HENKILÖ
Antti Pätilä sanoo, että osuuskunta on reilu yritysmuoto, koska sen omistajan ei tarvitse pohtia, mihin rahat valuvat ja kenen laariin pelataan. M etsäliitto Osuuskunnassa omistajajäsenellä, joka on sa- malla asiakas, on mahdollisuus vaikuttaa ja viedä asioita eteen huippuammattilainen. Metsäkäynnillä keskustelemme asioista perusteellisesti, ja hän tuo asiantuntemuksensa esiin anta malla vaihtoehtoja pohdittavakseni. Ja sitten kun olemme jostakin yhdessä sopi neet, asiat hoituvat nopeasti.” TEKSTI SIRKKU VANHATALO KUVA KIMMO METSÄLÄ
vuonna 2010, kun hänet valittiin paikka kunnan kunnanjohtajaksi. ”Olin päässyt perehtymään kunnallis hallintoon jo luottamushenkilönä, sillä olin valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenen yhteensä 12 vuotta. Tultuani valituksi kun nanjohtajaksi totesin, että virkamiehellä ja kuntapoliitikolla on erilainen vastuu, mutta molemmat roolit olivat mielestäni tärkeitä ja hyvin mielenkiintoisia. Jäin kunnanjohta jan töistä täysin palvelleena eläkkeelle kaksi vuotta sitten.” Kissa on nostettu pöydälle ”Nyt aikani kuluu tilalla puuhastellessa, esimerkiksi metsän raivaamisessa. Tilalla on muutama sata hehtaaria metsää, ja pellot on vuokrattu naapurin viljelijöille.” Pätilöiden lapset asuvat pääkaupunki seudulla. Kotitilan tulevaisuudesta on jo käyty alustavia keskusteluja ja erilaisia vaihtoehtoja on punnittu. ”Me vanhemmat tietysti toivomme, että tila pysyy perheen omistuksessa – sehän voidaan nykyaikana järjestellä monella tavalla.” ”Sukupolvenvaihdoksesta pitää keskus tella ajoissa, vaikka asia ei ole helppo van hemmille eikä perillisillekään. Omistamisen ilot ja murheet ovat tarjolla, mutta metsää voi nykyään hoitaa pitkienkin taipaleiden takaa.” Pätilä nostaa esiin Metsä Groupin digi taaliset palvelut. ”Metsäverkon sähköinen metsäsuunnitelma on kätevä, ja palvelun virtuaalimetsäkin kehittyy koko ajan. Tänään metsäänsä voi hoitaa ammattiapuun ja sähköisiin palveluihin luottaen ilman, että metsätalouteen täytyy itse perehtyä perin pohjin. Ulkopuolista palvelua on saatavilla, jos oma asiantuntemus tai aika eivät riitä.” ”Tätä olen painottanut lapsillemmekin. Mutta kiinnostusta metsän omistamiseen sekä sen ylläpitoon ja kehittämiseen on oltava, jotta metsät eivät jää oman onnensa nojaan.”
päin. Osuuskunta on reilu yhteistyökump pani, joka huolehtii omistajiensa asioista.” Metsänhoitaja Antti Pätilä, 65, oli ensim mäistä kertaa ehdolla edustajistovaalissa vii- me vuonna ja tuli valituksi Lappeenrannan piiritoimikuntaan. Järjestäytymiskokouk sessa hänet valittiin sen puheenjohtajaksi. ”Piiritoimikunta on tärkeä toimielin jäsenistön ja puunhankintaorganisaation välillä. Nyt tulee kuunneltua aiempaa her kemmällä korvalla, mistä metsänomistajat juttelevat, millaisia ajatuksia, tarpeita tai huolia heillä on. Tuon niitä piiritoimikun nan kokousten keskusteluihin, ja niitä voi daan viedä piiritasolta eteenpäin.” ”Lisäksi piiritoimikunnan jäsenet vievät viestiä takaisin metsänomistajille. Minä jut telen kokousten välillä aika ajoin myös piiri päällikkö Jari Makkosen kanssa.” Konsernilta hyviä signaaleja ”Minusta on kiinnostavaa seurata näin läheltä keskeisen suomalaisen metsäteol lisuusyrityksen toimintaa. Metsä Group kehittää voimakkaasti nykyistä teollista toimintaansa ja on tehnyt samaan aikaan mielenkiintoisia avauksia kokonaan uusille tuotealueille. Ne ovat myönteisiä signaaleja ajan hermolla