Metsä Groupin Viesti 4 - 2020

METSÄT

Kone laskee siemeniä idätystestejä varten. Myös siementen kosteus- pitoisuus tutkitaan.

Röntgenkuvassa erottuvat tyhjät ja täydet siemenet.

Hyönteistuhot ja tuomiruoste verottavat Sekä männyn että erityisesti kuusen siemenet maistuvat hyvin monenlaisille siementuholaisille. Vaikka osa niistä tun­ netaan hyvin, selvitettävääkin on. ”Esimerkiksi käpypikikärsäkkään ylei­ syyttä ei ole kartoitettu sitten 1980-luvun. Kyseessä on melko paikallinen hyönteinen, joka todennäköisesti vaivaa ainakin osaa männyn viljelyksistä.” Kuusen siemenviljelyksillä hankalin tor­ juttava on tuomiruoste-niminen sieni, jonka itiöt saastuttavat kuusen emikukat. ”Tuomi­ ruosteen itiöt saattavat kulkeutua ilmassa useita kilometrejä, joten tartuntaa on vaikea estää pelkästään tuomet poistamalla.” Himanen uskoo, että jos kuusen kukin­ taa saadaan tehostettua ja hyönteis- sekä tuomiruostetuhot saadaan kuriin, voi jalos­ tetun siemenen saatavuus kohentua jopa kymmenillä prosenteilla. Tutkimusta harvinaisemmilla puulajeilla Idätyskaapissa ilmankosteus on täydet 100 prosenttia ja lämpötila miellyttävät 20 astetta. Imupaperille asetellut vaahteran

taimitarhakylvöissä vuosittain 1–30 prosen­ tin välillä”, Himanen sanoo. Esimerkiksi Ruotsissa siemenviljelysten hehtaarikohtainen tuotto on Suomea suu­ rempaa. ”Syitä ruotsalaisviljelmien parempaan siementuottoon on useita, eikä kaikkiin voi vaikuttaa. Viljelysten hoitomenetelmiä voidaan kuitenkin parantaa, ja takamatkaa on otettu ripeästi viime vuosina kiinni.”

Pohjois-Amerikassa käytetään jo nyt täsmälannoitusta, jolla puulle annetaan impulssi kukkasilmujen tuottamiseen. Kukintaa voidaan edistää myös gibberel­ liini-hormoni-injektioilla, jotka suotuisissa olosuhteissa lisäävät kukinnan kaksin– kolminkertaiseksi.

Kuusella on harvoin huippusiemensatoja.

Miten kuusi saadaan kukkimaan?

Suomessa on pulaa kuusen jalostetusta sie­ menestä. Osaltaan tämä johtuu siitä, että kuusi kukkii runsaasti vain pari, kolme kertaa vuosikymmenessä. Huippusiemen­ satoja on vielä harvemmin. ”Kuusella oli huippusato vuonna 2019, mutta sitä edeltävä huippu oli vuonna 1989. Tuotantomielessä tämä ei tietenkään ole kiva tilanne”, Himanen kertoo. Puu päättää kesällä, noin 1–2 viikon mittaisen herkkyyskauden aikana, tekeekö se kasvullisia eli oksasilmuja vai kukkasil­ muja. Jos siemenviljelyksen vartteita käsitel­ lään herkkyyskauden aikana oikein, kukin­ taa voidaan tehostaa.

Sanonnan mukaan kuusi kukkii, kun se pelkää kuolevansa, ja Himasen mukaan sanonta pitää paikkansa. ”Kuumuus ja kuivuus saavat aikaan kukintaa ja kuivuusstressiä voidaan aiheut­ taa esimerkiksi juuria leikkaamalla.” ”Kun kollegat Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta kävivät Suomessa, he sanoi­ vat, että me kohtelemme täällä vartteita liian helläkätisesti. Oikealla tasolla ollaan kuulemma silloin, kun osa vartteista kuolee käsittelyssä”, Himanen sanoo naurahtaen.

metsä groupin viesti | 35

Powered by