KOLUMNI
MUUTOS LÄHTEE KANGASNIEMELTÄ
Tätä kirjoittaessani Metsäliitto Osuuskuntien piiritoimikuntien ekologisten koulutusten maakuntakierros on puolivälissä. Olen saanut uutena, kesällä aloittaneena metsägroupilaisena kohdata maankuntien metsäosaajat, kentän toimijoiden edustajat piiriorganisaatioissaan.
KOULUTUSOHJELMAN tavoite on tuiki tärkeä. Haemme kestävyys- teemoissa etunojaa vastaamalla aikamme ympäristöhaasteisiin vai- kuttavalla, mutta samalla taloudelli- sesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Aloitepallon tulee olla käytännön toimijoilla itsellään, kun muutok- sia integroidaan ja valtavirtaistetaan arjen kustannustehokkaaseen todel- lisuuteen. Kentän toimijoiden ja heidän
iskukyvystä, resilienssistä muuttu- vissa olosuhteissa. Luontomme on kansallista pääomaa ja geenireser- viämme. Kestävyysmurroksen keskellä meistä riippumattomien muutos- ten lista on pitkä. Suomen ilmasto muuttuu, maamme lajisto muuttuu, metsänomistajakunta muuttuu, EU -lainsäädäntö ja kansallinen lainsäädäntö muuttuvat, kestävyy- teen liittyvät markkinamekanismit ja asiakkaiden odotukset muuttu- vat. Globaali ilmastonmuutos tullee ilmentymään Suomessa moninker- taisena. Nyt istutettavat puut tulevat
edustajiensa kohtaaminen on ollut – ainakin kouluttajalle – hyvin pal- kitsevaa. Maakuntien toimijoiden vankka kokemus, EU :n ja Suomen luontoaloitteet ja yhtiön omat toimin- taperiaatteet ovat kohdanneet toisensa tarpeellisella ja jalostavalla tavalla. Näkökohtia ja tulokulmia on jouduttu väistämättä myös törmäyttämään; EU -Suomessa kiteeläinen taimi- kon varhaisperkaaja kohtaa luontodirektiivin liitteen IV (a) velvoitteet. Julkisen sektorin ohjauskeinot ja yksi- tyissektorin markkinamekanismit muodostavat alati kehittyvän kokonaisuuden, johon koulutustilaisuuksissa on haettu rajalinjoja ja sen liukaspintaisuudesta huoli- matta yhteistä otetta. Maaliin saakka viedyt muutokset syntyvät sisäi- sestä motivaatiosta. Koulutuksissa onkin laajennettu perusteita, miksi metsätaloudessa luonnosta tulee pitää huolta. Toimialan luontoa vahvistavalle sisäiselle moti- vaatiolle on täydet perusteet, onhan yhteinen luon- tomme koko kehittyvän biotalouden perusta. Metsä taloudessa löytyy lukuisia aitoja perusteita luonnon tilan vahvistamiseksi puuntuotannollisin ja liiketoiminnalli- sin perustein. Luonnon itseisarvon rinnalla luonnon turvaa- misessa on kyse yksilön, yhteiskunnan ja talouden
TIMO LEHESVIRTA METSÄ GROUPIN JOHTAVA LUONTOASIANTUNTIJA
skenaarion mukaan kohtaamaan Unkaria vastaavan, yli viisi astetta aiempaa lämpimämmän, ilmaston. Kun metsätalouden ilmastokestävyyttä parannetaan luontoa vahvistaen sekapuustoineen, puuntuotannolliset tavoit- teet eivät enää olekaan ristiriidassa ympäristötavoittei- den kanssa. Näin suuressa muutoksessa menestyy vain, jos siinä on itse mukana. Aikamme ympäristöhaasteet tulee ottaa vakavasti. Alan sisältä tulevat ratkaisut tavoittei- den saavuttamiseksi ovat usein kustannustehokkaampia ja helpoimmin integroitavissa käytäntöön kuin toimi- alan ulkopuolelta esitetyt. Tähän suuntaan on menty jo pitkään, ja nyt lisätään vauhtia. EU :n ympäristöaloitteita kokoava lista on kuulija kunnalle häkellyttävän laaja ja raskas. Mistä nämä kaikki aloitteet oikein tulevat, kuului Mikkelin yleisöltä hieman hämmentynyt kysymys. Käänsin asiaa toisin- päin, mistä niiden tulisi tulla, ja mistä sovimme nii- den jatkossa tulevan. Kangasniemeltä, huudahtaa joku. Tässä on asian ydin. Muutos lähtee meistä itsestämme, ja käytännön osaajat ovat avainasemassa.
metsä groupin viesti | 35
Powered by FlippingBook