METSÄ GROUPIN
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2024
Hautaviidan sisarusten yritys raivaa metsiä. Ryhmä tunnetaan innostavista somevideoistaan. s. 22 Metsuritrio loistaa
METSÄ GROUP PLUS YLEISTYY s. 14
JÄREYSRUNKOHINTA TUTUKSI s.34
JALOSTETTU TAIMI KESTÄÄ MUUTOKSEN s. 38
Metsä kasvaa uusiin suuntiin
Tutustu puukuidun uusiin innovaatioihin ja mahdolli- suuksiin. Märästä kuitumassasta suoraan muotoon valettu ja puristettu Muoto™-pakkaus auttaa korvaa- maan muovia uusiutuvalla ja kierrätettävällä biotuot- teella. Lue lisää osoitteessa Muoto.io
Puupohjainen Kuura®-tekstiilikuitu puolestaan vie maailmaa kohti kestävämpää huomista tarjoamalla tekstiiliteollisuuden eri tarpeisiin vaihtoehdon, joka ei tee kompromissia ympäristöystävällisyyden ja laadun suhteen. Lue lisää osoitteessa Kuura.io
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄ GROUPIN
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2024
Hautaviidan sisarusten yritys raivaa metsiä. Ryhmä tunnetaan innostavista somevideoistaan. s. 22 Metsuritrio loistaa
METSÄ GROUP PLUS YLEISTYY s. 14
JÄREYSRUNKOHINTA TUTUKSI s.34
JALOSTETTU TAIMI KESTÄÄ MUUTOKSEN s. 38
Viesti_24-2.indd 1
7.5.2024 11.44
Kannessa: Metsuritrio raivaa metsiä. Innostava ote työhön on huomattu: ryhmällä on yli 30 000 Insta-seuraajaa. s. 22
KUVA: SEPPO SAMULI
Metsä Groupin Viesti on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen- ja Metsä Groupin sidosryhmälehti.
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 75. vuosikerta.
JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.COM
PÄÄTOIMITTAJA KATARIINA SAELAN KATARIINA.SAELAN@METSAGROUP.COM
PÄÄKIRJOITUS
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ILKKA LUUKKONEN ILKKA LUUKKONEN@ METSAGROUP.COM
Vain kehitys turvaa tulevaisuuden T ämä Metsä Groupin Viesti, kuten Viestit yleensäkin, on täynnään kir- joituksia kehityshankkeista. Uskon että toimituksella ei ole vaikeuksia saada jokaista lehteä täytettyä ajankohtai- silla jutuilla, vaan pikemminkin kertomisen arvoisista kohteista on runsaudenpulaa. Haaste Metsä Groupissa on suunnata kehitystyötä ja valita ne tärkeimmät hank- keet, joihin ihmisten osaamisen tuotos ja konsernin rahalliset panokset keskitetään. Metsätaloudessa ja -teollisuudessa kehitys- työn on johdettava loppujen lopuksi kylmillä numeroilla mitattaviin tuloksiin. Tämän suuntaamisen ja työn kohdenta- misen toteuttamiseksi on strategiajohtami- nen tärkeää. Se lähtee vahvasti hallintoneu- voston hyväksymästä omistajastrategiasta ja etenee portaittain konsernin liiketoiminta strategian kautta yksittäisten hankkeiden toteutuksen aikatauluihin ja tavoitteisiin. Kehitystyön on oltava laaja-alaista mutta kaikkien hankkeiden täytyy tukea
TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, KRISTA KIMMO, AHTI SIPONEN, JUHA LAINE, ANTTI KOSKINEN, PÄIVI ANTTILAINEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM
arvoketjumme ääripäitä: ensinnäkin tehtä- vämme on kasvattaa omistajajäsentemme metsätalouden arvoa ja viimein meidän on tuotava maailmanlaajuisille markkinoille tuotteita ja raaka-aineita, joita ihmiset tar- vitsevat jokapäiväisessä elämässään. Kun itselläni neljäs vuosikymmen metsä teollisuuden palveluksessa alkaa täyt- tyä, voin vahvistaa, että maailma ei tule valmiiksi, mutta taaksepäin katsoen voin kyllä hyvillä mielin todeta, että paljon olemme yhdessä saaneet aikaan. Oikea kat- seen suunta on kuitenkin avarasti eteen- päin. Kääntäkäämme tulevaisuutemme uhat mahdollisuuksiksi, korjatkaamme heikkou- temme ja vahvistakaamme vahvuuksiamme. Mutta paikallemme älkäämme jääkö!
ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711
ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI
KIRJAPAINO PUNAMUSTA
PAINOS 110 000
Espoossa 7.5.2024
PEFC/02-31-151
PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²
PEFC-sertifioitu
Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi
Ilkka Hämälä Pääjohtaja Metsä Group
PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM
3
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Metsuritrio loi someilmiön 22 Ensimmäinen harvennustyömaa on vaatinut ylimääräistä työtä, mutta se on kannattanut, sanoo Anna Hautaviita.
4
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄ GROUPIN VIESTI 2/24
3 7 8 9
Pääkirjoitus
Henkilökuvassa
Ajankohtaista metsässäsi
Lyhyesti
10 11 13 14 16 19 20 25 26 28 30
Uusia tehtaita pohditaan
Tervetuloa kesätöihin
Tarkista metsätuhot
32 Kesätöistä vakituiseksi
Lisäbonus innosti Plussaan
Tehtaat tuovat menestyksen
Heikki Savolainen aloitti harjoittelijana, ja nyt hän on metsäasiantuntija Kemin alueella.
Tämän vuoksi liityin Metsäliittoon
Metsät kaukana kotoa
Syyt säästöpuihin
Hyvä sijoituskohde
Hoitosopimus kannattaa
Uusilta jäseniltä uusia ideoita
31
Italiasta metsäoppiin Evolle
34 36 38 41 42 44 47 50 52 54
Järeysrunkohinnan suosio kasvaa
Kaasurekka tankataan varoen
Jalostettu taimi kestää paremmin
Vaihto bioöljyihin
Luonnonhoito on oikea suunta
Eroon järviruo’osta
48
Kehitysloikka Mäntässä
Kasvua odotettavissa
Luovuus kukkii Äänekoskella
Metsä Group uudistaa pehmo paperitehtaan, iloitsevat Kai Lindroos (vas.) ja Timo Aspinmaa.
Kertopuuta Pariisin kisoihin
Kysyntä kasvaa Kiinassa
12
Puumarkkina- katsaus
Haluatko antaa palautetta? Lähetä postia osoitteeseen
metsagroupinviesti@metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 Metsä .
”Lopputuotteiden markkinatilanne on virkistynyt ja puulla on vahva kysyntä.”
