2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Metsäpuiden alkuperiä on tutki- mustarkoituksessa siirretty kasvamaan pitkiäkin matkoja paikasta toiseen. Näin on testattu eri alkuperää olevien puiden menestymistä niiden kotikon- tuja kylmemmissä ja lämpimämmissä ilmastoissa. ”Tulos on varsin selvä. Lämpimäm- pään suuntaan siirto ei aiheuta tuhoja, vaan lämmöstä on puille lähinnä hyötyä.” Ilmastonmuutoksen riskinä onkin Haapasen mukaan lämpenemisestä aiheutuvat ennakoimattomat muutokset puiden elinympäristössä. Emme voi var- muudella tietää, mitä kaikkea nyt istu- tettavan taimen pitää kohdata tulevina vuosikymmeniä. Todennäköisesti sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt ja pitkät kuivat kaudet, yleistyvät. Myös uusia metsätuholaisia voi levitä lämmön perässä pohjoiseen. METSÄPUUT OVAT pitkällisen luonnon- valinnan tuloksena varsin hyvin sopeu- tuneet erilaisiin tauteihin ja sään vaih- teluihin. Luonnon jalostamia ominaisuuk- sia voidaan silti yhä parantaa. Metsän jalostuksessa suositaan nopeakasvui- suutta, laatua ja kestävyyttä eri ilmasto- oloissa. Jalostukseen valittujen puiden sieme- nistä kasvatetaan taimia, joita testataan erilaisiin ilmasto-oloihin ja viljavuudel- taan vaihteleville kasvupaikoille peruste- tuissa kokeissa. ”Kokeissa havaitut kehityshäiriöt tai laatuviat voivat kertoa vajavaisesta ilmas- toon sopeutumisesta. Nämä yksilöt kar- sitaan pois jalostuksesta. Toisaalta jalos- tuksessa suositaan niitä yksilöitä, joilla puuntuotos ja laatu säilyvät eri testaus ympäristöissä hyvinä. Ne menestyvät parhaiten tulevaisuuden ilmaston vaih- teluissa.” ILMASTONMUUTOS SAATTAA kuusella lisätä riskiä keväthallojen aiheuttamille vaurioille. Jos halla tuhoaa hennon vaa- leanvihreän vuosikasvun, koko vuoden kasvu menetetään.
Hallan vaikutusmekanismi on hieman epäintuitiivinen: ilmaston lämpenemi- nen lisää kylmyydestä johtuvia metsä- tuhoja. Syynä on se, että keväisin kasvu- kauden alku vaihtelee paljonkin, kun taas syksyisin kasvukausi loppuu joka vuosi suunnilleen samoihin aikoihin. Keväisin puut reagoivat enemmän lämmön ja syk- syisin valoisuuden muutoksiin. Kun ilmasto lämpenee, yhä varhem- min keväällä voi tulla pitkä lämmin jakso, ja kuusi aloittaa vuosikasvunsa. Esikevään päättyessä voi kuitenkin iskeä kunnon takatalvi tai ainakin satunnaisia kovia yöpakkasia, jotka sitten tuhoavat vuosikasvun. ”Kasvurytmi on kuusella vahvasti periytyvä ominaisuus, joten karsimme jalostusaineistosta pois varhemmin keväällä kasvunsa aloittavia yksilöitä. Ajan oloon tämä karsinta parantaa sie- menviljelyssiemenestä kasvatettavien kuusen taimien hallankestävyyttä.” LUONNONMETSISTÄ VALITTIIN jo vuosi- kymmeniä sitten kasvultaan, laadultaan ja terveydeltään erityisen hyvännäköisiä puita eli niin sanottuja pluspuita. Niiden latvasta leikattiin lyhyt varteoksa, joka liitettiin kasvamaan pieneen puuntai- meen. Näitä pluspuiden perimää kan- tavia vartteita on risteytetty valvotusti keskenään. Risteytysjälkeläisten menestyminen testataan luonnossa monivuotisissa kent- täkokeissa, joiden tulosten perusteella parhaat yksilöt valitaan jatkoon. Suo- messa metsänjalostus on Luken vastuulla. Samat luonnosta valitut pluspuut on hyödynnetty myös siementuotantoon. Pluspuut on vartettu kasvamaan siemen- viljelyksille, joissa vartteet pölyttyvät vapaasti. Siemenviljelykset tuottavat siemeniä taimitarhoille, jotka kasvattavat niistä edelleen taimia metsänomistajille myy- täväksi. Valtio säätelee ja tukee jaloste- tun siemen tuottamista Suomessa. Tällä haavaa siemenviljelytoimintaa pyörittää kaksi kaupallista toimijaa, Siemen Forelia ja Tapio Palvelut.
Metsänjalostuksessa
suositaan nopeakasvuisuutta, laatua ja kestävyyttä.
P uut kasvavat Suomessa hitaasti. Etelä-Suomessa kuusi varttuu päätehakkuu- kypsäksi aikaisintaan noin 60 vuodessa ja pohjoisem- pana hitaammin. Samalla ilmasto lämpenee, ja juuri täällä pohjoisessa se lämpenee paljon voimakkaammin kuin maapallolla keski- määrin. Tästä seuraa metsän uudistajan ongelma: kun nyt kylvää tai istuttaa talousmetsää, miten valita sellaisia alku- periä, jotka selviytyvät ja menestyvät muuttuvassa ilmastossa vuosikymme- nestä toiseen. Lämpeneminen itsessään ei ole metsäpuille erityinen ongelma, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikois- tutkija Matti Haapanen .
39
Powered by FlippingBook