2/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Siemenviljelys Pluspuut monistetaan
Metsänjalostuksen vaiheet
Toistuva valinta Jälkeläiskokeiden perusteella valitaan parhaat pluspuut jatkojalostukseen ja siemenvilje lyksille.
siemenviljelykselle varttamal- la. Pluspuun latvasta leikattu oksa liitetään kasvamaan siemen- taimeen. Näin saadaan varte, joka on pluspuun kasvullinen kopio. Siemenviljelyksellä pluspuiden varteet risteytyvät tuulen avulla ja tuottavat korkea- laatuisia siemeniä.
Pluspuu valinta Metsänjalostuksen
perustaksi valittiin luon- nonmetsistä 1940-luvun lopulta alkaen noin 15 000 elinvoimaista, hyväkas- vuista ja laadukasta valioyksilöä, ns. pluspuuta.
Lisäys
Jalostus
Jalostettu siemen Taimitarhat
Luonnonmetsä
Jälkeläistestaus Pluspuiden jälkeläisiä testataan jälkeläiskokeissa
Risteyttäminen Jatkoon valitut parhaat pluspuut ris-
Viljelty talousmetsä
4–6 paikkakunnalla. Jälkeläis- ten kasvua, laatua ja kestävyyttä seurataan 10–15 vuotta. Kokeet kertovat pluspuiden perinnöl- lisestä arvosta sekä sopeu- tuvuudesta eri kasvu- ja ilmasto-oloihin.
teytetään keskenään. Näin luodaan uusi perinnöllisesti muunteleva puusukupolvi, josta valitaan jälleen par- haat yksilöt testauksen kautta.
Jalostetut taimet saavat pluspuuvan-
hemmiltaan suomalaisten metsäpuiden parhaat perin- tötekijät. Näin niistä kasvaa kestäviä, hyväkasvuisia, laadukkaita ja perimäl- tään monimuotoisia metsiä.
LÄHDE: MATTI HAAPANEN / LUKE
Ilmaston lämpeneminen lisää kylmyydestä aiheutuvia metsätuhoja.
siementuotannon neuvottelukunnalta, ja tulokseksi saatiin seuraava listaus: lehti- kuusi, tammi, tervaleppä, metsälehmus, hieskoivu, vuorijalava, vaahtera, douglas- kuusi, kynäjalava, visakoivu ja kontorta- mänty. ”Ei kaikkia munia samaan koriin” on toki hyvä periaate ilmastonmuutok- sen edessä. Kun ei ole varmuutta, mihin ilmasto muuttuu ja mitä puita uusi ilmasto suosii, on perusteltua tuottaa monen puulajin siemeniä. Toisaalta samaan hengenvetoon raportissa mainitaan olevan omat ris- kinsä siinäkin, jos rajallisia taloudellisia resursseja käytetään puulajeihin, joita ei jatkossa välttämättä silti viljellä.
VIIME VUODEN syksyllä päivitettiin maa- ja metsätalousministeriön suunnitelmia siemenviljelysten perustamiselle. Suun- nitelmat tähtäävät neljän vuosikymme- nen päähän, ja raportti kantaakin nimeä Metsäpuiden siemenviljelysten perusta- misohjelma 2060. Suunnitelma perustuu arvioihin, joi- den mukaan männyn viljely ja raudus- koivun istutus lisääntyvät ja kuusen istu- tus puolestaan vähenee. Siemenviljelys- ten määrää näille yleisimmille puulajeille on täsmennetty tämän mukaisesti. Lisäksi raportti ehdottaa siemen- viljelyksiä myös vähemmän käytettä- ville puulajeille. Näiden tärkeysjärjes- tystä kysyttiin Metsänjalostuksen ja
40
Powered by FlippingBook