omille palstoilleen ja omiin tavoitteisiinsa sopivimpia hoitovaihtoehtoja. ”Metsäasiantuntijamme osaa esitellä nii den plussat ja miinukset sekä tehdä ehdo tuksen metsänomistajan tavoitteisiin sopi vasta hoitosuunnitelmasta. Lopullinen pää töksenteko jää kuitenkin aina metsänomis tajalle”, Rantala painottaa. ”Olemme jatkuvasti korostaneet, että sähköisiä palveluita ei rakenneta korvaa maan omaa paikallista metsäasiantuntijaa, vaan helpottamaan yhteistyötä omistaja jäsenten ja metsäasiantuntijoiden välillä.” Talous ja luontoarvot tasapainossa Vuonna 2014 voimaan tullut lakimuutos toi metsänomistajille vapauksia valita itsel leen mieleinen metsänkäsittelytapa. Se ei näytä mullistaneen metsien käsittelyä, sillä valtaosa metsänomistajista hoitaa metsi ään edelleen tasaikäiskasvatuksella, jossa kasvatusvaiheessa metsä harvennetaan ja lopulta päätehakataan ja uudistetaan. Vastaajista joka viides kertoo jättävänsä osan metsistään kokonaan puuntuotannon ulkopuolelle. Noin 10 prosenttia metsän omistajista ei hyväksy avohakkuita lainkaan. Rantalan mukaan tulokset kertovat, että metsänomistuksessa korostuu edelleen vah vasti talousnäkökulma, vaikka luontoarvot ovat entistä tärkeämpiä. ”Toisaalta ne asetetaan julkisessa keskus telussa aivan turhaan toisilleen vastakkai siksi vaihtoehdoiksi. Samoilla tiluksilla voi daan pitää huolta molemmista, kun se vain tehdään suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioon ottaen. Juuri täl laisissa asioissa omasta metsäasiantuntijasta on iso apu”, Rantala toteaa. Rantalalla on myös selkeä tuntuma, että omistajajäsenet ovat metsätalouteen liitty vissä asioissa monia muita metsänomistajia valveutuneempia ja aktiivisempia. Esimer kiksi erilaiset metsänhoitotyöt tehdään tai teetetään metsän kasvun ja tulevan tuoton kannalta oikeaan aikaan. ”Hoitorästejä on jäsenistömme metsissä varmasti keskivertoa vähemmän. Esimer kiksi tekemiemme taimikonhoitotöiden ja uudistushakkuiden pinta-alojen vertaami nen kertoo, että hoitotyöt toteutetaan koko naisuutena hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Puukaupan sekä metsän- ja luonnonhoidon palvelumme toteuttavat mainiosti osuuskunnan perustavoitetta eli metsäomaisuuden arvon pitkäjänteistä kasvattamista”, Rantala toteaa. METSÄNOMISTAJATUTKIMUS 2020:N tutkimusaineistoa kerättiin keväällä 2019 pääosin posti- ja verkkokyselyillä. Niitä täydennettiin Suomen metsäkeskuksen ja Digi- ja viestintäviraston tietojärjestelmistä saaduilla tiedolla. Kyselyn otos oli 15 750 metsä- tilaa ja vastauksia saatiin 6 542 eli 42 %.
”Puukaupan sekä metsän- ja luonnonhoidon palvelumme toteuttavat mainiosti osuuskunnan perustavoitetta eli metsäomaisuuden arvon pitkäjänteistä kasvattamista”, jäsenpalvelujohtaja Juho Rantala toteaa.
tarjoamia metsäomaisuuden hoitoon liit tyviä sähköisiä asiointipalveluita käytetään yllättävän vähän. Tulos ihmetyttää myös Rantalaa, sillä alan verkkopalveluja on kehitetty viime vuosina laajalla rintamalla. Hän arvelee kin, ettei tutkimus kerro tässä kohtaa koko totuutta. ”Esimerkiksi meidän metsänomis taja-asiakaskunnassa sähköisten palvelui den suosio on huomattavasti tutkimuksessa todettua suurempaa.” ”Meillä Metsäverkko on todella aktiivi sessa käytössä. Yli puolet puukaupoista ja metsänhoitotöiden ostosta tehdään täysin sähköisesti. Tässä kohtaa omistajajäsenet ovat kiistatta alan edelläkävijöitä ja taitavat tuossa tutkimuksessa edustaa jo leijonan osaa sähköisten palveluiden käyttäjistä.” ”Metsäverkon käytön aktiivisuus kertoo siitä, että olemme kehittäneet verkkopalve-
luja oikeaan suuntaan, ja jäsenet ovat ne myös löytäneet. Olimme ensimmäinen toimija, joka tarjosi metsänomistajille mah dollisuuden sähköiseen puukauppaan ja metsähoitopalvelujen ostoon. Tämä taka vuosina tehty työ kantaa nyt hedelmää”, Rantala lisää.
Henkilökohtaista palvelua arvostetaan
Tutkimuksen mukaan puhelin ja henkilö kohtainen kontakti ovat etenkin iäkkääm mälle metsänomistajapolvelle edelleen luontevin tapa hoitaa metsäasioita. Myös verkossa asioivat metsänomistajat kaipaa vat välillä tilakäyntejä oman metsäasian tuntijan kanssa. Oman metsäasiantuntijan osaamiselle on Rantalan mukaan käyttöä etenkin sil loin, kun metsänomistaja jää puntaroimaan
metsä groupin viesti | 25
Powered by FlippingBook