METSÄT
Valkeakoskelainen Janek Jõesaar sai lokakuussa Suomen Metsä- miesten Säätiön myöntämän ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipen- din. Säätiö haluaa nostaa stipen- dejä jakamalla esille metsäalan arjen työyhteisösankareita.
Valkeakoskelainen hakkuukoneenkuljettaja Janek Jõesaar sanoo olevansa asiakaspalvelija. Hän haluaa jättää jokaisen asiakkaansa työmaan niin hyvään kuntoon kuin mahdollista. Teen parhaani joka työmaalla M inulle on sama, onko metsän- omistajalla hehtaareja tuhat vai kymmenen. Samanlaisella ammattiylpeydellä teen työni TEKSTI SIRKKU VANHATALO KUVA SEPPO SAMULI Vierailijoita on Kanta-Hämeeseen tul lut Helsingistä ja Oulustakin saakka. ”Jos omassa perintömetsässä, jossa on käynyt nuorena – jos ollenkaan – näkee ensim mäisen kerran hakkuukoneen työssä, niin herättäähän se kysymyksiä. Minusta on mukava tavata metsänomistajia.”
hänen mukaansa mahdotonta tehdä hyvää jälkeä vaikka kuinka yrittäisi. ”Myös harventamisen tuotto laskee kar keasti arvioiden 30 prosenttia, ellei leimik koa ole raivattu ennakkoon. Kun hakkuussa joka tapauksessa pyritään jättämään mah dollisimman matalat kannot, terä osuu hel posti kiveen, kun risukkoon ei näe kunnolla. Ketjua kuluu ja niiden vaihtoon menee arvokasta työaikaa.” Harvennuksesta hyvä mieli Jõesaar tekee töitä kahdeksanpyöräisellä hakkuukoneella, jonka edessä ja takana on telat kantavuutta parantamassa. ”Näillä marraskuunkin keleillä korjuu onnistuu tällä pelillä. Seuraan ja varmistan toki aina senkin, että ajokone pystyy puut perusteellisesti havutetulla uralla ajamaan.” Harventaminen on Jõesaaren mielestä päätehakkuuta mukavampaa. ”Tukkeja on helppo laittaa nurin, mutta harvennuksessa saa käyttää hoksottimiaan. Kun päivän päätteeksi lähtee työmaalta, huomaa saa neensa jotain aikaan. Ja lisäksi metsä kasvaa taas paremmin ja vankistuu. Tuleehan siitä väkisinkin hyvä mieli.”
jokaisella työmaalla. Meillä on pomoni, Timo Niemisen kanssa yhteinen näkemys työn laadun tärkeydestä”, Janek Jõesaar sanoo. Hän on ollut Metsä Groupin Kanta- Hämeessä operoivan sopimusyrittäjä ATT- Forestin palveluksessa seitsemän vuotta. Hyvä lopputulos on tunnetusti käynti kortti uusille työmaille, ja moni metsän omistaja haluaa nimenomaan Jõesaaren metsäänsä töihin aiemman kokemuksensa perusteella. ”Niin on kyllä käynyt”, mies myöntää. ”Ja heidän naapureidensakin pals toja olen monesti päässyt hakkaamaan.” Luontoasiat tärkeitä "Me hakkuukoneenkuljettajat olemme asiakaspalvelutehtävässä", Jõesaar painot taa. ”Täytyy muistaa, että monelle puu kaupan tehneelle kauppa ja korjuu voivat olla hyvinkin ainutkertaista. Jos hän tulee käymään työmaalla, kerron mielelläni esimerkiksi harvennuksessa huomioon otettavista asioista. Hänen omaisuudes- taanhan siinä on kyse.”
”Korjuujäljen lisäksi luonnon monimuo toisuudesta täytyy pitää hakkuissa huolta. Säästöpuista, tekopökkelöistä, suojavyöhyk keistä ja suojatiheiköistä syntyy aika ajoin keskustelua metsänomistajan kanssa.” Jõesaar kertoo suunnittelevansa ennalta, mihin ne leimikolla sijoittaa. ”En tee niitä minkään excel-taulukon mukaan, mutta säästöpuiden valinnassa olen tarkka”, hän sanoo. ”Harvennusmet sään teen usein esimerkiksi johonkin not kelmaan suojatiheikön, jonne jätän isompaa lepän ja raidan kaltaista puustoa. Ne ovat sitten päätehakkuuvaiheessa sopivia säästö puita ja muutaman niistä voi katkaista teko pökkelöiksikin.” Ennakkoraivaaminen on tärkeää Jõesaar korostaa ennakkoraivauksen tär keyttä hyvän lopputuloksen kannalta. Rai vaamattomalla harvennusleimikolla on
metsä groupin viesti | 29
Powered by FlippingBook