P etrimaljalla lepäävät kuusen siemenet näyttävät päällisin puolin kaikki samanlaisilta. Totuus paljastuu, kun Katri Himanen laittaa petrimaljan röntgenlaittee seen ja ottaa siemenistä röntgenkuvan. ”Nämä ovat kehittyneet normaalisti. Niissä näkyvät juuren ja sirkkalehtien aiheet”, Himanen kertoo ja osoittaa siemeniä, jotka röntgenkuvassa erottuvat tasaisen vaaleina. ”Näissä taas”, hän jatkaa, sormi tumman siemenen kohdalle pysähtyen ”ei ole alkiota sisällä ollenkaan, ja tässä siemenen sisuksen on näköjään syönyt hyönteinen.” Himanen työskentelee erikoistukijana Luonnonvarakeskuksen (Luke) Suonenjoen toimipisteessä ja tutkii työkseen metsäpuiden siementuotantoon liittyviä kysymyksiä. Parhaillaan hän pyrkii yhdessä kollegoidensa kanssa selvittämään, miten jalostetun siemenen saatavuutta pystyttäisiin parantamaan. ”Kun kotimainen siemen ei riitä, taimitarhat joutuvat osta- maan siementä maan ulkopuolelta tai käyttämään jalostamatonta metsikkösiementä. Tuontisiemenen osuus on vaihdellut kuusella Kaikki alkaa siemenestä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katri Himanen tekee töitä, jotta metsänviljelyyn saataisiin tulevaisuudessa entistä enem män ja aiempaa parempilaatuista siementä. TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVAT ILKKA RYTKÖNEN
Suomessa on pulaa jalostetusta kuusen siemenestä, koska se kukkii runsaasti vain pari, kolme kertaa vuosikymmenessä.
34 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook