Metsä Groupin Viesti 2 - 2024

2/24

METSÄ GROUPIN VIESTI

O len maatilan poikia, synty- nyt 1970-luvun alun Suomeen ja Savoon. Kotosalla oli tar- jolla kesätyöpaikka nuoresta pitäen ja iso osa siitä metsätöitä, koska metsätalous oli tärkeä osa tilan toi- meentuloa. Keväällä istutettiin taimia tai oltiin kantamassa niitä palstalle kun isä istutti. Kesällä raivattiin taimi- koita ja talviaikaan oltiin lauantaisin isän mukana savotalla. Kevätpuolella kerättiin tuulenkaatoja metsästä, kuten kunnolliseen metsänhoitotapaan silloin kuului. Oma jäsenyys Metsäliitto Osuuskun- nassa tuli ajankohtaiseksi pari vuotta kotitilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen 2000-luvun alussa. Alkuun ajattelin, että saan kyllä itse kaupattua puuni kul- loinkin halukkaimmalle ostajalle. Var- sin nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että kahta peräkkäistä kauppaa ei samalle ostajalle saanut myy-

myös omistajille. Nyt tiedän, etten käy keräämässä jokaista tuulenkaatoa met- sistä, vaan jätän niitä maalahopuuksi hyödyttämään kirjanpainajan luontaisia vihollisia. METSÄTALOUDEN HARJOITTAMISESSA tavoitteena on jättää metsät paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle ver- rattuna siihen mistä itse lähdettiin liik- keelle. Metsäliitto Osuuskunta on toteut- tanut perustehtäväänsä eli lisännyt omistajiensa metsäomaisuuden arvoa nyt 90 vuoden ajan. Metsänomistajille on ollut hyötyä omasta yhtiöstä: omista- juudella ja ylisukupolvisella elinkeinon harjoittamisella saavutetaan sellaisia synergiaetuja, että yhteen toimijaan kan- nattaa sitoutua. Omistajajäsenillämme on erilai- sia tavoitteita metsien omistamiseen ja Metsäliiton jäsenyyteen liittyen. Joku on

Jussi Linnaranta Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja

NÄKÖKULMA

hankkinut tai peri- nyt metsäomaisuu- den nuorena, jolloin lisäosuuksiin sijoitta- minen ei välttämättä tunnu ajankohtaiselta. Joku toinen taas tulee metsänomistajaksi varttuneemmalla iällä, jolloin metsä- omaisuus usein näh- dään enemmän sijoi- tusomaisuutena kuin rahoituslähteenä, ja sen vuoksi osuuskun- nan jäsenyys hoito sopimuksineen ja sijoitusmahdollisuuk- sineen kohtaa tarpeet hienosti.

tyä ostotarpeiden jatkuvasti muuttu- essa, joten totesin pidemmän aikajän- teen kumppanuuden tarpeelliseksi. Liityin jäseneksi. OMAN YRITYSTOI- MINNAN alkupuolella omistajan eduista tärkeimpiä olivat Metsäliitto Osuus- kunnan tarjoamat puukaupan bonuk- set ja peruspääomien korot. Tilavelkaa oli maksettavana, ja investointikohteita tilan ja yritystoi-

Metsäliiton omistajuus – etuoikeus vai velvollisuus?

Metsäliitto Osuuskunta on toteuttanut

perustehtäväänsä eli lisännyt omistajiensa metsäomaisuuden arvoa.

minnan kehittämisessä riitti. Vuosien edetessä olen sijoittanut lisäosuuksiin, mikä on syventänyt niin asiakas- kuin omistajuussuhdetta Metsäliittoon. Kun laskee, miten iso osa vuotuisen keski- määräisen puukauppatilin päälle tulee voitonjaosta, ymmärtää, että osuuskunta todellakin toteuttaa sitä perustehtävää, mitä varten se aikanaan perustettiin. NYKYISIN METSÄLIITON omistajuus on itselleni enemmän kuin pelkkä talou dellisen lisäarvon tuoja. Vuosittain käymme oman asiantuntijan kanssa metsäretkellä, jossa punnitaan omia metsänhoidollisia tavoitteita. Sitä laa- jaa tietoa, mikä yhtiössä on alaan liitty- vän tutkimuksen kautta, halutaan jakaa

VUOROPUHELU YHTIÖN ja omistajien kesken sekä monipuoliset omistajuuden edut ovat keskeisiä keinoja ylläpitää suo- malaisten metsänomistajien omistami- sen intressiä Metsäliittoa kohtaan. Tätä tarvitaan, jotta Metsä Group -konsernia voidaan pitkäjänteisesti kehittää ja tur- vataan yhtiön ja omistajien menestys myös tulevaisuudessa. Historian poh- jalta arvioituna olemme onnistuneet hyvin, onhan voitonjako kehittynyt 2000-luvun alkupuolen 20 miljoonan euron tasosta nykyiseen 100 miljoonaan euroon. Jatketaan yhdessä hienon suo- malaisen menestystarinan kirjoitta- mista, jotta myös tulevilla sukupolvilla on aihetta juhlistaa uusia metsäliittolai- sia vuosikymmeniä.