2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
M etsäyhtymä perustetaan yleensä kuolinpesän purkamisen yhtey- dessä, silloin, kun metsä halutaan siirtää useamman perillisen omis- tukseen. Myös metsäsijoittami- sesta kiinnostuneet voivat perus- taa metsäyhtymän. ”Tilan ostaminen ei välttämättä onnistu yksin, mutta kun ostajia on useampi, se on mahdollista, sillä ostamisesta aiheutuva taloudellinen taakka jakaantuu”, Metsä Groupin metsäasiantuntija Jussi Kemppainen kertoo. Metsäyhtymä on omistusmuoto, jossa luonnolli- set henkilöt omistavat tilan yhdessä niin, että jokai- sella osakkaalla on tietty prosenttiosuus tilasta. Kemppaisen mukaan yhtymä on Suomessa yleinen tapa omistaa metsää. ”Noin 20 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta on yhtymien hallussa, joten osuutta voi pitää erittäin merkittävänä.” Kemppaisen mukaan metsäyhtymä toimii usein parhaiten silloin, kun osakkaiden välillä on läheinen sukulaisuussuhde tai ystävyyssuhde. ”Tärkeintä on, että keskusteluyhteys on toimiva ja että arvomaailma ja tavoitteet ovat yhtenevät.” Metsäyhtymässä päätökset edellyttävät yksimie- lisyyttä, joten osakkaiden metsänhoitonäkemysten tulisi olla mahdollisimman samansuuntaisia. ”Jos toinen haluaa tehdä hakkuita ja toinen suo- jella, tai hakkuiden määristä ja ajankohdasta on pienikin erimielisyys, niin asia kärjistyy. Yhtymän toimivuutta helpottaa kirjallinen sopimus, jossa voi- daan sopia esimerkiksi päätöksenteosta, vastuista ja ristiriitatilanteiden ratkaisemisesta.” METSÄYHTYMÄ SYNTYY automaattisesti aina, kun metsän omistus jakaantuu vähintään kahdelle hen- kilölle. Samalla jokaiselle osakkaalle muodostuu prosenttiosuus tilasta. Jos kiinteistön kaupassa on useampia ostajia, verottajalta haetaan Y-tunnusta. Metsäyhtymän perustaminen ei Kemppaisen mukaan ole kovin byrokraattinen prosessi. Yhtymä voi muodostua kuolinpesästä perinnön- jaossa, jolloin laaditaan perinnönjakosopimus. Siinä määritellään, miten omaisuus jaetaan osakkaiden kesken ja millä osuuksilla metsätila tai metsäti- lat siirtyvät heidän omistukseensa. Tämän jälkeen verottajalta haetaan yhtymälle Y-tunnus.
Markku Jantunen
toimii sukunsa metsäyhtymän yhteyshenkilönä.
Tila on meille ennen kaikkea osa suvun historiaa. Metsätaloudesta saatavat tulot ovat mukava lisä, sanoo Markku Jantunen.
Se, millä prosenttiosuudella kukin osakas yhty- mään liittyy, on sovittavissa. Ostotilanteessa osuu- det määräytyvät sen mukaan, minkä verran kukin osakas tilaan sijoittaa. ”Kiinteistön kaupan kohdalla päädytään usein tasajakoon. Tyypillisiä ratkaisuja ovat esimerkiksi 50 ja 50 prosenttia tai neljän osakkaan kohdalla 25 pro- senttia kullekin.” Kemppainen muistuttaa, että vaikka osakkaiden prosenttiosuudet olisivat erilaiset, päätöksenteko edellyttää yksimielisyyttä. ”Vaikka jollain olisi 90 prosentin omistusosuus, hän ei voi tehdä päätöstä yksin.” Tietyt käytännön asiat on hyvä sopia mahdolli- simman tarkasti jo ennen metsäyhtymän perusta- mista. Tällaisia ovat esimerkiksi metsänhoitotöiden vastuunjako ja se, tehdäänkö työt itse vai ostetaanko palvelu ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. ”Eripuran syy on usein se, että toinen kokee teke- vänsä työt, kun toinen korjaa hyödyn. Haasteita syn- tyy usein myös tilanteissa, joissa osakkaiden rahan- tarve tai ajankäyttö poikkeavat toisistaan.” HYVÄ APUVÄLINE yhteisten linjausten vetämiseen on metsätaloussuunnitelma. Se tarjoaa ulkopuoli- sen asiantuntijan näkemyksen siitä, millaisia toi- menpiteitä metsätilalla pitäisi tulevina vuosina tehdä.
29
Powered by FlippingBook