METSÄT
Nykyinen kemera-laki siirtymässä jatkoajalle Tavoitteena on, että hankehakemusten käsittely jatkuu keskeytyksettä vuodenvaihteen yli samaan aikaan, kun uutta kemeraa sorvataan maa- ja metsätalousministeriön asettamassa työryhmässä.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVAT SEPPO SAMULI JA METSÄ GROUP
N ykyinen kestävän metsätalouden rahoituslaki (kemera) on saa massa jatkoaikaa vuoden 2023 loppuun saakka. Eduskunnan odotetaan hyväksyvän halli tuksen esityksen vielä loppu vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministe riöstä kerrotaan, että tavoitteena on, ettei jatkoaika aiheuta kat kosta kemera-hankkeiden käsit telyssä. ”Hallituksen esitys on viety eduskuntaan budjettilakina, joka astuu voimaan 31. joulu kuuta. Nykyinen laki on voi massa niin ikään 31. päivään asti, joten rahoituspäätöksiä voidaan tehdä keskeytyksettä”,
Suometsien hoito tapetilla
maa- ja metsätalousminis- teriön johtava asiantuntija Niina Riissanen kertoo. Kemera-varoin tuettavat työ hankkeet ja rahoitustasot säily vät ennallaan. Rahoituspäätöksiä voidaan tehdä vuoden 2023 lop puun ja myönnettyjä tukia mak saa vuoden 2026 loppuun asti. Tavoitteena tasapuolinen lakiesitys Uutta kemera-lakia valmistel laan paraikaa maa- ja metsä talousministeriön asettamassa työryhmässä. Suunnittelun pohjana ovat hallitusohjel maan kirjatut tavoitteet aktii visen ja oikea-aikaisen met sänhoidon, hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden
tukemisesta sekä kansallinen metsästrategia 2025. Strategian tavoitteena on tukea metsien aktiivista, taloudellista, eko logisesti, sosiaalisesti ja kult tuurisesti kestävää ja monipuo lista käyttöä. Riissasen mukaan työryh mässä on käyty paljon keskuste lua siitä, miten tavoitteet otetaan tasapuolisesti huomioon. Näke myseroja on ollut esimerkiksi sen suhteen, miten suuri osa kemera-varoista tulisi suunnata metsänhoidollisten ja miten suuri osa luonnonhoidollisten hankkeiden tukemiseen. ”Työryhmä ei ole ollut yksi mielinen, mutta tavoitteena on lakiesitys, joka tyydyttää kaikkia.”
Yksi työryhmää puhuttanut aihe on suometsät ja niiden hoito. Suomen metsätalous maasta kolmannes on turve maita. Turvemailla kasvaa noin neljännes maamme puus tosta eli 25 miljoonaa kuutiota. Merkittävä osa 1950–60-luvuil- la ojitetuista suometsistä on tulossa uudistusikään. Alueellisesti suometsien puuntuotannollinen merkitys voi olla suuri, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakun nassa 37 prosenttia metsämaasta on ojitettua turvemaata. Ilmastonäkökulmasta suo metsien käyttö ei ole ongelma tonta, sillä hakkuiden, maan-
Kemera-varoin tuettavat työhankkeet ja rahoitus- tasot säilyvät ennallaan.
40 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook