LUONTO- OHJELMA
Metsä Group tukee rahallisesti luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia hankkeita talousmetsien ulkopuolella. Hankkeet voivat liittyä esi- merkiksi lintuvesiin ja kosteikkoihin, virta vesireitteihin, pienvesiin ja rantaluonto- kohteisiin, pölyttäjien elinolosuhteisiin tai uusiin vesiensuojelumenetelmiin. Kaikille avoin haku toistuu vuoden välein Lisätietoja: luonnonhoidonohjelma@ metsagroup.com
Nakolinnassa on säilynyt perinnebiotoopeiksi lukeutuvia niittyjä ja ketoja.
”Kun taimenen poikanen kuoriutuu, se viettää noin puolitoista vuotta koskialueella. Selvitäkseen hengissä poikaset tarvitsevat suojaisia kivikoita ja riittävästi ravintoa”, Heinonen sanoo. Nykyisin luontainen kutu menee osin hukkaan, koska kuoriutuville poikasille ei ole tarjolla suojaisia elinympäristöjä. Kala- taloudellinen kunnostus on ainoa kestävä menetelmä, jolla uhanalaisen järvitaimenen kannat Päijänteellä voidaan turvata, koska istutukset ovat osoittautuneet tehottomiksi. Hyödyttää myös muita lajeja Kalkkistenkosken kunnostus elvyttää järvitaimenen luonnonkantoja Etelä-Päi- jänteellä ja Ruotsalaisella sekä innostaa vastaavanlaisiin kunnostuksiin myös pie- nemmillä kutu- ja lisääntymisalueilla. Kunnostus hyödyttää myös muita Kalk- kistenkoskessa eläviä ja lisääntyviä lajeja kuten siikaa, kuoretta, harjusta ja rapuja. ”Järvitaimenen paluu Päijänteen luontai- seen kalastoon puolestaan palauttaa Päijän- teen vapaa-ajankalastusmaineen ja kohottaa järven arvoa”, Heinonen sanoo. Hankkeen viimeinen vaihe on käsillä. ”Metsä Groupin rahoitus on ollut ratkai- seva kolmannen vaiheen toteuttamisen kan- nalta”, Heinonen sanoo. Ilman viimeistä rahoitusvaihetta hanke olisi jäänyt vajaaksi. ”Teemme tärkeää työtä. Jos emme edistä vapaa-ajan kalastusta myös tulevina vuo- sina, niin pian meillä ei ole enää mitään museoitavaa”, Heinonen muistuttaa. Pölyttäjien elinoloja parannetaan Toinen Metsä Groupin rahoituksen saanut kohde on Nakolinnaan perustettu Pölyt täjälinna-hanke Salossa.
”Globaali huoli pölyttäjien vähenemi- sestä oli sysäyksenä tälle hankkeelle”, pro- jektipäällikkö Sara Turunen sanoo. Turunen toimii Pölyttäjälinna-hankkeen vetäjänä Tapio Palvelut Oy:ssä. Hankkeessa ovat mukana myös Salon kaupunki, Suomen ympäristökeskus sekä Varsinais-Suomen ELY -keskus. Pölyttäjälinna on jatkoa valtio- rahoitteiselle Pölymetsä-hankkeelle, jossa pohditaan, mitä pölyttäjien hyväksi voidaan tehdä metsäisissä ympäristöissä. Kuntien metsä- ja niittyalueilla on suuri merkitys pölyttäjille. Hankkeessa tuodaan esiin keinoja, joilla kunnat pystyvät otta- maan pölyttäjät huomioon ja turvaamaan samalla monimuotoisuutta. Kunnissa teh- tävä toiminta toteuttaa kansallista pölyttä- jästrategiaa. Nakolinna valittiin kohteeksi Salon kau- pungin ehdotuksesta. Alueen kulttuuri- historia on värikäs. Historia ulottuu vuosi tuhansien taakse, sillä alueelta löytyy histo- riallisten rakennusten ja perinteisen maa talouden ja kartanotoiminnan lisäksi merk- kejä rautakaudelta. Nakolinnassa on säilynyt perinnebiotoo- peiksi lukeutuvia niittyjä ja ketoja sekä niiden kasvilajistoa, jotka ovat pölyttäjille hyödyl- listä. Luonnonhoidon avulla Nakolinnasta pyritään saamaan pölyttäjille viihtyisä elin- ympäristö. Siitä tulee nimi Pölyttäjälinna. ”Nakolinnan alueella on aikoinaan ollut avointen peltojen ja niittyjen ympäröimää asutusta. Metsät ovat olleet rakenteeltaan avoimempia laidunnettuja hakamaita. Vuosien saatossa pellot ovat metsittyneet ja niityt ja kedot ovat kasvamassa umpeen. Alueella on kuitenkin edelleen jäljellä run- sas, edustava niittylajisto.” Nyt toteutettavilla toimenpiteillä pyri- tään tukemaan näiden lajien elinmahdol-
lisuuksia ja mahdollistamaan niiden palaa- minen vanhoille kasvupaikoilleen, Turunen sanoo. Puustoiset alueet täydentävät kokonai- suutta, ja esimerkiksi kukkivat lehtipuut tarjoavat ravintoa pölyttäjille. Ennallistettavan kohteen koko on noin 10 hehtaaria, ja se käsittää puistometsää, keto- ja niittykasvillisuutta, hakamaista maastoa, perinnemaisemaa ja perinnebio- tooppeja. Rahoituksella suuri merkitys Pölyttäjälinna-hanke käynnistyi syyskuun puolivälissä. Hoitosuunnitelma toimen piteineen on työn alla, Turunen sanoo. Metsä Groupin rahoituksella on hank- keen toteutumiselle suuri merkitys. Kym- menen vuotta sitten alueelle tehtiin jo hoito suunnitelma, mutta se jäi toteutumatta taloudellisista syistä. ”Vanha suunnitelma päivitetään ja toivotaan, että maakunnallisesti arvok- kaan niittyverkoston kohde saadaan raken- nepiirteiltään sellaiseksi, että niittylajisto menestyy siellä entistä paremmin”, Turunen sanoo. Suurin osa Metsä Groupin rahoituksesta kohdistetaan hankkeen toteutustyöhön. Tarkoitus on lisätä lahopuun määrää teke- mällä tekopökkelöitä sekä lisätä kukkien ja mesikasvien kasvutilaa raivaamalla alus- kasvillisuutta ja pensaita. Suurimpia puita poistetaan. ”Tiheät kuusikot eivät suosi pölyttäjiä. Ne ovat pimeitä, eikä niissä kasva pölyt- täjien suosimaa aluskasvillisuutta. Puiden poisto nostaa myös lämpötilaa, mikä hyö- dyttää pölyttäjiä”, Turunen muistuttaa. Alueelle on suunniteltu ylläpitävänä toi- menpiteenä lampaiden laidunnusta.
metsä groupin viesti | 45
Powered by FlippingBook