Metsä Groupin Viesti 2 - 2024

2/24

METSÄ GROUPIN VIESTI

LISÄARVOA PUULLE – ETENKIN SUOMESSA

Metsä Group jalostaa puuta 21 Suomen-tehtaallaan, 15 paikkakunnalla. Lisää laitoksia nousee koko ajan.

TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA PETRI LYYTIKÄINEN

O suustoimintamies Hannes Gebhard kantoi yli sata vuotta sitten huolta Suomen metsien tilasta. Hän pelkäsi, että metsää haaskataan, että kruunu eli valtio menettää arvokkaan metsä- omaisuutensa tai että talolliset eivät saa metsäomaisuudestaan riittävää tuottoa. ”Useinkin koko metsä ja monesti koko talo polku- hinnasta siirtyy sahayhtiön haltuun”, Gebhard kir- joitti vuonna 1897. Hän ehdotti ratkaisuksi metsien yhteismyyntejä keinona yhtiöitten ylivaltaa vastaan, mutta vaikka osuustoiminta muuten virisi viime vuosisadan alun Suomessa, metsäpuolella sellaista ei syntynyt. Eri- laista yhteistoimintaa kehiteltiin, mutta yhtiöiden ja metsäpatruunoiden asema säilyi vahvana. Ammatti- yhdistysliike ei ollut yhtä voimakas kuin nykyisessä Suomessa, joten siitäkään ei ollut vastavoimaksi. Suuret yhtiöt hankkivat maata ja metsiä, ja vaarana oli, että Suomesta olisi tullut plantaasimetsätalouden valtio, jossa muutama suurmaanomistaja hallitsee maaomaisuutta ja kerää voitot. Tämän nuori tasa- valta esti säätämällä Lex Pulkkisen, joka kohosi talon- poikaisen metsänomistuksen ajatuksesta ja rajoitti yhtiöiden mahdollisuuksia hankkia metsätiloja. PITI SILTI ODOTTAA vuoteen 1934, että Metsäliitto syntyi, eikä se silloinkaan vielä ollut osuuskunta, vaan osakeyhtiö, jonka suurimpana taustavoimana vaikutti maanviljelijöiden MTK. Sotien jälkeen metsäteollisuus alkoi jyskyttää kovilla kierroksilla,

kun sotakorvaukset piti maksaa, joten puunmyyjillä oli hyvä syy tiivistää rivejään. Metsäliitto muutettiin osuuskunnaksi vuonna 1947, ja yritysmuodon valinnan motiivina oli se, että osuuskunnan kautta mahdollisimman moni metsän- omistaja saataisiin houkuteltua mukaan. Jo tuolloin perustajat ajattelivat, että pitkällä aikavälillä pelkkä puunvälitys ei riitä. Osuuskunnan sääntöihin kirjat- tiinkin, että tehtävänä on myös jalostaa puuta. Vielä ei osuuskunta sahalaitoksia omistanut, mutta tilanne muuttui pian. Vuonna 1949 Metsäliitto osti turkulaisen K.E. Blomberg -yhtiön 16 miljoonalla markalla, ja siitä tuli kahden sahan ja yhden höylää- mön omistaja. Lisää sahoja seurasi, ja olympia vuonna 1952 Metsäliitto hankki Hämeenlinnasta vaneritehtaan. Suuri harppaus otettiin seuraavana vuonna, kun Metsäliitto osti Äänekosken selluteh- taan. Kemi-yhtiön kautta Metsäliitto sai jalansijaa pohjoisesta, ja aikanaan siitä tuli yhtiön pääomistaja. Äänekoski ja Kemi ovat 90-vuotiaalle Metsäliitto Osuuskunnalle edelleen keskeisiä paikkoja. METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Ahti Siponen sanoo, että jo var- hain Metsäliitossa ymmärrettiin, että ilman omaa puunjalostusta osuuskunta ei voi menestyä. ”Nykyään nähdään selvästi, että tarvitaan laaja- alainen tuotepaletti sekä mekaanisen että kemial- lisen teollisen toiminnan puolella. Vain sillä tavalla voidaan hyödyntää puun ainesosat parhaalla mah- dollisella tavalla.”