2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
INFO Puro, noro vai oja?
PURO: Jatkuvasti virtaava, jokea pienempi uoma, jossa kalan kulku on mah- dollista. NORO: Pieni, virtaava vesi, joka on pääsääntöisesti kausikuiva. OJA: ihmisen aikaansaama uoma, yleensä maatalous- tai metsätaloustoiminnan tulos.
Keväisen puron ääni solisee kauas.
Virtaavat pienvedet vaativat tarkkuutta Puro, noro vai oja? Luonnontilainen vai perattu? Vastauksesta riippuu, mitä uoman lähimaastossa saa tehdä. V irtaavat pienvedet eli purot ja TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA JUHA UUTELA norot ovat lähiympäristöineen metsäluonnon monimuotoisuu- den kannalta arvokkaita. Siksi ”Jos kartalla näkyy kaksi mäkeä, usein niiden välisessä kurussa on myös puro tai noro.” Kohteet on parasta tunnistaa maas- tossa sulan maan aikana, koska talvella etenkin norot jäävät helposti lumen alle.
jonka leveys vastaa usein valtapuuston pituutta. ”Käytännössä puhutaan noin 25–30 metristä uoman molemmin puolin.” Kaikki purot eivät ole lakikohteita. Nii- den käsittelyä ohjaavat metsäsertifioin- nin säännöt, jotka edellyttävät yleensä vähintään noin kymmenen metrin käsit- telemätöntä suojavyöhykettä. Voimak- kaasti perattujen uomien kohdalla vyö- hykkeeltä voidaan sertifikaatista riip- puen poistaa yksittäisiä puita tai kaikki ainespuu. Suojavyöhykkeellä ei saa raivata eikä ajaa metsäkoneella. Myös maanmuok- kaus ja latvusmassan puinti suojavyöhyk- keelle on kielletty. Noroihin sertifikaatit eivät suoraan ota kantaa. ”Esimerkiksi suojavyöhyke ei ole pakol- linen, mikäli kyseessä ei ole metsälaki- kohde, mutta suosittelemme jättämään säästöpuuryhmiä niiden läheisyyteen.” Metsäojien ympärille suojavyöhykettä ei tarvitse jättää, mutta lakien vaatimuk- set koskevat niitäkin. ”Toiminnalla ei saa aiheuttaa ympä- ristölle haittaa esimerkiksi alapuolisten vesistöjen osalta.” Myllys korostaa, että suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa. ”Silloin vältytään yllätyksiltä ja var- mistetaan, että koko korjuuketju toimii tehokkaasti ja ohjeiden mukaisesti.”
ne otetaan metsänkäsittelyssä tarkkaan huomioon, sanoo Metsä Groupin met- säluonnonhoidon asiantuntija Jussi Myllys . ”Ensin pitää määrittää, millaisesta vesiuomasta on kyse. Esimerkiksi puroja on takavuosina pellonraivauksen yhtey- dessä perattu. Ne voivat näyttää ojamai- silta, mutta jos ne ovat alun perin olleet puroja, niiden ympärille pitää jättää serti- fikaattien mukainen suojavyöhyke.” Tunnistamisessa hyödynnetään karttoja, paikkatietoja ja historiallisia ilmakuvia, joista vanhimmat voivat olla 1930-luvulta asti. Myös maastonmuodot antavat vihjeitä.
”Jos selvyyttä ei saada, maastoon palataan keväällä. Meidän on oltava varmoja ennen kuin teemme toimen piteitä. Toinen vaihtoehto on varovai- suusperiaate, eli kohde rajataan varo- vaisimman rajauksen mukaan. Tästä on kuitenkin sovittava metsänomistajan kanssa.” JOS PURO TAI NORO ja sitä ympäröivä metsä ovat luonnontilaisia tai sen kaltai- sia, kyseessä on niin sanottu metsälaki- kohde. Silloin uoman molemmin puolin jätetään käsittelemätön suojavyöhyke,
42
Powered by FlippingBook