2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Järeysrunkohinnoittelu meni nappiin
Metsänomistaja Perttu Toppi tutustui uuteen puukauppatapaan avoimin mielin ja totesi sen toimivaksi. Kiuruvedellä, missä Topin metsät sijaitsevat, järeysrunkohinnoittelu on nykyään suosittu tapa myydä puuta.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA EEMELI KIUKKONEN
L oppuvuodesta 2023 kiuruvetinen Perttu Toppi , 26, kilpailutti ensimmäistä puu- kauppaansa. Toppi oli hieman aiemmin kasvattanut metsäomaisuuttaan osta- malla isänsä metsätilat, ja nyt hänellä oli paitsi 200 hehtaaria metsää, myös koh- talaisen kokoinen pankkilaina. Hakkuut olivat tarpeen jälkimmäisen vuoksi. Ostajille lähti seitsemän tarjouspyyntöä. Kolme ei vastannut, kaksi ilmoitti, ettei saisi hakkuita toteu- tumaan näillä lumilla. Lopulta pöydälle jäi kaksi tar- jousta, toinen Metsä Groupin Pietari Remekseltä , toinen kilpailijalta. ”Pietarin tekemässä tarjouksessa oli käytetty järeysrunkohinnoittelua, josta olin kyllä kuullut aiemmin, mutta johon en ollut lähemmin tutustu- nut. Alkuun piti raapia päätä”, Toppi kertoo. JÄREYSRUNKOHINNOITTELU ON Metsä Groupin kehittämä uusi puukauppatapa, jossa koko run- golle maksetaan sama kuutiohinta, joka taas riip- puu puuston tilavuudesta. Kauppatapaa käytetään sekä harvennuksilla että uudistushakkuilla. Metsä Group on luopunut perinteisestä runkohinnoitte- lusta. Tarjousta tehtäessä metsäasiantuntija arvioi puuston järeyden eli tilavuuden ja laadun, joiden perusteella hän määrittelee leimikolle puulajeittain runkohinnan. Hinta on sama koko rungolle, eikä katkonta vai- kuta metsänomistajan saamaan puukauppatuloon. ”Perttu suhtautui uuteen hinnoittelumalliin avoi- min mielin, halusi oppia, miten se toimii ja mihin arvio perustuu. Kävimme yhdessä leimikot läpi samalla, kun havainnoin hänelle kunkin kohteen keskijäreyttä”, Remes kertoo.
Remes esitteli Topille tarjouksen pohjana toimi- van runkohintamatriisin. Matriisista metsänomistaja näkee arvion poistettavien puiden keskijäreydestä ja järeyden mukaan määräytyvän runkohinnan. Matriisista näkyy myös, miten runkohinta muut- tuu, jos poistuman keskijäreys poikkeaa etukäteen arvioidusta. Jos poistuman keskijäreys olisi arvioitua suurempi, ostaja maksaisi puusta enemmän. Jos pois- tuma olisi arvioitua pienempi, maksukin pienenisi. ”Kauppatapa vaati ensin perehtymistä, mutta oli lopun viimein helppo ymmärtää. Toki on metsän- omistajan vastuulla tietää, mitä on myymässä, jotta osaa arvioida, pitääkö tarjous kutinsa”, Toppi sanoo. KAUPAT TEHTIIN marraskuun lopussa ja viimeiset lohkot kaupasta hakattiin tammikuussa. Yhteensä uudistuksilta, harvennuksilta ja ensiharvennuksilta kertyi puuta noin 800 kuutiota. Toppi on tyytyväi- nen lopputulokseen. ”Kokemus oli positiivinen, eikä puukaupasta ole mitään huonoa sanottavaa.” Hoidetuissa, tasaikäisissä metsissä keskijärey- den arviointi on kohtalaisen vaivatonta. Topin met- sät täyttävät nämä kriteerit, joten myös Remeksen arvioimat keskijäreydet vastasivat poistuman keski järeyttä. ”Arviot eivät aina osu kohdalleen juuri prikulleen, sillä motokuski voi omalla valinnallaan vaikuttaa sii- hen, mikä puu pinoon päätyy. Mutta näppärässä haa- rukassa pysyttiin”, Remes sanoo. Metsänomistajilta kauppatapa on saanut kiitosta läpinäkyvyydestään. Kuopion piirin alueella, missä Remes työskentelee, järeysrunkohinnoittelu on lyö- nyt itsensä siinä määrin läpi, että solmituista puu- kaupoista jo kolmannes on sen mukaisia.
34
Powered by FlippingBook