METSÄT
Erikositutkija Katri Himanen pyrkii selvittämään kollegoidensa kanssa, miten jalostetun siemenen saatavuutta pystyttäisiin parantamaan.
nettyä. Himasen kollega Pekka Helenius on yhdessä Metsäkeskuksen asiantuntija Kyösti Sipilän ja töysäläisen Vipermetal- Ajutech Oy:n kanssa kehittänyt erityisen metsäkylvökauhan, jolla voidaan muokata, kylvää siemenet ja lopuksi peittää siemenet ohuella maakerroksella. Menetelmää on testattu kenttäkokeissa, ja tulokset ovat olleet lupaavia. ”Siemenkulutuksen merkittävän piene nemisen lisäksi metsäkylvökauhan etuna on, että sillä voidaan tehdä yhtä aikaa sekä kylvölaikkuja että mättäitä istutusta varten, mikä tukee nousussa olevaa ajatusta täsmä metsänhoidosta”, Himanen sanoo. Peruskysymysten äärellä ”Täällä nämä vaahteran siemenet ovat talviunilla. Peittelin ne juuri”, Himanen sanoo, samalla kun avaa kylmätilan oven. Himanen on valeistuttanut siemenet turve-hiekkaseokseen. Niitä pidetään kylmätilassa viileänkosteissa olosuhteissa seuraavat kolme kuukautta. Helmikuussa Himanen siirtää ne lämpimään itämään. Ensin siemenkuoren sisästä työntyy maahan juuri, joka alkaa imeä vettä. Sitten kehittyy verso, joka kasvaessaan kohottaa
siemenet eivät kuitenkaan osoita itämisen merkkejä. Se ei Himasta yllätä, eikä hän itse asiassa odotakaan, että ne itäisivät. ”Tiedämme, että vaahtera vaatii itääk seen kylmäkäsittelyn, mutta emme tiedä, ovatko meidän vaahteramme yhtä syvästi horrostavia kuin esimerkiksi keskieuroop palaiset vaahterat”, Himanen kertoo. Vaahteratutkimus on osa toista, Lukessa käynnissä olevaa MEKANEN-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten metsien puulajivalikoimaa monipuo listamalla voitaisiin sopeutua paremmin ilmastonmuutokseen. Tällä hetkellä kaikista uudistusaloista noin 60 prosenttia istutetaan kuuselle. Jos lasketaan mukaan mänty ja rauduskoivu, päästään jo yli 90 prosentin. Harvinaisem pien puulajien – esimerkiksi vaahteran, tam men, pihlajan, tervalepän tai douglaskuusen viljelyalat ovat vain joitakin promilleja. ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta yksipuolinen kuusen viljely on riski, sillä pääpuulajeistamme juuri se menestyy huonoiten ilmaston muuttuessa”, Himanen sanoo. Harvinaisempien puulajien siemen huoltoon ja viljelyyn liittyy paljon avoimia
kysymyksiä, joten tutkimuksessa on lähdet tävä liikkeelle peruskysymyksistä. Idätys testejä Himanen tekee, koska myyntikäyt töön tarkoitettujen siementen on täytettävä metsänviljelyasetuksen vaatimukset. Vuosittain kylvetään 9 000 kiloa männyn siementä.
Siementä säästävä kylvötapa kehitteillä
Joka vuosi Suomessa kylvetään noin 9 000 kiloa männyn siementä. Taimeksi niistä selviää vain noin 10 prosenttia. ”Siemen voi pudota itämisen kannalta epäsuotuisaan kohtaan, useat eläimet syövät niitä ja rouste saattaa nostaa pikkutaimia maasta”, Himanen luettelee. MEKANEN-hankkeessa Luken tutkijat pyrkivät kehittämään uusia kylvötapoja, joilla siemenhävikkiä saataisiin pienen-
36 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook