Hygieniatuotteiden menekki kasvaa kriisiaikoina, sanoo Kari Karttunen.
koneen käynnistys tapahtui ilman suurem- pia ongelmia. Karttusen mukaan näin kitkaton startti on tämän kokoluokan hankkeessa harvinaista. ”Toisaalta se kertoo myös siitä, kuinka sitoutuneita ja innostuneita tehtaalla on oltu tähän projektiin. Vuosikymmenten saatossa henkilöstölle kertynyt tietotaito saatiin hyötykäyttöön, kun vanha kone purettiin ja tilalle asennettiin uusittu kone. Seisokki jäi todella lyhyeksi”, Karttunen kiittelee väkeään. Karttunen on haastattelun jälkeen siirty- nyt kehittämään Metsä Tissuen hankinta- toimintaa, ja Mäntän tehtaanjohtajana häntä seuraa Jarkko Lindroos . Enemmän ja energiatehokkaammin Uudistetun koneen myötä tehtaan tuo- tantokapasiteetti nousee uusille tonni luvuille. Nyt Serla- ja Lambi-merkkistä wc- ja talouspaperia tekevältä tuotanto linjalta saadaan 15 prosenttia enemmän tuotantoa. Mäntässä onkin käytössä teknisesti edistyksellinen ja samalla myös materiaali- ja energiatehokkaampi pehmopaperilinja. Lisäksi kaasupedaalissa on varaa nykyistä kovempiinkin kierroksiin, jos tarve vaatii. ”Tällä uudistuksella pärjätään pitkälle tulevaisuuteen. Toki tuotannossa riittää edelleen pientä hienosäätöä, ja tavoitteena on edelleen nostaa paperikoneen ajo nopeutta”, Karttunen toteaa. Myös energiatehokkuutta on puristettu aiempaa paremmaksi. Niinpä uudistetun koneen mukanaan tuoma selkeä tuotan- nonlisäys onnistuu käytännössä samalla energiamäärällä kuin aiemminkin. ”Se on pitkälti kenkäpuristin-tekno logian ansiota. Sen avulla paperista saadaan vettä pois entistä tehokkaammin, jolloin myös kuivatukseen tarvitaan vähemmän prosessihöyryä ja nestekaasua. Kun energiaa kuluu vähemmän, myös hiilijalanjälki on pienempi”, Karttunen selvittää. Investoinnin tärkein peruste ja lisäarvo tulee kuitenkin lopputuotteiden entistä paremmasta laadusta. ”Vaikka kyse on meille kaikille tutusta arkisesta tuotteesta, ovat loppukäyttäjien laatuvaatimukset kasvaneet. Wc - ja talous- papereilta vaaditaan pehmeyttä, miellyt- tävyyttä, paksuutta ja lujuutta. Siihen taas
Tällä uudistuksella pärjätään pitkälle tulevaisuuteen. ”Jo aiempina vuosina on nähty, että näiden tuotteiden menekki kasvaa kriisi- aikoina. Ensimmäinen koronakevät 2020 toi mukanaan myös melkoisen ryntäyksen kauppoihin, kun kauppojen hyllyt alkoivat tyhjentyä vessapaperipaketeista. Tuolloin olimme myös median kiinnostuksen koh- teena”, Karttunen muistelee. Koneinvestointi osuikin oikeaan ajan- kohtaan. Kuluttajien keskuudessa nousseet pelot pehmopaperipulasta ovatkin tehtaan- johtajan mukaan viimeistään nyt turhia. ”Vessapaperien ja talouspaperien saa- tavuus on turvattu myös poikkeusoloissa”, hän vakuuttaa. Vihreämmin askelin eteenpäin Vaikka uusittu pehmopaperikone on saatu onnistuneesti käyttöön, ei Mäntässä jäädä lepäämään laakereille. Tuotannon tehok- kuudessa, energiankäytössä, logistiikassa ja niiden myötä koko tehtaan hiilijalan- jäljessä otetaan koko ajan kehitysaskeleita eteenpäin. Lähivuosien mahdollisuuksia ovat nesteytetyn maakaasun ( LNG ) vaihto bio- kaasuksi sekä kuljetuksissa siirtyminen diesel-kalustosta kohti sähkö- ja kaasukäyt- töisiä rekkoja tarvitaan laadukasta raaka-ainetta eli koti- maista ensikuitua”, oman pehmopaperi uransa aikoinaan kehitysinsinöörinä aloit- tanut Karttunen selvittää. Kotimarkkinoiden johtaja Mäntän tehdas on alallaan kotimaan joh- tava toimija ja tehtaalta viedään tavaraa myös Baltiaan. Koronapandemia toi menekkiin lisä piikin ensin wc- ja talouspaperin hamst rauksena, sitten entistä huolellisemman käsihygienian kautta. Saniteettitilojen kangaspyyhkeitä ja kuivauspuhaltimia korvattiin paperipyyhkeillä.
INFO
GUSTAF ADOLF SERLACHIUS perusti Mäntän puuhioketehtaan vuonna 1868. wc -paperin valmistus alkoi Mäntässä vuonna 1908. Kappale kotimaista teollisuushistoriaa TEHTAALLA on nykyisin kolme pehmo- paperikonetta, yksi tiivispaperikone ja 11 pehmopaperin jalostuslinjaa, joilla valmistetaan wc- ja talouspape- ria, käsipyyhkeitä, nenäliinoja, teolli- suuspyyhkeitä sekä ruoanlaittopape- reita. Pehmopaperia valmistuu noin 340 tonnia eli 1 500 lavallista vuoro- kaudessa. MÄNTÄN TEHDAS on 400 työntekijäl- lään paikkakunnan suurin yksityisen sektorin työllistäjä. MÄNTÄN tehtaan ja Mänttä-Vilppulan kaupungin jätevedet puhdistetaan yhteisellä biologisella jäteveden- puhdistamolla. Tehtaalla syntyvää hukkalämpöä hyödynnetään Mäntän kaukolämpöverkossa ja tehtaan tarvit- semasta sähköstä noin 20 prosenttia tuotetaan itse.
”Logistiikkarumba on melkoinen, koska tehdasalueella käy päivittäin noin sata rek- kaa joko hakemassa tai tuomassa tavaraa. Kun kuljetusketjut saadaan päästöttömiksi, kutistuu myös hiilijalanjälki entisestään”, Karttunen ynnäilee. Pitkän linjan pehmopaperimies on teh- taastaan aidosti ylpeä ja siksi onkin pakko kysyä, kuinka mustasukkaisesti hän vahtii oman tehtaan tuotemerkkejä esimerkiksi lähikaupassa tai julkisissa saniteettitiloissa? ”Kieltämättä kaupassa tulee välillä vilkaistua, minkä verran tavaraa on hyllyillä ja kuinka hyvin omat brändit ovat esillä. Vessaa en kuitenkaan paperimerkin takia vielä vaihda”, hän naurahtaa.
metsä groupin viesti | 47
Powered by FlippingBook