2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
L ähes jokaisella suomalaisella on mielipide metsistä. Kansallisen metsäkeskustelun aktiivisuus ja tunnepitoisuus kertovat, miten tärkeitä metsät ovat eri sidosryhmille. Metsäkysymyksissä vaikutetaan aktiivi- sesti monen tahon toimesta, ja vaikutus- työssä hyödynnetään myös mielikuvia. Jos yksi taho jättää näkökulmansa tuo- matta esille, joku muu kertoo sen hänen puolestaan. Moderni metsävaikuttaminen tapah- tuu kuvilla ja videoilla eri medioissa. Met- säalaa haastavien tahojen viestinnässä korostuvat kuvat tuoreilta uudistusalu- eilta – yleensä sellaisista näkökulmista, jotka parhaiten palvelevat heidän vaiku- tustarpeitaan. Moni kansainvälinen vie- ras on täällä käydessään sanonut ääneen, että täällä on enemmän suurta metsää ja vähemmän auk-
prosenttia on luontaisesti syntyneitä. Lisäksi Metsä Groupissa suuntamme on uudistava metsätalous ja metsäluonnon tilan vahvistaminen. Globaalisti katsot- tuna trendi on päinvastainen: teollinen metsätalous nojaa yhä enemmän istutus- metsiin ja vieraslajeihin. VIESTINTÄ ON TÄRKEÄ OSA kaikkien toimialojen tekemistä. On tärkeää, että annamme toiminnastamme asiakkaille ja muille sidosryhmille oikean kuvan. Meidän pitää kertoa, miten asiat todella ovat ja miten me toimimme. Metsän Groupin palvelut ja metsissä tekeminen ovat kehittyneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana monilla eri mittareilla mitattuna. Meillä on mistä kertoa, ja tekemisemme on parempaa kuin julki- nen mielikuva siitä.
Tomi Salo Sidosryhmäsuhdejohtaja Metsä Group
koja kuin mitä hän on ymmärtänyt median perusteella. Etenkin kansainväliset sidos- ryhmät muodostavat käsityksensä metsä- taloutemme käytän- nöistä lähinnä median kautta. Tästä seuraa, että jos me emme itse ole aktiivisia viestin- nässä, käsitys met- sätaloudesta syntyy muiden tahojen lähet- tämistä viesteistä. SUOMESSA UUDIS- TUSALOJEN osuus metsä‑ ja kitumaan pinta‑alasta on viime vuosina ollut noin
METSÄ GROUPIN KES- KEISIIN vahvuuksiin kuuluu kasvollinen omistus ja omistaji- emme harjoittama metsätalous. Suoma- laisesta metsäkes- kustelusta puuttuu tällä hetkellä eniten metsänomistajien näkökulma ja tarina heidän harjoittamas- taan metsätaloudesta. Minun metsäni, mitä metsäni minulle merkitsevät ja miten haluan hoitaa met- siäni, ne kaikki ovat näkökulmia, jotka meidän kannattaa jat- kossa hyödyntää vies-
NÄKÖKULMA
Suomalaisesta metsäkeskustelusta puuttuu tällä hetkellä eniten metsänomistajien
Metsänomistajan näkökulma unohtuu helposti
näkökulma ja tarina heidän
harjoittamastaan metsätaloudesta.
tinnällisesti paremmin. Aukkojen rin- nalle kannattaa nostaa kasvavasti esiin elinvoimaisia taimikoita, hiiltä sitovia kasvatusmetsiä, uudistuskypsiä metsiä sekä suojelun arvoisia alueita. JA KAIKISTA TÄRKEINTÄ on viestiä met- sänomistajasta itsestään, ihmisestä, joka välittää metsistään ja haluaa varmis- taa niiden elinvoimaisuuden ylisuku polvisesti. Myös metsänomistajien kannattaa itse kertoa omasta metsäsuhteestaan eri foo- rumeilla. Esimerkiksi sosiaalisessa medi- assa heidän viestinsä tavoittavat usein laajempia lukijajoukkoja kuin yritysten postaukset, koska some-algoritmit suo- sivat ihmisten omia julkaisuja. Jokainen meistä on viestijä, ja tärkeä sellainen.
0,5–0,7 prosenttia vuodessa. Uudistus- alan puuttomin vaihe kestää maantie- teestä riippuen korkeintaan 5–15 vuotta. Kun tuon ajanjakson suhteuttaa jaksolli- sen kasvatuksen kiertoaikaan eli 60–150 vuoteen, faktapohjaisesti voisi metsistä viestiä muitakin kuvia kuin aukkoja. Tilanteen voisi objektiivisesti havain- nollistaa kuvasarjalla, jossa 100 vuo- den kiertoajan jokaiselta vuodelta olisi yksi kuva otettuna samasta paikasta ja samana ajankohtana. Jotkut tahot haluavat näyttää Suo- messa sijaitsevat metsät puupeltoina, vaikka Suomi kuuluu maailman nii- hin harvoihin maihin, joissa metsäta- lous perustuu lähes täysin luontaisiin puulajeihin. On myös huomattava, että Suomessa sijaitsevista metsistä yli 60
27
Powered by FlippingBook