5
Varmista metsäsi elinvoimaisuus ja kasvu taimikonhoidolla
Juuri nyt on hyvä aika laittaa taimikonhoitotyöt vireille oman metsäasiantuntijan kanssa. Taimikonhoidolla varmistat, että metsäsi pysyy elinvoimaisena ja saavuttaa tukkipuun mitat aiemmin kuin hoitamattomissa metsissä. Oikea-aikaisesti ja laadukkaasti tehty taimikonhoito lisää metsän tuottoa jopa lähes 50 prosenttia.* Hyvin toteutetulla taimikonhoidolla pyritään siihen, että taimikosta kehittyy nopeasti elinvoimainen ja tuhoja kestävä metsä, joka sitoo kasvaessaan lisääntyvät määrät hiiltä. Mitä suurempi osa kiertoajan kuluessa korjattavasta puusta on tukkipuuta, sitä enemmän myös hiiltä sitoutuu laadukkaisiin pitkän käyttöiän puutuotteisiin. Näin hyötyy taimikonhoidos- ta välillisesti myös ilmasto.
Ota yhteyttä metsäasiantuntijaamme metsagroup.com/metsaasiantuntija.
*Lähde Luke
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
HENKILÖKUVASSA
KESÄHAKKUUT KUIVILLE KANKAILLE L intujen pesinnän huomiointi on yhteistyötä, jossa meillä metsänomistajilla on tärkeä rooli. Lintuharrastajana ilah- duttaa se, että lintujen pesintää voi- daan yhä paremmin ottaa huomioon metsätöiden ajoittamisessa ja toteu- tuksessa. On hyvä, että puunkorjuuta pyri- tään Metsä Groupin työmailla keskit- tämään mieluummin kuiville ja kui- vahkoille kankaille. Niillä harva lin- tulaji pesii. Pesinnän onnistumisen kannalta tärkein ajanjakso – touko– heinäkuu – on pian käsillä. Omalla ja metsäasiantuntijan tekemällä ennakkotarkastuksella pesäpaikkoja on mahdollista havaita ja merkitä ne myös Metsäverkkoon. Metsäkanalintujen ja esimerkiksi hiiri- ja kanahaukkojen pesinnän onnistumista voi siten omilla toimilla edistää. Pikkulinnut yöpyvät talvi- sin mielellään pöntöissä, ja niitä olen itsekin ripustanut. Tiaispöntöistä on metsänomistajille samalla hyötyä, sillä tiaiset saalistavat monia metsän tuhohyönteisiä.
Markku Salmela Metsänomistaja Jämsä
TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA MAARIT RÄSÄNEN
7
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI
Metsäliitto Osuuskunnan jäsenedut • Oma metsäasiantuntija ja tilakäynti veloituksetta • Puukauppa ja korjuu • Metsän- ja luonnonhoitopalvelut • Bonukset • Sijoitusmahdollisuudet • Metsä Group Plus -hoitomalli • Sukupolvenvaihdospalvelu • Metsä Groupin Viesti • Tapahtumat • Sopimusasiakkaille lisäetuja Metsäasiantuntijoiden yhteystiedot • Voitonjako* • Metsäverkko • Metsäsuunnitelma • Metsäsertifiointi Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta metsagroup.com/metsaasiantuntija Pidä yhteystietosi ajan tasalla Muista pitää tila-, tili- ja yhteystietosi ajan tasalla. Helpoiten se tapahtuu Metsä verkossa. Voit myös tulostaa muutos lomakkeen verkkosivuiltamme osoitteesta metsagroup.com/jasentiedot ja lähettää sen allekirjoitettuna asiakaspalveluun.
KUVA HANNE MANELIUS
Alkukesällä tapahtuu
• VILJELYKAUSI ON KÄYNNISTYNYT pitkän talven jälkeen. Oikea taimihuolto on avain asemassa: avaa laatikoiden kädensija-aukot, sulata taimet ja istuta mahdollisimman pian. Avaa laatikoiden kannet sulamisen jälkeen ja kastele taimet tarvittaessa. • TAIMET TULISI AINA VARATA jo puukaupan yhteydessä, jotta viljely onnistuu haluttuna ajankohtana. Myös syksy on hyvää aikaa kuu- sen istutuksille oikeilla kohteilla. Metsä Groupin metsänhoidon laatutakuu kattaa mahdolliset syysistutuksesta aiheutuneet roustevauriot teke- miemme istutusten osalta. • KEVÄT JA ALKUKESÄ on hyvää aikaa käydä tarkastamassa edellisen vuoden viljelyiden tilan- netta ennen pintakasvillisuuden nousemista. • NYT ON MYÖS HYVÄ AIKA taimikonhoitotöille! Erityisesti varhaisperkauksille, jossa poistetaan havupuiden kasvua haittaavaa lehtipuuvesakkoa, sillä täyden lehden aikaan raivattu lehtipuusto vesoo vähiten. Muista myös metka-tuki: taimi- konhoitoon on yksi tukitaso 200 euroa hehtaa- rilta ja sitä haetaan työn tekemisen jälkeen. • KELIEN LÄMMETESSÄ kirjanpainajatuhojen tarkkailu on ajankohtaista. Metsäverkko-mobii- lista löytyvä karttataso auttaa kohdistamaan maastokäynnit hyönteistuhoille alttiisiin koh- teisiin. Karttataso päivittyy alkukesällä. Tuore pihkavuoto, ruskea puru runkojen tyvillä ja pie- net reiät rungossa ovat merkkejä kirjanpainajien iskeymistä. Oman metsäasiantuntijan puoleen kannattaa kääntyä maastohavainnoista ja tarvit- tavista toimenpiteistä.
Asiakaspalvelun yhteystiedot ma–pe klo 8–16 010 7770 jasenpalvelut@metsagroup.com M etsäliitto Osuuskunta, asiakas palvelu, PL 10, 02020 Metsä Chat-palvelu www.metsagroup.com/puunhankinta www.metsaverkko.fi
Tiina Laine Metsänhoitopäällikkö Metsä Group
Olemme myös somessa X: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee
*Metsäliiton edustajisto päättää vuosittain osuuskoroista ja muusta voitonjaosta hallituksen esityksestä. Takeita voitonjaosta ei ole.
PEFC/02-31-03 FSC-C111942
8
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Investointeja Suomeen
Voitonjako korkealla
TUTUSTU METSÄNHOITOON
METSÄ GROUP JÄRJESTÄÄ kuluvan vuo- den aikana metsäluonnonhoidon ret- kiä ympäri Suomea. Asiantuntijat ker- tovat, miten Metsä Group kasvattaa vastuullisesti puunkäyttöä Suomessa ja mitä hyvää se tuo juuri sinun metsääsi. Tapahtumissa esitellään metsänhoidon malleja ja esitellään Metsä Group Plus -kohteita. Tarjolla on pientä purtavaa. Lisätietoja tapahtumista löy- tyy Metsä Groupin puunhankinnan tapahtumasivuilta osoitteesta metsagroup.com/metsatapahtumat VIRON-TOIMINTOJA MYYDÄÄN METSÄ GROUP MYY Viron-puunhan- kintansa virolaiselle Combi Forestille. Osapuolet tekivät samalla pitkäaikai- sen sopimuksen, jonka mukaan Combi Forest toimittaa kuitupuuta ja haketta Metsä Groupille. Kaikki työntekijät siirty- vät vanhoina työntekijöinä uuden omis- tajan palvelukseen. Metsä Group tavoittelee järjestelyllä puunhankinnan joustavuuden paran- tamista. Myynnillä ei ole olennaisia taloudellisia vaikutuksia Metsä Grou- pin puunhankinta- ja metsäpalveluliike toiminnalle.
METSÄ GROUP UUDISTAA Simpeleen taivekartonkikoneen. Uudistuksella parannetaan kartongin laatua ja lisätään tuotannon tehokkuutta. Lisäksi investoin- nin ansiosta voidaan korvata fossiiliset polttoaineet kartongin valmistuksessa. Uudistuksen myötä Simpeleen tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa noin 10 000 tonnilla, minkä jälkeen sen vuosittainen tuotantokapasiteetti on noin 310 000 tonnia. Tehtaalla valmis- tetaan korkealaatuista kevyttä taive kartonkia, jota käytetään pääasiassa elintarvike- ja lääkepakkauksissa. Metsä Group käynnistää myös Kyron kartonkitehtaalla investointiohjelman, jonka tavoitteena on parantaa barrier- kartonkien suorituskykyä ja laajentaa loppukäyttöalueita. Simpeleen ja Kyron investointeihin käytetään arviolta 250 miljoonaa euroa seuraavien 10 vuoden aikana.
METSÄLIITTO OSUUSKUNTA MAKSAA vuoden 2023 tuloksen perusteella kor- koa perusosuuksille 6,5 prosenttia (7,0 prosenttia vuodelta 2022). Metsä1- lisäosuuksille maksetaan korkoa 6,0 prosenttia (6,5), A-lisäosuuksille 3,0 prosenttia (4,0) ja B-lisäosuuksille 1,0 prosenttia (1,0). Asiasta päätti Metsä- liitto Osuuskunnan edustajisto huhti- kuussa. Maksupäivä oli 10.5. Ylijäämänpalautuksena jaetaan 0,30 euroa per jäseneltä vastaanotettu teol- lisen ainespuun kuutiometri edellisen neljän päättyneen tilikauden aikana. Yli- jäämänpalautus maksetaan pääosin osuuskunnan Metsä1-lisäosuuksina, mutta kunkin jäsenen osalta toimitetta- vaa ennakonpidätystä vastaavalta osin rahana. Kokonaisuudessaan päätetty voi- tonjako vuodelta on noin 101 miljoonaa euroa (101).
METSÄ GROUPIN KEHITTÄMÄ metsä tuhosovellus on voittanut kansainväli- sen Quality Innovation Award -kilpailun pääpalkinnon Innovaatioiden innovaatiot -sarjassa. Kehitystyössä on ollut mukana myös Collective Crunch -yhtiö. Sovellus tunnistaa metsien hyönteistuhoja, esimerkiksi Tuhosovellus palkittiin
kirjanpainajien kuusikoissa aiheuttamia vaurioita, jopa ennen kuin ne näkyvät ihmissilmin. Sovellus löytyy Metsä Grou- pin Metsäverkosta. Metsä Groupin Tulevaisuuden saha -konsepti sai tunnustusta samassa kilpailussa Business innovations -kate- goriassa.
TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA
Unohditko taas pukea pitkät housut.
Käynpä tarkistamassa taimikot.
Syksyllä pitää tulla raivaamaan.
9
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
M etsä Group on aloittanut esisuunnit- telun Muoto-pakkauksia tuottavasta kaupallisesta tehtaasta. Esisuun- nittelu kestää vuoden 2025 alkuun saakka, ja sen jälkeen yhtiöllä on valmius tehdä investointipäätös. Päätös riippuu myös EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen sisällöstä. Jos Metsä Group päättää rakentaa tehtaan, se kohoaa aikanaan Raumalle. Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Sprin- gin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn sanoo, että matka ideasta teollisen mittakaavan tuotan- toon on pitkä. ”Päätös esisuunnitteluprojektin aloittami- sesta on meille merkittävä virstanpylväs. Lisä- kehitystä tarvitaan vielä monilla alueilla, mutta meillä on nyt riittävästi tietoa tämän keskeisen tehdassuunnitteluvaiheen käynnistämiseen.” Hänen mukaansa Muoto-hanke on edennyt tähän pisteeseen nopeasti, kun otetaan huo- mioon, että hanke alkoi lähes nollasta vuonna 2020. Ensimmäiset massatuotantoon valmiit tuot- teet olisivat todennäköisesti noutoruoka- ja lounaspakkauksia, marjarasioita, pakkausalus- toja ja yhdistelmäpakkauksia. METSÄ GROUP ON KÄYNNISTÄNYT esiselvityk- sen Kuura-tekstiilikuitua valmistavasta kau- pallisesta tehtaasta. Esiselvitys kestää noin vuoden, minkä jälkeen voidaan siirtyä esisuun- nitteluvaiheeseen. Kuura valmistetaan havusellusta. Metsä Springin tavoitteena on kehittää vaateteollisuu- teen uusi raaka-aine, joka korvaisi ympäristön kannalta huonompia vaihtoehtoja. ”Kuura-tekstiilikuitua on tutkittu ja kehi- tetty Äänekosken koetehtaassamme pitkäjäntei- sesti vuodesta 2020 lähtien, sillä kestävämmille tekstiilikuiduille on maailmanlaajuisesti kova kysyntä. Kuura-tehdas loisi toteutuessaan edel- lytykset suomalaiselle tekstiilikuidun kaupalli- selle tuotannolle ja samalla lisäisi sellun jalos- tusastetta Suomessa”, von Weymarn sanoo. Jos Kuura-tehdas aikanaan päätetään raken- taa, se nousee Kemin tai Äänekosken biotuote- tehtaan viereen.
Kohti uusia tuotteita
Metsä Group aloitti Muoto-tehtaan esisuunnittelun ja Kuura-tehtaan esiselvityksen.
TEKSTI JA KUVA METSÄ GROUP
Kuura-kuitu tarjoaa vaateteollisuudelle vaihtoehdon. Metsä Group pohtii sen kaupallisen tuotannon aloittamista.
Matka ideasta teollisen mittakaavan tuotantoon on pitkä.
