että tuotantopanokset kannattaa mahdollisuuksien mukaan suunnata tuottavammille metsämaille.”
keasti voi sanoa, että mustikkaturvekankailla menestyy kuusi ja puolukkaturvekankailla ja sitä karummilla kasvu- paikoilla mänty.” Jos metsässä on ennen uudistushakkuuta ollut selviä merkkejä ravinnehäiriöistä, kannattaa taimikossa tehdä terveyslannoitus, kun se on venynyt noin viiden metrin pituuteen. ”Taimien kasvaessa niiden ravinteiden tarve kasvaa ja puutokset alkavat näkyä, jos ravinnehäiriöitä ei korjata. Tuhkalannoitus on tähän erinomainen konsti, sillä se korjaa maaperän ravinne-epätasapainon jopa pariksi vuo- sikymmeneksi.” Uutela muistuttaa, että taimikon varhaisperkaus- tarvetta on seurattava turvemaalla erityisen tiiviisti. ”Hieskoivuvesakko on syytä perata pois hyvissä ajoin havupuuntaimien tieltä. Perkaus ehkäisee myös hirvitu- hoja, sillä hirvet popsivat mieluiten hentoja vesakon alla riutuneita mäntyjä.” TURVEMAAMETSÄN HOITO -artikkelisarja päättyy. Kolmessa edellisessä numerossa olemme kertoneet turvemaiden har- vennuksesta, tuhkalannoituksesta ja kunnostusojituksesta. Voit lukea lehden aiempia numeroita Metsäverkossa.
Y hä useampi turvemailla kasvava metsäkuvio on ehtinyt varttua ikään ja kokoon, jolloin vuorossa on metsän uudistaminen. Ojitus- alueilla maaperän ominaisuudet ja puuston rakenne voivat vaihdella paljon samankin metsikkökuvion sisällä. Siksi uudistamispäätöksen tekeminen ei ole niin yksiselitteistä kuin kivennäismailla. ”Uudistamista on pohdittava aina tapauskohtaisesti puuston kunnon ja kasvun mukaan. Turvemailta löytyy paljon laadukkaita ja hoidettuja tukkimetsiä, mutta usein metsän tuotto voi olla hiipunut esimerkiksi tukkeutu- neista ojista, puuston huonosta laadusta tai maaperän ravinnehäiriöistä johtuen”, Metsä Groupin Kannuksen operaatioesimies Maritta Uutela perustelee. Uutelan mukaan suometsien uudistaminen on vii- meisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt Keski- Pohjanmaalla huomattavasti. Samalla metsänomistajien ja metsäammattilaisten rohkeus ja osaaminen suometsän uudistamisessa ovat kasvaneet.
Vesitalous kuntoon maanmuokkauksen yhteydessä
Turvemaiden metsänuudistamisen onnistumisen perusedellytys on se, että alueen vesitalous laitetaan kuntoon maanmuokkauksen yhteydessä. Kun haihdut- tava puusto on poistettu kuviolta, lisääntyy maaperän kuivatustarve väistämättä. ”Tarvittaessa kunnostusojitus on helppo toteuttaa maanmuokkauksen yhteydessä. Mutta jos ojat ovat
metsä groupin viesti | 27
Powered by FlippingBook