Metsä Groupin Viesti 4 - 2022

Lämpö- ja voimalaitokset käyttävät kiinteitä puupoltto- aineita, kuten kuorta, haketta ja kuvassa näkyvää sahanpurua.

METSÄT

Metsäteollisuus on energiantuotannon tukijalka Metsäteollisuus käyttää tuotannossaan paljon energiaa, mutta se tuottaa sitä myös itse. Kun mukaan lasketaan sähkön lisäksi kaukolämpö, tuotannon sivuvirroista syntyvät energialähteet ja hakkuista kertyvä energia- puu, metsäteollisuus nousee korvaamattomaksi osaksi kotimaista energiahuoltoa.

TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVA TOMI AHO

S ähkön ja kaukolämmön hinta on viime kuukausina kiivennyt tyystin toisenlaisiin lukemiin kuin mihin ehdimme taka- vuosina tuudittautua. Kallista energiaa käytetäänkin nyt säästeliäästi, ja tulevana talvena monessa huushollissa laitetaan ”pökköä” pesään selvästi aiempaa ahke- rammin. Tosin sekään ei enää onnistu yhtä edulli- sesti kuin ennen. Kova kysyntä on nostanut polttopuun hinnan moninkertaiseksi ja pel- lettitehtailijoiden varastot tyhjenivät ensim- mäisen kerran jo kesällä. Kallis energia rassaa paitsi kuluttajia myös yrityksiä, joista entistä useampi siirtää ja keskittää tuotantoaan halvemman sähkön ajanjaksoihin – käytännössä yön hiljaisille tunneille. Energiatehokkuuteen, mahdollisimman pieneen energiankulutukseen ja alati vah- vempaan energiaomavaraisuuteen kiinnite- tään jatkuvasti huomiota myös metsäteol- lisuudessa. Työtä on tehty määrätietoisesti vuosituhannen vaihteesta lähtien ja alan yhteenlaskettu energiankulutus on pudonnut jopa yli 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Ja mikä parasta, suunta on edelleen alaspäin. Tärkeä siivu sähköntuotannossa Energiatehokkuustalkoita on tehty pit- kälti metsäteollisuuden oman kustannus- kilpailukyvyn nimissä, mutta niistä ovat hyötyneet muutkin sähkönkäyttäjät. Kun tuotantolaitosten kulutus putoaa, kanta- verkossa riittää sähköä paremmin muiden tarpeisiin.

Metsäteollisuuden tuotantolaitokset käyttävät vuodessa sähköä noin 20 terawattituntia (1 TW h = 1,0 miljoonaa MW h = 1000 miljoonaa k W h). Samaan aikaan niiden oma sähköntuotanto on noin 10 terawattituntia. Se vastaa noin 10 prosentin siivua kotimaisesta kokonaistuotannosta. Tämä tukee sähköjärjestelmää etenkin huipputunteina, koska metsäteollisuuden sähköntuotanto on säästä riippumatonta ja erittäin vakaata. Lisäksi sellutehtaat ovat sähkönkulutukseensa nähden yli- omavaraisia. ”Tätä ylijäämää siirretään jatkuvasti kantaverkkoon ja ilman tätä tasaavaa tuo- tantoa sähkönhinta heiluisi vielä nykyistä- kin enemmän”, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n logistiikka-, ympäristö- ja energia- asioista vastaava johtaja Jyrki Peisa . Metsäteollisuudelta sähköverkkoon tuleva tuotantosiivu voi tuntua maallikosta pieneltä. Sillä on kuitenkin merkittävä rooli koko sähköjärjestelmän toimivuudelle ja kotimaiselle huoltovarmuudelle. Metsä Groupin Äänekosken ja Kemin biotuotetehtaiden myötä se vahvistuu enti- sestään. ”Kyse on tasaavasta sähköntuotannosta, joka ydinvoimalan tapaan pyörii säistä ja vuodenajoista riippumatta. Jos tämä hinta- ja kysyntäpiikkejä hillitsevä tuotanto jostain syystä yskii tai pysähtyy, ollaan etenkin talvi- pakkasilla nopeasti vaikeuksissa”, Peisa lisää. Seisokeilla isoja vaikutuksia Metsäteollisuuden rooli kotimaisessa energiapaletissa muuttuu vielä merkittä-

vämmäksi, kun laskelmiin otetaan mukaan tehdaspaikkakunnilla tuotettava kauko- lämpö sekä tuotannon sivuvirroista kerty- vät energialähteet. Erilaisilla puupolttoaineilla tuotetaan vuosittain energiaa noin 112 TW h ja niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on liki kolmannes. Merkittävin yksittäinen puupolttoaine on sellun valmistuksen sivutuotteena syn- tyvä mustalipeä. Lisäksi lämpö- ja voima- laitokset käyttävät paljon kiinteitä puupoltto- aineita, kuten kuorta, sahanpurua ja metsä­ haketta. Niiden tuotanto-osuus oli viime vuonna noin 46 TW h, mikä tarkoittaa lähes 24:ää miljoonaa kuutiometriä energiapuuta. Metsäteollisuuden tuotantoseisokeilla olisikin Peisan mukaan varsin selkeitä seurauksia kotimaan energiahuoltoon. Ensin paleltaisiin tehdaspaikkakunnilla, ja jatkuessaan seisokit pakottaisivat pukemaan villaa ylle myös muualla Suo- messa.

38 | metsä groupin viesti

Powered by