olemisesta sekä luovat uskoa siihen, että toimintaansa kehittävä metsä teollisuus kyllä Suomessa pärjää.” ”Minua kiinnostaa myös se, miten ekosysteemipalvelut kehittyvät muidenkin kuin puunjalostamisen osalta sekä mikä on metsien rooli esimerkiksi ilmastonmuutok sen torjunnassa ja muissa ympäristökysy myksissä. Ne ovat metsätalouden hyväksyt tävyyden kannalta tärkeitä asioita.” Metsä Group on Pätilän mielestä ottanut hyvin haasteen vastaan, ja tarjoaa esimer kiksi monipuolisesti vaihtoehtoja metsien käsittelyyn. ”Metsänomistajia ja varsinkin tulevia metsänomistajia on hyvin monenlai sia, ja heillä on omia metsiä koskevia tavoit teitaan. Vaikka metsänomistaja etsisi parasta mahdollista tuottoa metsäomaisuudeltaan, myös metsän ympäristö- ja virkistysarvot ovat hänelle useimmiten tärkeitä. Siksi tarvi taan erilaisia palveluvaihtoehtoja, jotta niistä löytyy kunkin arvomaailmaan sopivia.” Metsäasiantuntija tärkeä kumppani ”Metsäasiantuntija on tärkeässä roolissa. Minun yhteistyökumppanini Metsä Groupissa on Anu Rautiainen , joka on
”Vaikka olen opiskellut metsäasioita, nykyisiä metsäasiantuntijoita kannattaa kuunnella. Heillä on alan uusin tietämys, ja Metsä Groupissa heitä koulutetaan aktii visesti ajankohtaisista teemoista.” Metsäteollisuuden suuri merkitys Metsäteollisuus on Kaakkois-Suomelle valtavan tärkeä ja tuo laajoille joukoille hyvinvointia. Pätilä sanoo, että turhan usein puhutaan vain teollisten työpaikko jen synnyttämästä hyvinvoinnista. ”Kun teen päätehakkuukaupat, leimikon puut korjaavat ja kuljettavat tienvarteen ja sieltä tuotantolaitokselle paikalliset yrittäjät, jotka saavat tuolla työllä elantonsa. He hoita vat myös metsän uudistamisen uuteen kas vuun, ja taimet on tuotettu ensisijaisesti koti maassa. Puukauppani vaikutukset heijastuvat laajalle, ja kun meitä on monia, hyvinvoinnin vaikutukset kasvavat eksponentiaalisesti.” ”Tätä metsänomistajien merkitystä ei aina oivalleta. Eikä sitä, että metsää pitää uudistaa, jotta se pysyy elinvoimaisena vuosikymmenestä toiseen.” Kiinnostavat työt itänaapurissa Pätilän kiinnostus ympäristöasioihin alkoi jo opiskeluaikoina. Hän opiskeli Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ympäristö- ja metsätieteitä ja oli 1980-luvulla muun muassa mukana silloisen Metsäntutkimuslaitoksen HAPRO- projektissa, joka keskittyi ilmansaastekysy myksiin. ”Seuraavalla vuosikymmenellä esiin nousivat ilmaston lämpenemisteemat.” Pätilä palasi eläinlääkäripuolisonsa kanssa kotipaikkakunnalleen Ruokolah delle, ja ryhtyi Helsingin yliopiston Imatran paikallisyksikön vetäjäksi. Siitä alkoivat erilaiset koulutus- ja kehityshankkeet Neuvostoliitossa ja sittemmin Venäjällä. ”Tarjosimme sikäläisille yrityksille käytännönläheistä markkinatalouskou lutusta. Myöhemmin olin mukana muun muassa Suomen ympäristöministeriön leivissä kehittämässä Pietarin kaupungin ympäristöhallintoa sekä alueen ympäristö- ja bioenergiahankkeita.” Monivaiheisten Venäjän-vuosien aikana Pätilä asui osan ajasta Pietarissa ja osan kotitilalla kolmelapsisen perheensä kanssa. Kokonaan Ruokolahdelle hän asettui
INFO
Antti Pätilä
65-VUOTIAS metsänhoitaja Ruokolahdelta VALITTIIN Lappeenrannan hankintapiirin piiritoimikuntaan ja sen puheenjohtajaksi vuonna 2019 HARRASTAA vaimonsa kanssa maantie pyöräilyä ja patikointia koti- ja ulkomailla MOTTO: Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa
metsä groupin viesti | 27
Powered by FlippingBook