LIIKETOIMINTA-ALUEET
Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat Metsä Group
Woodilta sahauksen asiantuntemuksen Metsä Svi- rin sahalle, ja sen myyntiorganisaatio on vastannut myös sahatavaran myynnistä.” Marraskuusta lähtien Metsä Wood on jatkanut Metsä Fibren ohjauksessa kaikkien sahojen tuot- taman sahatavaran myyntiä. Sahaliiketoiminnan henkilöstö siirtyi Metsä Fibren palvelukseen vanhoina työntekijöinä, eikä liiketoiminnan siirrolla ollut mer- kitystä henkilöstön kokonaismäärään. Metsä Fibren kotimaan sahat sijaitsevat Vilppu- lassa, Lappeenrannassa, Rengosssa, Merikarvialla, Kyrössä ja Eskolassa. Ne valmistavat yhteensä noin 1,6 mil- joonaa kuutiometriä sahatavaraa vuodessa. Suurin niistä on Vilppulan saha, jossa valmistuu kuusi- ja mäntysahatavaraa 450 000 kuutiometriä vuodessa. Neljä vuotta sitten uudistettu saha on teknologialtaan maailman huippua. ”Selvitämme parhaillaan, miten sahojen käytettävyyttä turvataan ja tehostetaan. Etsimme toteutettavaksi kehitys- hankkeita, joilla tuotteiden laadun tai tuotantotehokkuuden kannalta on hyvä takaisinmaksuaika.”
jalostetaan. Näitä päätöksiä tehdään myös puukuljetusten optimoimiseksi.” Hämälä ottaa toisen esimerkin. Sahauksessa syntyy lähes kolmasosa niin sanottuja vajaasärmätuotteita, joita viedään etenkin Pohjois-Afrikkaan. ”Jos markkina ei siellä vedä kunnolla, heikompilaatuisia vajaasärmätuotteita kan- nattaa ehkä ohjata suoraan hakkeeksi.” ”Yrityksenä meidän pitää ensisijaisesti maksimoida se, että toimimme kannattavasti ja saamme puut käytettyä kaikissa tilanteissa. Kun ohjaamme kussakin markkinatilanteessa puuraaka-aineen jalostavan teollisuuden kannalta oikeaan kohteeseen, luomme yrityksemme tuoton kautta omistajil- lemme lisäarvoa.” Sahaamisesta täytyy saada paremmin kannattavaa liike- toimintaa myös siksi, että sahoilla voidaan tehdä investointeja niiden toiminnan tehostamiseksi tai laajentamiseksi. Metsä Fibressä haetaan toimintamalleja ja muutoksia rakenteellisiin tekijöihin, jotta sahaamisesta saadaan pitkäjänteisesti kannat- tavaa toimintaa. Metsä Wood edelleen myyntikanava Metsä Fibrellä on ollut vuodesta 2006 oma, suomalaisittain keskisuuri kuusisaha Venäjällä. ”Olemme ostaneet Metsä
Metsä Fibre hakee synergioita sellun ja sahatavaran tuotannossa
M etsä Fibre on erittäin voimakkaassa kas- vuvaiheessa, ja jalostamamme puun määrä tulee kasvamaan merkittävästi. Käytämme jatkossa kuitupuuta vuosittain 4,5 miljoo- naa kuutiometriä – 30 prosenttia – nykyistä enemmän”, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. Äänekoskelle rakennet- tava biotuotetehdas käynnistyy ensi vuosineljänneksellä. ”Jotta koko vuotuinen kuitupuumäärä saadaan liikkeelle, tukkia- kin hankitaan enemmän. Konsernin puunhankinta myy ostamaansa tukkipuuta meidän lisäksemme Metsä Woodin Kertopuu- ja vane- ritehtaille sekä konsernin ulkopuolisille sahoille, mutta myös me py- rimme lisäämään kannattavasti omaa sahauskapasiteettiamme. Metsä Fibren toiminnan kannalta on tärkeää, että puuta saadaan tasaisesti ja ennustettavasti sekä sellu- että sahateollisuutemme käyttöön.” Tukin jalostamisesta vastuun ottamalla Metsä Fibre huolehtii samalla myös siitä, että tukin kysyntä pysyy kaikissa tilanteissa turvattuna. ”Meidän pitää olla kilpailukykyisiä sekä sellun että sahatavaran valmistajina, jotta pystymme pyörittämään koko liike- toimintaamme tasaisesti ja samaan aikaan kehittämään sitä. Sahat ovat sellutehtaille erittäin merkittäviä raaka-aineen toimittajia, joten niiden toiminnan kehittäminen ja tehostaminen on tärkeää.” Puunkäyttöä optimoidaan kokonaisuutena Synergioiden etsiminen lähtee suomalaisesta metsästä. Puuntuo- tannossa pyritään maksimoimaan se, että puuta saadaan mahdolli- simman paljon mekaanisen metsäteollisuuden käyttöön. Hämälän mukaan tämä on johtanut siihen, että sahataan yhä huonolaatui- sempaa, pieniläpimittaisempaa puuta ja vastaavasti selluntuotan- nossa on menty yhä pienempiläpimittaisiin jakeisiin. ”Joissakin markkinoiden epätasapainotilanteissa heikkolaa- tuinen tukki voi olla taloudellisesti kannattavampaa valmistaa selluksi kuin sahata sitä, ja vastaavasti parempi tukki nostaa sahaamisen kannattavuutta. Nyt kun teemme Metsä Fibressä molempia, voimme optimoida puunkäyttöämme paremmin. Voimme tehdä itse päätöksen, miten raaka-aine kannattavimmin
Metsä Woodin kuusi Suomessa sijaitsevaa sahaa siirrettiin viime marraskuussa osaksi Metsä Fibreä. Siirron tavoitteena on hyödyntää sellun ja sahatavaran valmistuksen synergiaedut.