10
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
NIMITYKSIÄ
PALAUTETTA
PÄÄTOIMITTAJALTA
Uudet asiantuntijat
TERVETULOA TALOON
Asta Hankala Puh. 040 195 3789 Ikaalinen länsi, Hämeenkyrö länsi Mikael Heide Puh. 050 348 1160 Jaala Maiju Himanen Puh. 040 185 9805 Juva länsi, Mikkeli Anttola Niklas Hiltula Puh. 050 598 7757
Reisjärvi, Lestijärvi Elina Jokiniemi Puh. 040 610 8570 Seinäjoen piiri Jarko Leskinen Puh. 0500 166 187 Enonkoski
Katariina Saelan Viestintäjohtaja Metsä Group
TÄNÄKIN KESÄNÄ Metsä Group tarjoaa kesätyömah- dollisuuksia, jotka voivat muuttaa elämän suunnan. Itse aloitin talossa nuo- rena metsätieteen ylioppi- laana kartongin myyntiteh- tävissä. Vastassa oli vilkas toimistoympäristö, jossa ihmiset kiirehtivät paikasta toiseen. Puhelinkeskustelut kaikuivat, faksi lauloi. Kuin olisin astunut uuteen maail maan, jossa jokainen päivä tarjosi haasteita. Tutustuin ihmisiin eri puolilta organi- saatiota, ja kaikki kertoivat oman tarinansa. Opin paljon lyhyessä ajassa. Opintojeni loppusuoralla siirryin sahatavaran markki nointiin, siitä hoitamaan brändiä ja lopulta viestintään. Vuodet Metsä Groupissa ovat kasvattaneet sekä ammatilli- sesti että henkilökohtaisesti: Arvostan tiimityötä, kommu- nikaation tärkeyttä ja kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin. Tärkein oppi on ollut se, että jokainen haaste tarjoaa mah- dollisuuden oppia uutta. Tervetuloa Metsään, nuori! Ota vastaan tarjolla olevat mahdollisuudet, ver- kostoidu, opi. Kesätyöstä voi muodostua ponnahduslauta laajemmalle urapolulle.
Anna arviosi lehdestä
Veikko Maaninka Puh. 040 159 3551 Jyväskylä itä, Laukaa etelä, Hankasalmi länsi Valtteri Mettalo Puh. 0500 132 050 Siikainen Juho Pylkkänen Puh. 050 349 9818 Heinävesi itä ja pohjoinen Sipi Rulja Puh. 050 401 2410 Orivesi pohjoinen Emma-Ilona Tervonen Puh. 040 355 3655
ANNA PALAUTETTA METSÄ Groupin Viesti -lehdestä vastaamalla verkkokyselyyn. Kyselyssä on kolme kysymystä. Palaute kysely on anonyymi. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken Metsä Tissuen tuotepaketteja neljä kertaa vuodessa. Yhteystiedot kysytään palautteen lähet- tämisen jälkeen eikä niitä voi yhdistää annettuun palautteeseen. Pääset antamaan palautetta alla ole- van QR-koodin avulla tai kirjoittamalla verkkoselaimeen osoitteen: http://vastaa.innolink.fi/viesti
Kajaani etelä Riku Valasti Puh. 040 481 4418 Padasjoki
MITEN QR-KOODI TOIMII? Osoita koodia puhelimen kameralla, aivan kuin oli- sit ottamassa kuvaa. Kun kamera on tarkentanut koodiin, näyttöön tulee teksti: innolink.fi. Klikkaa tekstiä, ja kysely avautuu selaimeen.
11
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
L opputuotteiden markkinatilanne on virkistynyt, ja puulla on vahva kysyntä Kemin biotuoteteh- taan pitkästä huoltoseisokista huolimatta. Alkuvuosi on ollut meille puukaupallisesti vahva, ja metsien ilmastomuutoksen kestävyyttä sekä monimuotoisuutta parantavan Metsä Group Plus -metsänhoitomallin yleisty- minen ilahduttaa. Ostohalukkuutemme kohdistuu eri- tyisesti kesäkorjuukelpoisiin hakkuisiin, koivutukkiin ja hankintapuuhun. Metsä
Samalla sovimme kuitupuun ja hakkei- den pitkäaikaisista toimitussopimuksista heidän kanssaan. Ratkaisulla haemme joustavuutta erilaisiin markkinatilantei- siin, ja toimintamme pääpaino on Suo- messa omistajajäsenien palvelussa sekä puukaupassa. Korjuukelit olivat talvella erinomai- set lukuun ottamatta tammikuun alun poikkeuksellista pakkasjaksoa, ja saimme nostettua varastotasoja. Työllisyys näkymät korjuu- ja kuljetusyrittäjil- lämme ovat asialliset, vaikka Kemin bio-
tuotetehdas tänä vuonna seisookin viisi kuukautta kaasuräjähdyksen vuoksi. Olemme järjestelleet puu- virtamme uudelleen ja siirrämme puita pohjoi- sesta etelään sekä kas- vatamme varastotaso- jamme koko maassa. Vähennämme Suo- messa fossiilisten kemi- kaalien käyttöä puun- korjuussa korvaamalla ne kantokäsittelyssä harmaaorvakalla ja hak-
Group Plus -mallin suo- sio kasvaa, ja sen osuus helmi-huhtikuun kam- panja-aikana oli jo 40 prosenttia puukaupoista ja 50 prosenttia kiinto- kuutioista. Sopimusasiakkaiden kannattaa nyt hyödyntää meneillään oleva hinta- takuukausi, joka päättyy toukokuussa. Puukaupan edellä
Kaasuräjähdys Kemissä vaikuttaa
Juha Jumppanen Metsäjohtaja Metsä Group
puuvirtoihin – kysyntä jatkuu silti vahvana.
