TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ
Mätästyksen yleistyminen hyödyttää mu Mustikka menestyy paremmin kuin 1980- ja 1990-luvuilla. Yhtenä syynä tähän on se, että äestys ja laikutus, jotka katkovat mustikan maavarsia, ovat suurelta osin korvautuneet mätästyksellä, joka rikkoo maanpintaa vähemmän.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVAT SEPPO SAMULI JA REIJO SALMINEN, VASTAVALO
Y ksi mustikan runsastumisen syistä on epäilemättä se, että maanmuokkauksessa äestys ja laikutus ovat korvautuneet mätästyksellä ja kääntömätästyksellä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimus- professori Raisa Mäkipää . Mustikan aiempaa parempi menestymi- nen Etelä-Suomen metsissä nousi otsikoihin tänä syksynä, kun Luonnonvarakeskus jul- kaisi ensimmäiset alustavat tulokset kesinä 2021–2022 tehdystä metsä- ja suokasvillisuu- den inventoinnista. Tutkimuksessa vertailuaineistona käy- tettiin samoilla koealoilla vuosina 1985–1986 ja vuonna 1995 tehtyjä kasvillisuusinven- tointeja. Koko maan kattavan koealaverkos- ton mittaaminen jatkuu vielä kesällä 2023, mutta tähän mennessä mitattujen koealojen perusteella näyttää siltä, että mustikan peit- tävyys on kasvanut selvästi. ”Mustikan myönteinen kehitys on yllät- tävän selvä. Tulos on ilahduttava ja huojen- tava”, Mäkipää sanoo. Tärkeä maavarsi Mustikka on laji, jonka leviäminen tapahtuu lähes kokonaan kasvullisesti,
maavarsien avulla. Yhden yksilön maavarsi voi ulottua useiden metrien alueelle. Maanmuokkausmenetelmät, jotka rik- kovat maanpintaa laajoilta alueilta, katkovat mustikan maavarsia. Tällaisia ovat esimer- kiksi laikutus ja äestys. Mustikka toipuu maavarsien katkonnasta hitaasti. ”Mustikan maavartta voisi verrata puun runkoon. Jos se katkeaa, mustikkavarvikko menettää yhteyden suureen osaan resurs- seistaan ja sen palautumiskyky heikkenee.” Vielä 1990-luvulla laikutus ja äestys oli- vat vallitsevia maanmuokkaustapoja. Niitä kevyempi mätästys yleistyi 2000-luvulla. Vuonna 1996 maanmuokkausala oli yhteensä 128 000 hehtaaria, josta mätästys- ten osuus oli 20 000 hehtaaria ja muiden maanmuokkausmenetelmien osuus 108 000 hehtaaria. Vuonna 2020 maanmuokkausala oli yhteensä 90 000 hehtaaria, joista mätäs- tyksen osuus oli 65 000 hehtaaria ja muiden maanmuokkausmenetelmien osuus 25 000 hehtaaria. Siemenestä mustikka lisääntyy Mäki- pään mukaan äärimmäisen harvoin. Mustikan siemenversoja ei juuri maastossa näy, ja idättäminen kasvihuoneessakin on vaikeaa.
Metsänomistajat ovat aina tienneet, että mustikka hyötyy maltillisista harvennuksista, sanoo Raisa Mäkipää.
Operaatio Mustikka Mustikan menestymistä selvitetään Luonnonvarakeskuksessa Operaatio Mustikka -hankkeessa. Kolmen maasto- kauden aikana tutkijat kartoittavat mus- tikan lisäksi myös muiden metsä- ja suo- kasvien runsaussuhteissa tapahtuneita
Mustikan peittävyyden muutokset vuosina 1951–1995
Mustikan peittävyys väheni 1950-luvulta 1980-luvulle, mutta vuoden 1995 jälkeen se näyttää runsastuneen.
25 VUOTTA
Lähde: Reinikainen ym. 2000. Kasvit muuttuvassa metsä- luonnossa. Tammi.
1951–53
1985–86
1995
30 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook