HENKILÖ
Teksti Sirkku Vanhatalo Kuva Seppo Samuli
Omistajajäseniltä hankittava puu on Metsä Groupin toiminnan perusta. Hallintoneuvoston uuden puheen- johtajan, Juha Paajasen mukaan luottamushenkilöiden tehtävä on tuoda jäsenistön ääni kuuluviin hallinnon kautta. Yhtä tärkeää on viedä jäsenille tietoa konsernin ajankohtaisista asioista ja päätösten taustoista. P unkaharjulainen maa- ja metsätalousyrit- täjä Juha Paajanen on ollut hallintoneuvostossa vuodesta 2005 lähtien. ”Kuluneina vuosina Metsä Group on kehit- Paajanen painottaa sitä, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vahvistaa sitou- tumistaan osuuskuntaansa. ”Omistajajäse- nille tarjolla olevia palveluita on viime vuo- sina kehitetty ja laajennettu voimakkaasti. Omasta osuuskunnasta saamme kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut. Lisäksi esimerkiksi sijoitusmahdollisuudet ovat verrattomat.”
ja nähnyt selvästi, miten metsän voima- peräinen hoitaminen kasvattaa metsä- omaisuudesta saatavaa tuottoa. Vaikka puun kantohinta on tietysti metsänomis- tajalle aina tärkeä asia, on hyvä miettiä myös metsätalouden kokonaiskannat- tavuutta. Hyvällä metsänhoidolla voi parhailla kasvupaikoilla saavuttaa jopa tuplakasvun keskimääräiseen kasvuun verrattuna.” Raivaussaha metsäsektorin pääomatehokkain investointi Paajasen mukaan raivaussahalla tehdään tulevaisuuden tukkimetsät, ja sanoo sahan olevan koko metsäsektorin pää- omatehokkain investointi. ”Lisäksi se on mitä parhain kuntoiluväline. Raivaami- nen on erittäin tehokasta hyötyliikuntaa. Toissa talvena, kun hiihtokelit loppuivat kesken, hoidin kuntoani metsätöissä”, hän kertoo. Tänä talvena hiihtokilomet- rejä kertyi tuhatkunta. Metsäverkko on Paajasella ahkerassa käytössä. Se tekee hänen mielestään metsänomistamisen entistä kiinnosta- vammaksi. ”Kun tehdyt työt kirjataan palveluun, ja puuston kasvutiedot päivit- tyvät kerran vuodessa, näen konkreetti- sesti tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksen esimerkiksi metsän rakennekehitykseen ja puustomääriin.” Paajanen on kaiken varalta käynyt ulkopuolistenkin asiantuntijoiden kanssa mittaamassa koealoilta, kuinka hyvin Met- säverkon tiedot ovat ajan tasalla. ”Onkin ollut mukava todeta, että ne pitävät erittäin hyvin paikkansa.”
tynyt voimakkaasti hyvään suuntaan, mutta erityisen iloinen olen siitä, että myös koko hallinnon rooli ja toiminta- malli ovat menneet paljon eteenpäin.” ”Esimerkiksi hallintoneuvoston toi- minta on jämäköitynyt, ja sen työssä mu- kana olevien näkemyksiä, laajaa osaamista ja kokemusta hyödynnetään – sitä tosin voisi tehdä vielä enemmän. Hallintoon va- littaville on asetettu korkea vaatimustaso, ja kokouksissa keskitytään oikeisiin ja omista- jajäsenten kannalta tärkeisiin asioihin.” Paajanen toivoo, että kaikki osuuskun- nan luottamushenkilöt piiritoimikunnista lähtien pitävät yhä enemmän yhteyttä omistajajäseniin, jotta heidän ajatuksensa ja palautteensa saadaan hyödynnettäväksi. ”Luottamushenkilöverkosto kattaa koko maan, joten jäsenistöltä on saatavissa tietoa hyvin laajasti. Toivon myös omistajajäsen- ten pitävän yhteyttä alueeltaan valittuihin edustajiinsa. Vuorovaikutusta voidaan tiivistää huomattavasti. Omistustausta on merkittävä vahvuus koko konsernille. Meillä on hieno osuuskunta, ja on erittäin mieluisaa saada olla mukana vaikuttamassa sen tulevaisuuteen.” ”Metsä Groupissa valittu suunta on oikea, ja sen ansiosta lähiajan näkymät ovat valoisat. Koskaan ei kuitenkaan pidä tuudittautua liikaa hyvään tuulenvireeseen. Luotan siihen, että konsernissa on jatkos- sakin rohkeutta reivata kurssia tarpeen mukaan. Jäsenistön kannalta olennaista on yritystoiminnan hyvä kannattavuus – siitä me kaikki lopulta hyödymme.” Mahdollisuus metsävarallisuuden kasvattamiseen ”Jäsenistössä on huomattavan suuri joukko metsänomistajia, jotka ovat erit- täin sitoutuneita ja osuuskuntauskollisia. He ovat varmistaneet huonompinakin aikoina Metsä Groupin tuotantolaitosten puuhuollon. Siksi heitä palkitaan omis- tajastrategian mukaisesti esimerkiksi paremmilla jäseneduilla.”
Paajasen mielestä on hyvä, että Metsä Group on mukana tukemassa kehitystä, jotta Suomessa metsätalousyrittäjyys saa- taisiin vankempaan rooliin. ”Uusimmat yhteistyösopimukset pankkipuolen kump- paneiden kanssa ovat merkittäviä niille omistajajäsenille, jotka haluavat kasvattaa metsäomaisuuttaan.”
JUHA PAAJANEN
53-VUOTIAS maa- ja metsätalousyrittäjä Punkaharjulta VALITTIIN edustajistoon 2004 ja seuraavana vuonna hallintoneuvostoon. Vuodesta 2010 lähtien hän oli hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, ja puheenjohtajaksi hänet tämän kuun alussa. HARRASTAA monipuolisesti kuntoliikuntaa MOTTO: Harkiten eteenpäin
Pankista maa- ja metsätalousyrittäjäksi
Juha Paajanen jätti pankinjohtajan teh- tävät vuonna 1996 ja ryhtyi maa- ja met- sätalousyrittäjäksi yhdessä agrologipuo- lisonsa Katrin kanssa. Koskela-nimisen tilan noin sadalla peltohehtaarilla viljel- lään heinää ja rehuviljaa omille lehmille. ”Olemme tehneet liiketaloussuunni- telman tilamme maatalouspuolen tulevai- suutta koskevan päätöksenteon perustaksi. Metsätalouden merkitys on viime vuosina kasvanut, metsää on noin 250 hehtaaria. Lisäksi matkailuyrittämisestä on tullut tär- keä osa tilamme liiketoimintaa”, Paajanen kertoo. Puruveden Lomahuvilat -yrityksen toiminta on ympärivuotista. Paajasilla on ollut metsäomaisuuden hoitosopimus Metsä Groupin kanssa siitä lähtien, kun he tilanpidon aloittivat. ”Meillä on selkeä päämäärä hoitaa metsää niin, että sen koko kiertoajalta saadaan mahdollisimman korkea tuotto. Se tar- koittaa, että hoito- ja hakkuutyöt tehdään ajallaan. Säännöllisen puukaupan ansiosta metsästä kertyy tasaisesti tuottoa.” ”Metsäämme uudistetaan niin, että maanmuokkaus tehdään heti hakkuun jälkeen ja mättäille istutetaan isot taimet, jotta ne voittavat ympäristönsä mahdol- lisimman nopeasti. Taimet voivat tulla vähän kalliimmiksi, mutta erotuksen saa takaisin jo ensimmäisessä harvennuksessa”, Paajanen tietää kokemuksesta. ”Olen verrannut isäni 1970-luvun metsäsuunnitelmatietoja tilan nykyisiin,
TIIVISTETÄÄN VUORO- VAIKUTUSTA
Sukupolvenvaihdos keskusteluun ajoissa
Paajasilla on kolme lasta, joista nuorin valmistui hiljattain maaseutuyrittäjäksi. Keskimmäinen lapsista opiskelee juri- diikkaa ja esikoinen liiketaloutta. ”Kenenkään lapsistamme ei ole pakko jatkaa tilanpitoa. Kun miettii nykyajan maaseutuyrittämisen vaativuutta, jatka- jalla täytyy olla taitoa ja ennen muuta tahtoa, jotta pystyy pärjäämään. Meillä on tarkoitus aloittaa keskustelut ajoissa, jotta löydämme ratkaisun, joka on jatka- jan kannalta paras mahdollinen”, 53-vuo- tias Paajanen toteaa.
metsä groupin viesti | 33
Powered by FlippingBook