PUUMARKKINAKATSAUS
Puulla on kova kysyntä
kävijänä kehittämämme järeysrunkohinnoittelu laajentuu uudistushakkuille. Lopetimme kiinteän runkohinnoittelun käytön, koska järeysrunkohinnoittelusta on saatu erinomaiset kokemukset ja se koetaan rei- luna puukauppatapana. Itämeren alueen puumarkkinati- lanne on suhteellisen tasapainoinen. Baltiassa kuitupuun kuorelliset tienvar- sihinnat ovat Suomen tasolla ja energia- puun hinnat matalammat. Ruotsissa- kin havukuitupuun markkinatilanne on tasapainossa ja tienvarsihinnat Suomen tasolla. Myymme Virossa puunhankinnan liiketoimintamme Combiwood Grupp OÜ:n tytäryhtiölle Combi Forest OÜ:lle.
kuukoneiden teräketjuissa biohajoavilla öljyillä. Arvioimme, että urean käytön lopettaminen vähentää puunkorjuumme hiilidioksidipäästöjä noin tuhannen die- selhenkilöauton vuosipäästöjen verran, ja metsissä jää käyttämättä yli puoli miljoo- naa litraa fossiilista teräketjuöljyä. Pidän tätä merkittävänä luontotekona. Asiakaskokemuksessa myöntei- nen kehitys jatkuu sekä puukaupassa, palvelumyynnissä että korjuussa. Helmi- maaliskuussa järjestimme Metsäliitto Osuuskunnan 90-vuotisjuhlaseminaa- reja, joihin osallistui noin 5 000 omistaja- jäsentä ja heidän seuralaistaan. EU:n metsäpolitiikan toimeenpanossa riittää työnsarkaa. Vanhojen ja primää- rimetsien kansalliset määritelmät ovat valmisteluvaiheen loppusuoralla. On tär- keää, että määritelmät ovat selkeät, jotta pelikentän rajat ovat kaikille yhteiset. Valtion tulee varata riittävä rahoitus yksi- tyismetsien kriteerit täyttäville kohteille, jotta ei muodostu harmaan suojelun ris- kiä. Ennallistamisasetus puolestaan jäi EU:ssa pöydälle ja siihen palataan mah- dollisesti kevään aikana. Nyt on erinomainen aika tarkistaa omien metsien tilanne ja varmistaa met- sien kasvukunto taimikonhoidolla ja har- vennushakkuilla. Kiitos omistajajäsenille toimeliaasta alkuvuodesta ja vehreää kevättä kaikille!
Puun kysyntä toukokuun alussa
Länsi-Suomi
Itä-Suomi
Pohjois-Suomi
Mäntytukki
Kuusitukki
Koivutukki
Mäntykuitu
Kuusikuitu
Koivukuitu
Metsäenergia
12
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Metsä Groupin omistajajäsenet saavat käyttöönsä koko Metsäverkon.
INFO Ota Metsäverkko käyttöön
• JOS OLET Metsä Groupin omistaja- jäsen ja jäsentietosi ovat kunnossa, voit kirjautua pankkitunnuksilla Metsäverkkoon tai mobiilisovelluk- seen. • JOS ET OLE Metsä Groupin jäsen, voit liittyä jäseneksi tai rekisteröi- tyä Metsäverkon käyttäjäksi säh- köisellä lomakkeella, jonka löydät osoitteesta Metsagroup.com/ metsaverkko Avaa jäsenyys tai asiakkuus Metsäverkon käyttöä varten.
Metsäverkko-mobiili opastaa Kesän saapuessa kannattaa olla valppaana ja seurata oman metsän tilaa hyönteistuhojen varalta. Tehtävässä auttaa Metsäverkko-mobiili.
Lisää kiinteistöt. Lainhuuto- tietojen pitää olla ajan tasalla, jotta kiinteistöt voidaan yhdis- tää Metsäverkon käyttäjään.
Hae metsävaratiedot Metsäverkon kautta.
• MYÖS METSÄVERKKO-MOBIILIN käyttöönotto etenee samojen vai- heiden mukaisesti. Lataa sovellus puhelimesi sovelluskaupasta. • APUA SAAT asiakaspalvelustamme (ks. s. 8).
TEKSTI LAURA LENKKERI KUVA MIKA ANKKURI
P idämme huolta omistajajäsen- temme metsien elinvoimaisuu- desta, sanoo Metsä Groupin kehityspäällikkö Iiro Korhonen , joka vastaa Metsäverkko-palvelusta. Metsäverkko on Metsä Groupin asiak- kaille maksuton verkkopalvelu, jossa voi hallita metsäomaisuuttaan. ”Yhtenä työkaluna metsäasiantunti- joidemme ja omistajajäsentemme käy- tössä on tekoälyyn pohjautuva sovellus, joka havaitsee metsässä stressistä kerto- vat muutokset. Tyypillisesti ne johtuvat hyönteistuhoista.” Hyönteistuhot näyttävä karttataso löytyy Metsäverkko-mobiilisovelluksen metsäsuunnitelmasta, ja sen saa päälle
karttatasovalikosta. Hyönteis- ja myrsky- tuhot näyttävä kartta-aineisto, kuten osa muistakin Metsäverkon palveluista, on ainoastaan Metsä Groupin omistajajäsen- ten käytössä. Jos mobiilisovellus varoit- taa metsätuhoista punertavalla värillä, tilanne kannattaa käydä tarkastamassa maastossa ja ottaa tarvittaessa yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan. Alkukesä on muutenkin hyvää aikaa käydä tarkistamassa, onko metsässä tar- vetta metsänhoitotöille tai hakkuille. Mobiilisovellusta voi käyttää apuna suun- nistamisessa ja tarkastaa metsäsuunni- telman ehdottamat toimenpiteet. Yhteydenotto metsäasiantuntijaan onnistuu sovelluksen tarjouspyynnöllä.
”Tarjouspyyntöön voi poimia metsä- suunnitelmasta haluamansa hakkuut ja metsänhoitotyöt ja lähettää sen omalle metsäasiantuntijalle. Tarjouspyynnön lähettäminen ei sido mihinkään”, Korho- nen kertoo. Uutena ominaisuutena Metsäverkon mobiilisovelluksesta löytyvät hyvän metsänhoidon suositukset, joita pääsee tarkastelemaan toimenpide-ehdotusten infopainikkeesta. ”Sitä kautta voi peilata omia suunni- telmia metsänhoidon suosituksiin. Met- sänhoidon suosituksista löytyy kattavasti tietoa, joten aloittelijakin pystyy pereh- tymään metsänhoitoon”, Iiro Korhonen sanoo.
13
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
”Minuahan asia rupesi kiinnostamaan”
Markku Arven metsästä korjattiin puu Metsä Group Plus -mallin mukaisesti. Samalla saatiin metsä turvaan kirjanpainajalta.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA TOMI AHO
14
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄLUONTO KIITTÄÄ
Markku Arven metsä uudistettiin Metsä Group Plus -mallin mukaan. Säästöpuita jätettiin runsaasti.
enemmän säästöpuita ja suoja- tiheiköitä ja vesistöjen varrelle leveämmät suojavyöhykkeet. Myös tekopökkelöitä tehdään nykyistä enemmän. Näillä toimenpiteillä pyritään parantamaan lahopuusta riip- puvaisten lajien elinolosuhteita, tarjoamaan turva- ja ruokailu paikkoja linnuille ja nisäkkäille sekä pienentämään ravinne valumien riskiä. Metsä Group Plus -palvelun toimenpiteiden laajuus on huo- mattava, sillä Metsäliitto Osuus- kunnan jäsenet omistavat noin puolet Suomen yksityismetsistä. Metsänomistaja päättää, haluaako hän Metsä Group Plus -mallin mukaisen puunkorjuun.
