muokkauksen ja ojien perkauk sen yhteydessä tapahtuva poh javedenpinnan vaihtelu lisää kasvihuonekaasujen vapautu mista ilmakehään. ”Suometsien käsittelyyn liit tyvää uutta tutkimusta tulee paljon, ja työryhmä on pohtinut, miten suometsien hoitoa voi daan edistää”, Riissanen sanoo.
vähämerkityksellisen tuen piiriin. ”De minimis -tuen etuna on, että sen etukäteishakemisesta voidaan luopua. Sen haittana kuitenkin on se, että tukea voi daan myöntää hakijalle kolmen vuoden aikana yhteensä kor keintaan 200 000 euroa”, Riissanen sanoo. Tukeen lasketaan kaikki saman saajan de minimis -tuet, mikä tarkoittaa, että tukiraja saattaa tulla vastaan esimerkiksi niiden maa- ja metsätalousyrit täjien kohdalla, jotka ovat saa neet de minimis -tukea maata louden investointeihin. Keski vertometsänomistajalle tukiraja ei Riissasen mukaan aiheuta ongelmia. ”Tukikaton ei pitäisi nähdäk semme täyttyä kuin yksittäisissä tapauksissa.”
De minimis -tukea harkitaan
Nykyinen kemera edellyttää ennakkosuunnittelua myös pienten hankkeiden kohdalla. Työryhmän tavoitteena on pur kaa hankkeiden vaatimaa byro kratiaa, mikä keventäisi lakia sekä hallinnoinnin että metsän omistajan kannalta. Yksi tie kohti keveämpää kemeraa on siirtää osa hank keista de minimis -tuen eli
Uutta kemera-lakia valmistellaan paraikaa maa- ja metsätalous- ministeriön asettamassa työryhmässä. "Keskusteluja on syntynyt esimerkiksi siitä, miten suuri osa kemera-varoista tulisi suunnata metsänhoidollisten ja miten suuri osa luonnonhoidollisten hankkeiden tukemiseen", ministeriön johtava asiantuntija Niina Riissanen kertoo.
Joutomaat metsää kasvamaan Jos metsityslaki astuu suunnitellusti voimaan vuoden alusta, yksityinen maanomistaja voi maaliskuusta lähtien saada tukea joutoalueiden metsitykseen. Sitä koskeva lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Haku Suomen metsäkeskuksesta Metsitystuki haetaan Suomen metsäkeskuk sesta. Tukihaun on määrä avautua maalis kuussa 2021, ja tarkemmat hakuohjeet julkais taan myöhemmin metsäkeskuksen sivuilla. ”Metsityksen saa aloittaa vasta metsäkes kuksen hyväksymispäätöksen jälkeen, ja työn jälkeen sinne tulee toimittaa toteutusilmoitus”, Pirkola kertoo. Metsitystukilain on tarkoitus olla voimassa vuoden 2023 loppuun. Pirkolan mukaan tavoit teena on kuitenkin jatkaa tukijärjestelmää tämän jälkeenkin. Lisää hiilinieluja ja monimuotoisuutta Metsittämällä joutokäytössä olevia alueita pyritään lisäämään hiilinieluja ja -varastoja sekä vähentämään maankäyttösektorin pääs töjä. Samalla tavoitteena on tarkastella, miten metsäkatoa voitaisiin vähentää. Suomessa metsää siirtyy sekä rakennus- että pelto maaksi, ja metsäkadon päästöt ovat verrat tain korkeat. Ilmastohyötyjen lisäksi metsittämällä pyritään lisäämään monimuotoisuutta, jota voidaan edistää esimerkiksi niin, että metsityk seen käytettäisiin useampia puulajeja.
sittämisen jälkeen maanomistajalle maksettai siin hoitopalkkio. ”Tukijärjestelmä perustuu keskimääräisiin laskennallisiin kustannuksiin eli tukea mak setaan kiinteä summa hehtaaria kohti. Tuki ei siis perustu yksittäisen kohteen toteutuneisiin kustannuksiin.” Tukitasoja ei vielä tätä kirjoittaessa ollut linjattu lopullisesti.
Tavoitteena metsäpinta-alan lisääminen
Lakiesityksen mukaan tuen ehtona on, että metsitettävä ala on yhtenäinen, pinta-alal taan vähintään puoli hehtaaria ja leveydeltään keskimäärin 20 metriä, ja että se luontaisesti soveltuu metsän kasvatukseen. Tukea ei saa, jos maanomistaja on aiemmin saanut saman alueen metsittämiseen rahoi tusta. Aktiivisessa viljelykäytössä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää, joten tuen ehtona olisi, että peltoalalle ei ole myönnetty maata louden tukia vuoden 2019 jälkeen. Metsitystuen tavoitteena on pysyvän metsän aikaansaaminen. Tukea ei myönnetä joulukuusten kasvattamiseen tai energiapajun viljelyyn.
Metsittämällä joutokäytössä olevia alueita pyritään lisäämään hiilinieluja ja -varastoja sekä vähentämään maankäyttösektorin päästöjä.
”TAVOITTEENAMME on saada laki voimaan vuoden 2021 alusta, jolloin tukien haut avautuisivat maaliskuussa”, maa ja metsä talousministeriön neuvotteleva virkamies Kaisa Pirkola kertoo. Toteutuessaan tuki pitäisi sisällään kiinteän kustannuskorvauksen eli metsityskorvauksen. Lisäksi toisena ja kahdeksantena vuonna met
metsä groupin viesti | 41
Powered by FlippingBook