TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ
Ilmastonmuutoksen riskejä kannattaa ennakoida
”Esimerkiksi lumituhot ovat riskejä, joiden esiintyminen on hyvin riippuvaista paikallisista maastonmuodoista, sillä ympäristöään korke ammilla maastonkohdilla olevat metsät keräävät suurimmat lumikuormat. Altteimpia lumituhoille ovat runsaasti tykkyä keräävät Itä- ja Pohjois- Suomen vaarojen lakiosien metsät, joissa lumi kuorman arvioidaan entisestään kasvavan.” Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuk sen ja muiden organisaatioiden laatimia kart tapohjaisia tietoaineistoja ja ennustepalveluita on jo tällä hetkellä verkossa saatavilla ja niitä kehitetään edelleen. Näiden joukkoon lukeutuu Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, joka valmistelee seurantajärjestelmää kirjanpainajan kannanvaihtelun ennakointiin ja riskien ennustamiseen.
”KOKOSIMME raporttiin tämänhetkisen tut kimustiedon ja pyrimme antamaan eväitä metsänhoidon suositusten uudistamiseen ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Raportissa esitetään arvioita ilmastonmuutoksesta Suo messa ja siitä, miten muutokset vaikuttavat metsiin ja metsätalouteen”, Ilmatieteen laitok sen tutkija Ilari Lehtonen kertoo. ”Puuntuotannon kannalta näyttää tällä hetkellä siltä, että ilmastonmuutos tulisi lisää mään Suomen metsien kokonaiskasvua. Samalla metsätuhoriskit voimistuvat selvästi,
mutta ei kuitenkaan siinä määrin, että tuhojen mahdollinen lisääntyminen mitätöisi lisään tyneen kasvun tuoman hyödyn. Tämä arvio ei kuitenkaan päde Etelä-Suomessa sijaitse viin puhtaisiin kuusikoihin, sillä kuusi ei paljoa hyödy lisälämmöstä ja on toisaalta puulajeista alttein monille metsätuhoille.” Lehtosen mukaan yksittäisen metsänomis tajan kannalta keskeistä on huolehtia metsien kasvusta ja elinvoimasta sekä pyrkiä tunnista maan metsiä uhkaavat riskit, puuston ja maas ton vaihtelevuus huomioon ottaen.
INFO
Vanhatalon mukaan metsänhoidon suositukset ovat väline, jolla viedään kansallisen metsästrategian tavoitteita käytäntöön. Metsästrategian yhtenä tavoitteena on etsiä uusia keinoja metsien käytön ilmastokestävyyden lisää miseksi. ”Ilmastokestävyyden käsite pitää sisällään sekä sopeutu misen että hillinnän. Näin ollen uusissa metsänhoidon suosituksissa on tärkeää kuvata, millä tavoin metsänomis taja voi toteuttaa ilmastoon liittyviä tavoitteitaan metsän hoidon avulla, liittyivätpä ne kumpaan tahansa.” ”Metsänhoidossa meidän on oikeastaan pakko sopeutua ilmastonmuutokseen, koska jo tapahtuneet muutokset tule vat väistämättä jatkumaan seuraavina vuosikymmeninä.” Ilmastonmuutokseen sopeutuminen otettiin huomi oon jo edellisessä suosituksen päivityksessä, joten siltä osin muutokset eivät Vanhatalon mukaan tule välttämättä ole maan kovin merkittäviä. Sen sijaan ilmastonmuutoksen hillintämahdollisuuksia ja sen painottamista metsänhoidon keinoin ei nykyisissä suosituksissa juuri ole vielä kuvattu. Laaja asiantuntemus suositusten taustalla Tapio koordinoi metsänhoidon suositusten päivitystä, mutta mukana on laaja joukko asiantuntijoita eri organi saatioista, ja tausta-aineistona hyödynnetään uusinta tut kimustietoa ja käytännön kokemusta. Ilmastokestävyyden osalta Tapio tilasi Ilmatieteen laitokselta raportin, joka jul kaistiin syyskuussa. Kaikkiaan nykyisen suositussisällön päivitystyöhön arvioidaan kuluvan 2–3 vuotta. ”Raportti luo tärkeän pohjan metsänhoidon suositusten laadinnalle. Se kuvaa ilmastofaktat tulevasta kehityksestä ja tarkentaa, mihin kaikkeen metsien hoidossa tulee sopeutua. Metsänhoidon toimenpiteiden vaikutukset ulottuvat vuosi kymmenten päähän, joten esimerkiksi lisääntyviin tuhoris keihin kannattaa varautua hyvissä ajoin”, Vanhatalo kertoo. ”Kuivumiselle alttiille paikalle uudistettu kuusikko on potentiaalinen kuivuustuhokohde jo lähivuosikymmeninä. Tähänkin on mahdollista varautua puulajivalinnalla met sänuudistamisen yhteydessä.” Vanhatalo muistuttaa, että riskien hallinta ilmaston muutokseen sopeutumisessa on huomioitu myös nykyisissä metsänhoidon suosituksissa ja tämä tieto on avoimesti käy tettävissä verkkopalvelussa metsanhoidonsuositukset.fi .
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin varautuminen metsän- hoidon ja ennakoinnin avulla
METSIEN NOPEUTUVA KASVU
TUHORISKIEN LISÄÄNTYMINEN
Hyönteistuhot Juurikääpä Tuuli- ja lumituhot Metsäpalot Kuivuus
ILMASTO- KESTÄVÄ METSÄNHOITO Sekapuustoisuuden lisääminen Monimuotoisuuden säilyttäminen Kotimaisten puulajien
METSÄ- TUHOJEN ENNAKOINTI
Riskien alueellinen ana- lysointi ja hallinta kart- tapalveluita hyödyntäen Tuhoalueiden nopea paikantaminen Korjuuolosuhteiden seuranta
käyttö metsän- uudistamisessa
metsä groupin viesti | 39
Powered by FlippingBook