Merkittävä biokemikaalien toimittaja
Sellu- ja sahaliiketoimintojen lisäksi Metsä Fibre on maail- man suurimpia mäntypohjaisten biokemikaalien tuottajia. Esimerkiksi raakamäntyöljyä ja raakatärpättiä ostavat asi- akkaat jalostavat niitä käytettäväksi monissa eri lopputuot- teissa monilla eri toimialoilla. ”Lisäksi tehtaamme tuottavat uusiutuvaa energiaa huo- mattavasti yli oman tarpeemme”, Hämälä kertoo. ”Kun biotuotetehdas saadaan tuotantoon, näiden oheistuotteiden ja bioenergian myynti tulee olemaan vuosittain noin 250 miljoonan euron luokkaa. Se on noin 20 prosenttia tehtaan liikevaihdosta.”
Tukki ostetaan edelleen tukkina Sahauksen siirtyminen Metsä Fibrelle ei vaikuta Metsä Groupin metsä- johtaja Juha Mäntylän mukaan metsänomistajille puusta maksettavaan hintaan. Tukkipuusta maksetaan jatkossakin tukin hinta.
sessa tilanteessa voisi olla järkevää toimittaa tehtaan läheltä huonolaatuiset tukit sellunval- mistukseen.” ”Meillä on hyvät valmiudet sopeutua eri- laisiin epätasapainotilanteisiin. Puiden kuljet- tamiseen tehtaille ja sahoille pystymme rea- goimaan yhdessä päivässä, kuljetussuuntia voidaan muuttaa joustavasti. Korjuun muutok- siin vaikuttaa jo valmiiksi katkottujen puiden varastotilanne.” ”Puun osto sen sijaan on pitkäjänteistä toi- mintaa, johon edellä mainitut nopeat reagoin- nit eivät vaikuta, eivätkä ne näy metsänomista- jille. Epätasapainoitilanteiden varalta voitaisiin tulevaisuudessa ottaa ehkä laajemminkin käyt- töön sellaisia hinnoittelumenetelmiä, jotka mahdollistavat tarvittaessa suuremman jous- tavuuden. Tällainen voisi olla esimerkiksi runkohinnoittelu.”
”TUKIN ja kuitupuun hinnat määräytyvät puu- markkinoilla. Hintaan vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi leimikon puun järeys ja määrä, kor- juutapa, -ajankohta ja -olosuhteet, metsäkulje- tusmatka sekä tietenkin puun lopputuotemark- kinoiden tilanne”, Juha Mäntylä sanoo. ”Kun konsernin sellu- ja sahaliiketoimin- noista vastaa yksi yritys, puunhankinnassa markkinoiden nopeisiin epätasapainotilantei- siin voidaan reagoida joustavammin. Vakiintu-
neessa markkinatilanteessa joustoille ei niin- kään ole tarvetta.” Mäntylä ottaa esiin kaksi esimerkkiä epäta- sapainotilanteista: sellun ja sahatavaran mene- kissä on selvät erot tai puumarkkinoilla puun tarjonta ja kysyntä ovat voimakkaasti erilai- sia. ”Puunhankinnan kannalta hankala tilanne syntyisi, jos korjuukelit ovat pitkään haasteel- liset, jolloin jouduttaisiin keskittymään pääte- hakkuisiin ja siirtämään harvennuksia. Tällai-
Ilkka Hämälä toimitusjohtaja Metsä Fibre
48 | metsä groupin viesti
metsä groupin viesti | 49
Powered by FlippingBook