Metsä Groupin Viesti 2 - 2024

2/24

METSÄ GROUPIN VIESTI

Mätästys maksaa aikanaan itsensä takaisin matalampina taimikonhoitokustannuksina.

INFO

METSÄTALOUDEN LIIKETULOS lasketaan vähentämällä vuoden tuo- toista kyseisen vuoden menot ja jakamalla saatu summa pinta-alalla. Tuot- toja metsänomistaja saa puunmyynnistä, mah- dollisista metka-tuista ja bonuksista. Menoja ovat metsään tehtävät investoinnit, esimerkiksi maanmuokkaus, taimet ja siemenet, taimikonhoito, lannoitus ja metsätien parantaminen.

kasvavan puuston laatuun, määrään ja kasvunopeuteen. Puuntuotannon näkökulmasta hyvä metsänhoito tähtää arvokkaan tukkipuun osuuden kasvat- tamiseen”, Metsä Groupin metsänhoito- päällikkö Tiina Laine kertoo. METSÄNHOITOA JA SEN VAIKUTUSTA metsätalouden kannattavuuteen on tut- kittu paljon. Jokaisella metsänhoitovai- heella vaikutetaan puuston kasvuun ja seuraavan hoitotoimen onnistumiseen. Uuden metsän synnyn ensimmäinen vaihe on maanmuokkaus. ”Maanmuokkaus on tehtävä laaduk- kaasti, jotta metsän tuottokyky säilyy. Jos siitä tingitään, ongelmat kertautuvat metsän myöhemmissä vaiheissa”, Laine sanoo. Maanmuokkaus tekee istutus- ja kylvökohdasta lämpimämmän kuin muu ympäristö. Se lisää ravinteiden kiertoa sekä torppaa elintilasta kilpailevien hei- nien kasvua ja tukkimiehentäin etene- mistä. Tämä parantaa taimien kasvua ja elossa pysymistä. On tutkittu, että tasamaahan verrattuna maanmuokkaus kohottaa maan lämpötilaa jopa yli 10 vuo- den ajan. ”Halpa ei ole aina sama kuin kustan- nustehokas. Edullisempi äestys voi tar- koittaa korkeampia taimikonhoitokus- tannuksia ja kalliimpi mätästys taas mak- saa itsensä takaisin matalampina taimi- konhoitokustannuksina”, Laine sanoo. Metsä Group myy ja toimittaa metsän- omistajille aina parhaita saatavilla olevia taimia ja siemeniä. Jalostetut siemenet ja taimet kasvavat laadukkaammiksi puiksi nopeammin. Ilmaston muuttuessa on entistä tär- keämpää, että puulajit istutetaan oikeille kasvupaikoille, mikä on vuosikymme- net ollutkin nyrkkisääntö suomalaisessa metsätaloudessa. Suomessa myös istutet- tujen taimien lomaan syntyy aina myös luontaisesti taimia, tyypillisesti koivuja, pihlajaa ja pajuja. Siksi tarvitaan raivaus- sahalla tehtävää taimikonhoitoa. ”Taimikonhoidolla ohjataan puulajien ja -yksilöiden välistä kilpailua, saadaan

investointi metsään. Kun se tehdään toi- sen harvennuksen jälkeen, noin 10 vuotta ennen uudistushakkuuta, kasvunlisä tuottaa nimenomaan tukkia. Rantala laskee, että lannoitukseen käytetyn eurot tulevat keskimäärin tup- lana takaisin puunmyyntituloissa. Tuhkalla tai boorilla tehtävä terveys- lannoitus kirittää kasvua turve- tai kiven- näismailla, joilla on vajetta puun kasvulle elintärkeistä ravinteista. Metsätalouden kannustinjärjestelmä metkasta voi hakea tukea tuhka- ja boorilannoituksiin. Turvemaiden tuhkalannoituksissa tuen määrä on 270 euroa hehtaarilta ja boorilannoituksissa 155 euroa hehtaa- rilta. Uudistushakkuu tai päätehakkuu, kummaksi sitä kutsuukaan, tuottaa metsänomistajan suurimmat tulot. Se on myös eniten liiketulokseen vaikuttava yksittäinen metsätyö. Ideaalitilanteessa metsänomistajan metsätilalla on koko ajan metsiköitä eri kasvuvaiheissa, ja ne tulevat eri aikaan päätehakkuuseen tuot- taen omistajalleen tuloja säännöllisesti. Metsänomistajat pyrkivät ajoitta- maan uudistushakkuun taloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Siihen vaikuttavat puuston lisäksi sekä oma taloudellinen tilanne että suhdanteet. Omistajajäsenet voivat halutessaan sijoit- taa puukauppatulot Metsä1-lisäosuuk- siin, jossa ne jatkavat kasvuaan. METSÄN VANHETESSA puuston määrä kasvaa ja toisaalta kasvu hidastuu. Näin ollen metsän arvoon suhteutettu talou- dellinen tuotto pienenee vuosi vuodelta. Tällöin ollaan siinä tilanteessa, että metsä kannattaa uudistaa ja sijoittaa rahat johonkin paremmin tuottavaan kohteeseen, kuten vaikkapa Metsä1-lisä- osuuksiin. ”Se, mikä on kullekin oikea aika tehdä puukauppa, on kaikkien näiden asioiden summa. Oliko paras hetki viime keväänä vai onko se ensi syksynä. Se, mikä on var- maa, on että metsään tehdyillä investoin- neilla saadaan puiden kasvuun määrää, laatua ja nopeutta”, Rantala summaa.

halutut puut järeytymään nopeammin. Nyrkkisääntö on, että euron sijoitus tai- mikonhoitoon tuottaa kolme euroa. Tai- mikonhoito pitäisikin nähdä investoin- tina eikä vain kustannuksena”, Laine kertoo. Rantala muistuttaa, että myös ajoituk- sella on väliä: jokainen vuosi, jonka tai- mikonhoito myöhästyy, nostaa työn kus- tannuksia noin kymmenen prosenttia. Ensiharvennus on metsän elinkaa- ren aikajanalla ensimmäinen työ, josta metsänomistaja saa tuloja. ”Edellyttäen, että aiemmat työt on tehty ajallaan ja hyvin”, Rantala huo- mauttaa. RANTALA JA LAINE ovat samaa mieltä siitä, että ensiharvennus on tulojen kertymisestä huolimatta ensisijaisesti metsänhoidollinen työ. Ensiharvennus, kuten taimikonhoitokin, ohjaa kasvua niihin puihin, joilla on parhaat mahdol- lisuudet kehittyä tukkipuiksi. ”Valo, kasvutila, vesi, ravinteet – kas- vuun tarvittavat resurssit ovat rajalliset. Taimikonhoidot ja harvennukset vähen- tävät pystyyn jäävien puiden välistä kilpailua. Tämä vaikuttaa kasvuun ja metsän terveyteen. Jos harvennuksia ei tehdä, puiden järeytymisessä tukkipuiksi kestää kauemmin”, Laine summaa. Kivennäismaille sopiva kasvatus- lannoitus on tunnetusti kannattava