Metsäasiantuntija Risto Ojanen (vas.) ja säätiön hallituksen puheenjohtaja Kaj Karlsson ovat tehneet pitkään yhteistyötä. "Tämän valumavesien puhdistus- hankkeen tapainen toiminta kuuluu säätiömme henkeen", Karlsson sanoo.
INFO
Suomalaisen lammastalouden edistäjä LIHASULAN KYLÄ mainitaan jo 1500-luvun veroluetteloissa. Lihasulan kartano syntyi vaiheit tain, kun naapuritiloja liitettiin yhteen. Säätiön hallintaan se tuli vuonna 1930. Säätiö haluaa säilyttää karta- non kulttuurimaiseman rantapelto jen ja -niittyjen avoimet näkymät. Lisäksi säätiön metsät tallenta vat perinteistä ja monimuotoista metsämaisemaa nykyisiä ja tulevia sukupolvia ajatellen. Säätiön metsien käyttö perus tuu ajantasaiseen metsäsuunni telmaan, jossa on otettu huomi oon luontoarvot ja virkistyskäyttö. Metsää on tällä hetkellä noin 2 500 hehtaaria, ja suurin osa säätiön tuloista tulee metsätaloudesta. Säätiön toiminnan tavoitteena on yleishyödyllisenä yhteisönä edistää ja parantaa suomalaisen lammastalouden ja erityisesti kan sallisen alkuperäisrodun Suomen lampaan tuotantomahdollisuuksia ja asemaa kotimaassa ja ulkomailla. Lihasulan jalostuslampolassa on keskimäärin 120 jalostusuuhta ja 10 jalostuspässiä, ja säätiöllä on myös muun muassa Suomenlam paiden geenipankki. Säätiön omaisuuden tuotolla tuetaan myös maa- ja metsätalou den järjestöjen toimintaa. Lue lisää: www.lihasula.fi
puuniput saadaan lähes kokonaan veden alle ja nippujen suodattava vaikutus tehos tuu”, Ojanen arvioi. ”Niput on asetettu altaan pohjalle niin, että niiden päät ulottuvat kunnolla penk koihin kiinni. Me siistimme vielä työmaan ympäristön ja seuraamme, että puuniput pysyvät paikoillaan.” Koulutuskohde Metsä Groupille Lihasulan Säätiö ja Metsä Group ovat sopineet, että kohdetta voidaan käyttää myös koulutus- ja vierailukohteena. Metsä Group kerää hankkeesta kokemuksia puun käytöstä veden puhdistukseen, vastaavia kokeiluja on menossa muitakin. Tavoitteena on, että toimintatapaa voi taisiin tarjota palveluna metsänomistajille, joiden metsissä tehdään kunnostusojitusta tai jotka haluavat puhdistaa vanhojen oji tusalueiden valumavesiä. Tämä uusi pal velu on kehittämisvaiheessa, ja menetelmä voitaisiin ottaa käyttöön osana ojitusten vesiensuojelutoimenpiteitä. ”Aika yksinkertaisella toimenpiteellä voi olla suurikin vaikutus”, Karlsson mainitsee. ”Säätiö haluaa tietysti vähentää toimintansa ympäristövaikutuksia kaikin tavoin. Tämä oli helppo toteuttaa kohtuullisin kustannuk sin, ja on mielenkiintoista seurata, millainen vaikutus tällä on veden laatuun.”
”Tämäntapainen toiminta kuuluu sää tiömme henkeen”, Karlsson sanoo. ”Valta osa säätiön tuloista tulee metsätaloudesta, ja metsien käytössä otetaan huomioon myös luontoarvot ja virkistyskäyttö. Yksi säätiön ylläpitämistä luontopoluista lähtee liikkeelle läheltä tätä puunippujen upotuspaikkaa.” Säätiö on osallistunut aktiivisesti METSO- ohjelmaan, ja noin 170 hehtaaria metsistä on talouskäytön ulkopuolella. Metsillä on sekä PEFC- että FSC-sertifikaatti. Monenlaista yhteistyötä Säätiö kasvattaa metsäpinta-alaansa halli tusti. ”Myyntiin tulevista metsätiloista on kova kilpailu. Vaikka yhteistyömme Riston kanssa keskittyy puukauppaan ja metsän hoitotöihin, hän on ollut meille tärkeä kon sultti myös metsätilakaupoissa”, Karlsson kertoo. ”Se on ollut mielenkiintoinen lisä työ höni”, Ojanen toteaa. ”Ja jos avullani kaupat metsätilasta syntyy, tarkoittaa se mahdol lisuutta saada meille lisää puukauppaa ja metsänhoitotöitä.” ”Tämä valumavesien puhdistamishanke on hyvä esimerkki yhteistyöstämme, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Meille on tär keää saada kokeilla ja kehittää uusia tapoja, joilla metsätalouden vaikutuksia ympäris töön voidaan pienentää”, Ojanen sanoo.
Lue PuuMaVesi- hankkeesta ja sen tähänastisista tuloksista: syke.fi/ hankkeet/puumavesi
metsä groupin viesti | 43
Powered by FlippingBook