METSÄ GROUP LANSEERASI vuonna 2023 uudistavan metsä talouden käsitteen. Uudistava metsätalous tarkoittaa puuntuo- tantoa, jossa metsäluonnon tila vahvistuu metsien siirtyessä seu- raaville omistajasukupolville. Metsä Group Plus -hoito- malli on työkalu, jolla uudistavan metsätalouden periaatteet vie- dään käytäntöön. Nykykäytäntöä laajemmista, metsäluonnon monimuotoisuutta tukevista ja parantavista toimista sovitaan metsänomistajan kanssa puukaupan tai taimikonhoito tilauksen yhteydessä. Metsä Group Plus -hoitomallin mukaisissa hakkuissa ja taimi- konhoidoissa metsiin jätetään
M arkku Arve ei ollut aktiivisesti suunnitel- lut puukauppaa. Mutta kun naapuri mainitsi, että moto tulisi kohta hänen mailleen, Arven mieleen tuli kotitilan metsän kulma. Kir- janpainaja oli kiusannut kuusia, ja Arve oli kaatanut niitä vähän kerrassaan joka vuosi. Nyt häntä kuitenkin oli alkanut huolettaa, että hyönteistuho riehaantuisi pahemmaksi. ”Pyysin naapuria kertomaan puu- kauppaa hoitavalle Lounajan Antille , että mikäli kuorma kaipaisi täyden- nystä, minunkin puut voisi tehdä samalla kertaa.” Juttutuokiosta naapurin kanssa ei ehtinyt kulua kauaakaan, kun Lounaja jo otti yhteyttä. Helmikuun lopussa mie- het kävivät yhdessä palstalla. Selviteltiin, minkä tien varteen puut saataisiin ajet- tua, ja sovittiin, että Lounaja tekisi hak- kuista metsänkäyttöilmoituksen Metsä- keskukseen. ARVE OTTI PUHEEKSI kirjanpainajat. Jos hyönteiset nakertavat kuoren alta nilan, puun nestevirtaukset katkeavat ja se alkaa hiljalleen kuivua. Tuhon yhtey dessä puuhun voi levitä sinistäjäsieni, minkä jälkeen järeäkään tukki ei enää ole kuin polttopuun arvoinen. ”Kysyin, onnistuisivatko hakkuut vielä ennen pääsiäistä, ja Antti lupasi sel- vitellä asiaa.” Metsäkäynnin jälkeen Arven posti- laatikkoon kolahti uusin Metsä Groupin Viesti. Lehdessä oli juttu uudesta Metsä Group Plus -hoitomallista, jossa met- sien monimuotoisuus ja metsäluonto otetaan aiempaakin tarkemmin huomi- oon. Jutussa kerrottiin, että Metsä Group maksaisi hoitomallin mukaisista, helmi- huhtikuussa sovituista, uudistushak- kuista 300 euron hehtaarikohtaisen lisä- bonuksen.
Tekopökkelöitä tehdään Plus-mallissa kymmenen kappaletta hehtaarille, kun niitä muuten tehtäisiin neljä. ”Otin asian puheeksi Antin kanssa. Hän kertoi itsekin ajatelleensa, että Metsä Group Plus sopisi tälle kohteelle hyvin, sillä hakkuualalle oli joka tapauksessa ajateltu jättää mäntyjä.” KORJUU ALKOI 25. päivänä maaliskuuta kello 19.30, ja niistä vastasi Metsä-Hali- seva. Ja 28. päivän aamuna metsänomis- tajan puhelimeen kilahti viesti, jossa kerrottiin puunkorjuun valmistuneen. Kesällä alue muokataan kevyesti ja uudistetaan männylle ja koivulle. Ensimmäisestä Metsä Group Plus -mallin mukaisesta hakkuusta jäi Arvelle myönteinen kokemus. Hän kertoo ole- vansa tyytyväinen sekä Metsä Groupin että Metsä-Halisevan toimintaan. ”Kiitoksen ovat ansainneet niin Metsä Groupin metsäasiantuntija kuin korjuu- yrityksen työnjohto ja koneenkuljettajat. Vaikka hakkuisiin tuli äkkilähtö, ne saa- tiin järjesteltyä todella hyvin. Oli ilo seu- rata näin toimivaa yhteistyötä.”
”Minuahan asia rupesi kovasti kiin- nostamaan. Kun toiminta on pienimuo- toista, 2 hehtaarin hakkuista saatava 600 euron lisäbonus on iso raha.” METSÄ GROUP PLUS -hoitomallin mukaisissa hakkuissa metsään jätetään enemmän säästöpuita ja tehdään enem- män tekopökkelöitä kuin mitä sertifikaa- tit edellyttävät. Säästöpuiksi kutsutaan puita, jotka jätetään metsään pysyvästi. Ne saavat kasvaa, kuolla ja lahota met- sässä omaan tahtiinsa. Tekopökkelöt ovat puita, jotka katkaistaan 2–4 metrin korkeudelta lahoamisen nopeuttami- seksi. Säästöpuiden ja tekopökkelöiden kautta metsiin saadaan lisää laho- ja kolo- puuta sitä tarvitseville eläinlajeille. Suo- men metsälajeista noin neljännes on riip- puvaisia lahopuusta. Metsä Group Plus -hoitomallissa läpi- mitaltaan yli 15-senttisiä säästöpuita jäte- tään uudistusalalle 30 kappaletta heh- taarille. PEFC, joka on Suomessa yleisin metsien sertifiointijärjestelmä, edellyttää jättämään niitä 20 kappaletta.
15
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
LISÄARVOA PUULLE – ETENKIN SUOMESSA
Metsä Group jalostaa puuta 21 Suomen-tehtaallaan, 15 paikkakunnalla. Lisää laitoksia nousee koko ajan.
TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA PETRI LYYTIKÄINEN
O suustoimintamies Hannes Gebhard kantoi yli sata vuotta sitten huolta Suomen metsien tilasta. Hän pelkäsi, että metsää haaskataan, että kruunu eli valtio menettää arvokkaan metsä- omaisuutensa tai että talolliset eivät saa metsäomaisuudestaan riittävää tuottoa. ”Useinkin koko metsä ja monesti koko talo polku- hinnasta siirtyy sahayhtiön haltuun”, Gebhard kir- joitti vuonna 1897. Hän ehdotti ratkaisuksi metsien yhteismyyntejä keinona yhtiöitten ylivaltaa vastaan, mutta vaikka osuustoiminta muuten virisi viime vuosisadan alun Suomessa, metsäpuolella sellaista ei syntynyt. Eri- laista yhteistoimintaa kehiteltiin, mutta yhtiöiden ja metsäpatruunoiden asema säilyi vahvana. Ammatti- yhdistysliike ei ollut yhtä voimakas kuin nykyisessä Suomessa, joten siitäkään ei ollut vastavoimaksi. Suuret yhtiöt hankkivat maata ja metsiä, ja vaarana oli, että Suomesta olisi tullut plantaasimetsätalouden valtio, jossa muutama suurmaanomistaja hallitsee maaomaisuutta ja kerää voitot. Tämän nuori tasa- valta esti säätämällä Lex Pulkkisen, joka kohosi talon- poikaisen metsänomistuksen ajatuksesta ja rajoitti yhtiöiden mahdollisuuksia hankkia metsätiloja. PITI SILTI ODOTTAA vuoteen 1934, että Metsäliitto syntyi, eikä se silloinkaan vielä ollut osuuskunta, vaan osakeyhtiö, jonka suurimpana taustavoimana vaikutti maanviljelijöiden MTK. Sotien jälkeen metsäteollisuus alkoi jyskyttää kovilla kierroksilla,
kun sotakorvaukset piti maksaa, joten puunmyyjillä oli hyvä syy tiivistää rivejään. Metsäliitto muutettiin osuuskunnaksi vuonna 1947, ja yritysmuodon valinnan motiivina oli se, että osuuskunnan kautta mahdollisimman moni metsän- omistaja saataisiin houkuteltua mukaan. Jo tuolloin perustajat ajattelivat, että pitkällä aikavälillä pelkkä puunvälitys ei riitä. Osuuskunnan sääntöihin kirjat- tiinkin, että tehtävänä on myös jalostaa puuta. Vielä ei osuuskunta sahalaitoksia omistanut, mutta tilanne muuttui pian. Vuonna 1949 Metsäliitto osti turkulaisen K.E. Blomberg -yhtiön 16 miljoonalla markalla, ja siitä tuli kahden sahan ja yhden höylää- mön omistaja. Lisää sahoja seurasi, ja olympia vuonna 1952 Metsäliitto hankki Hämeenlinnasta vaneritehtaan. Suuri harppaus otettiin seuraavana vuonna, kun Metsäliitto osti Äänekosken selluteh- taan. Kemi-yhtiön kautta Metsäliitto sai jalansijaa pohjoisesta, ja aikanaan siitä tuli yhtiön pääomistaja. Äänekoski ja Kemi ovat 90-vuotiaalle Metsäliitto Osuuskunnalle edelleen keskeisiä paikkoja. METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Ahti Siponen sanoo, että jo var- hain Metsäliitossa ymmärrettiin, että ilman omaa puunjalostusta osuuskunta ei voi menestyä. ”Nykyään nähdään selvästi, että tarvitaan laaja- alainen tuotepaletti sekä mekaanisen että kemial- lisen teollisen toiminnan puolella. Vain sillä tavalla voidaan hyödyntää puun ainesosat parhaalla mah- dollisella tavalla.”
16
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
34 tuotantolaitosta 7 maassa
METSÄ FIBRE Joutseno sellutehdas Rauma sellutehdas Äänekoski biotuotetehdas
1 2 3 4 5 6 7 8
Kemi biotuotetehdas Lappeenranta saha
Rauma saha Renko saha Vilppula saha
METSÄ BOARD Tampere Takon kartonkitehdas
9 10 11 12 13 14
Kaskinen kemihierretehdas Joutseno kemihierretehdas Kyröskoski Kyron kartonkitehdas Simpele kartonkitehdas Kemi kartonkitehdas ja valkaisemattoman sellun tuotantolinja Äänekoski kartonkitehdas
15
ruotsi Husum kartonkitehdas ja sellutehdas
Kemi 4, 14
METSÄ TISSUE Mänttä pehmo- ja tiivispaperitehdas saksa Raubach pehmopaperitehdas Kreuzau pehmopaperitehdas Düren tiivispaperitehdas puola Krapkowice pehmopaperitehdas
16
slovakia Zilina pehmopaperitehdas
ruotsi Mariestad pehmopaperitehdas Pauliström pehmopaperitehdas Nyboholm pehmopaperitehdas
Äänekoski 3, 15, 20, 21
Suolahti 19
Kaskinen 10
suunnitteilla: Iso-Britannia, Goole pehmopaperitehdas
Vilppula 8
Mänttä 16
Punkaharju 18
Kyröskoski 12
Tampere 9
Simpele 13
METSÄ WOOD Lohja kertopuutehdas Punkaharju kertopuu- ja koivuvaneritehdas Suolahti vaneritehdas Äänekoski viilutehdas
Rauma 2, 6, 22
Lappeenranta 5
Renko 7
17 18
Joutseno 1, 11
19 20
Lohja 17
viro Pärnu vaneritehdas
britannia Boston jalostuslaitos King’s Lynn palkkitehdas rakennusvaiheessa: Äänekosken kertopuutehdas
SUUNNITTEILLA: Muoto-kuitutuotteen tehdas Raumalle Tekstiilikuitutehdas Kemiin tai Äänekoskelle Hiilidioksidin talteenottolaitos Ligniinituotteen koelaitos
22
21
17
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Vielä neljä vuosikymmentä Metsäliiton perusta- misen jälkeen peräti 40 prosenttia hankitusta puusta myytiin muualle. Omaa teollisuutta kehitettiin ja sitä hankittiin lisää, mutta 1980-luvun alussakin kol- mannes puusta päätyi muualle kuin omille tehtaille. Etenkin Itä-Suomessa Metsäliitto oli heikoilla. Idässä Metsäliitto alkoi sitten saada jalansijaa, kun Metsäliitto ja G.A. Serlachius yhdistyivät. Puun myyjien osuuskuntana aloittanut yhtiö kohosi tämän liikkeen jälkeen suurten yhtiöiden joukkoon. Itä-Suomessa Metsä Groupilla on nykyään tehtaat Punkaharjulla, Lappeenrannassa, Joutsenossa ja Simpeleellä. 1990-luvulla kauppa- ja teollisuusministeriössä suunniteltiin jopa valtiojohtoisen Enson ja Metsälii- ton yhdistämistä, ja yhtiöistä käytettiin koodinimiä Susi ja Karhu. Hanke kaatui ennen kaikkea ensolais- ten vastustukseen. Metsäliitto kasvoi kuitenkin koko ajan, ja se hankki paperiyhtiöitä ja tukkureita muun muassa Ruotsista, Saksasta, Puolasta ja Englannista. 2000-luvun alkuvuosina alkoi suuri muutos, kun paperin kulutus kääntyi laskuun. Metsä Group luo- pui painopaperien tuotannosta ja alkoi keskittyä kar- tonkiin ja pehmopapereihin. NYKYISIN METSÄ GROUPILLA on 34 tehdasta 7 eri maassa. Yhtiö on vuoden 2015 jälkeen käyttä- nyt investointeihin rahaa noin 7 miljardia euroa,
kun mukaan lasketaan toteutuneet, käynnissä ole- vat ja suunnitellut hankkeet. Suurin osa on tehty Suomeen, ja esimerkiksi Kemin biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Tärkeää on, että investointeja tehdään nimen- omaan Suomeen, onhan Metsä Groupin strategian ytimessä omistajajäsenten puun paras mahdollinen käyttö. ”Kaikkea toimintaamme ohjaa omistajastrategian toteuttaminen. Teollinen toimintamme on mark- kinaehtoista, ja sen ansiosta omistajajäsentemme puumarkkina voi jatkua kestävällä tavalla”, Siponen toteaa. Lisääkin liiketoimintaa etsitään: Metsä Group esi- merkiksi kehittää tekstiilikuituja, tutkii uusia kuitu- pohjaisia pakkausmateriaaleja, selvittää hiilidioksi- din talteenottoa ja kehittää ligniinille eli puuaineelle uusia käyttökohteita. ”Innovaatiotoiminnan ansiosta tulevaisuuden näkymämme ovat hyvät”, Siponen arvioi. Myös metsäpalveluissa kasvu on ollut nopeaa. Metsä Group hoitaa jäsentensä metsiä lukuisin tavoin, ja erilaisia sopimusvaihtoehtoja löytyy. ”Palveluliiketoiminnan laajentaminen on ollut järkevää. Sillä tavalla voimme tarjoa omistajajäsenil- lemme kokonaisvaltaista asiakaspalvelua”, Siponen sanoo.
Kemin biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi.
18
2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
O len maatilan poikia, synty- nyt 1970-luvun alun Suomeen ja Savoon. Kotosalla oli tar- jolla kesätyöpaikka nuoresta pitäen ja iso osa siitä metsätöitä, koska metsätalous oli tärkeä osa tilan toi- meentuloa. Keväällä istutettiin taimia tai oltiin kantamassa niitä palstalle kun isä istutti. Kesällä raivattiin taimi- koita ja talviaikaan oltiin lauantaisin isän mukana savotalla. Kevätpuolella kerättiin tuulenkaatoja metsästä, kuten kunnolliseen metsänhoitotapaan silloin kuului. Oma jäsenyys Metsäliitto Osuuskun- nassa tuli ajankohtaiseksi pari vuotta kotitilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen 2000-luvun alussa. Alkuun ajattelin, että saan kyllä itse kaupattua puuni kul- loinkin halukkaimmalle ostajalle. Var- sin nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että kahta peräkkäistä kauppaa ei samalle ostajalle saanut myy-
myös omistajille. Nyt tiedän, etten käy keräämässä jokaista tuulenkaatoa met- sistä, vaan jätän niitä maalahopuuksi hyödyttämään kirjanpainajan luontaisia vihollisia. METSÄTALOUDEN HARJOITTAMISESSA tavoitteena on jättää metsät paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle ver- rattuna siihen mistä itse lähdettiin liik- keelle. Metsäliitto Osuuskunta on toteut- tanut perustehtäväänsä eli lisännyt omistajiensa metsäomaisuuden arvoa nyt 90 vuoden ajan. Metsänomistajille on ollut hyötyä omasta yhtiöstä: omista- juudella ja ylisukupolvisella elinkeinon harjoittamisella saavutetaan sellaisia synergiaetuja, että yhteen toimijaan kan- nattaa sitoutua. Omistajajäsenillämme on erilai- sia tavoitteita metsien omistamiseen ja Metsäliiton jäsenyyteen liittyen. Joku on
Jussi Linnaranta Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja
NÄKÖKULMA
hankkinut tai peri- nyt metsäomaisuu- den nuorena, jolloin lisäosuuksiin sijoitta- minen ei välttämättä tunnu ajankohtaiselta. Joku toinen taas tulee metsänomistajaksi varttuneemmalla iällä, jolloin metsä- omaisuus usein näh- dään enemmän sijoi- tusomaisuutena kuin rahoituslähteenä, ja sen vuoksi osuuskun- nan jäsenyys hoito sopimuksineen ja sijoitusmahdollisuuk- sineen kohtaa tarpeet hienosti.
tyä ostotarpeiden jatkuvasti muuttu- essa, joten totesin pidemmän aikajän- teen kumppanuuden tarpeelliseksi. Liityin jäseneksi. OMAN YRITYSTOI- MINNAN alkupuolella omistajan eduista tärkeimpiä olivat Metsäliitto Osuus- kunnan tarjoamat puukaupan bonuk- set ja peruspääomien korot. Tilavelkaa oli maksettavana, ja investointikohteita tilan ja yritystoi-
Metsäliiton omistajuus – etuoikeus vai velvollisuus?
Metsäliitto Osuuskunta on toteuttanut
perustehtäväänsä eli lisännyt omistajiensa metsäomaisuuden arvoa.
minnan kehittämisessä riitti. Vuosien edetessä olen sijoittanut lisäosuuksiin, mikä on syventänyt niin asiakas- kuin omistajuussuhdetta Metsäliittoon. Kun laskee, miten iso osa vuotuisen keski- määräisen puukauppatilin päälle tulee voitonjaosta, ymmärtää, että osuuskunta todellakin toteuttaa sitä perustehtävää, mitä varten se aikanaan perustettiin. NYKYISIN METSÄLIITON omistajuus on itselleni enemmän kuin pelkkä talou dellisen lisäarvon tuoja. Vuosittain käymme oman asiantuntijan kanssa metsäretkellä, jossa punnitaan omia metsänhoidollisia tavoitteita. Sitä laa- jaa tietoa, mikä yhtiössä on alaan liitty- vän tutkimuksen kautta, halutaan jakaa
VUOROPUHELU YHTIÖN ja omistajien kesken sekä monipuoliset omistajuuden edut ovat keskeisiä keinoja ylläpitää suo- malaisten metsänomistajien omistami- sen intressiä Metsäliittoa kohtaan. Tätä tarvitaan, jotta Metsä Group -konsernia voidaan pitkäjänteisesti kehittää ja tur- vataan yhtiön ja omistajien menestys myös tulevaisuudessa. Historian poh- jalta arvioituna olemme onnistuneet hyvin, onhan voitonjako kehittynyt 2000-luvun alkupuolen 20 miljoonan euron tasosta nykyiseen 100 miljoonaan euroon. Jatketaan yhdessä hienon suo- malaisen menestystarinan kirjoitta- mista, jotta myös tulevilla sukupolvilla on aihetta juhlistaa uusia metsäliittolai- sia vuosikymmeniä.
19
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56Powered by FlippingBook