Metsä Groupin Viesti 2 - 2019

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2019

Näe

uudella tavalla s. 24 metsäsi

JÄSENET Vaivaton sukupolven- vaihdos asiantuntijan avulla s. 32

METSÄT Taimikonhoito voi tuplata metsän tuoton s. 36

METSÄ WOOD Kerto® LVL osana maailman korkeinta kerrostaloa s. 48

INVESTOINNIT 2 miljardin euron investointien suunnittelu alkanut s. 16

PUUSTA EI MENE MITÄÄN HUKKAAN Käytämme vastuullisesti kasvatetun, pohjoisen puun jokaisen osan tarkoitukseen, jossa se tuottaa eniten arvoa. Lue lisää: www.metsagroup.com/alykaskuitu

PÄÄKIRJOITUS

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2019

Näe

uudella tavalla s. 24 metsäsi

INVESTOINNIT 2 miljardin euron investointien suunnittelu alkanut s. 16

JÄSENET Vaivaton sukupolven- vaihdos asiantuntijan avulla s. 32

METSÄT Taimikonhoito voi tuplata metsän tuoton s. 36

METSÄ WOOD Kerto® LVL osana maailman korkeinta kerrostaloa s. 48

190515_viesti_2-19_reproon.indd 1

15.5.2019 17.36

Kannessa: Näe metsäsi uudella tavalla. Miten – lue sivulta 24 alkaen.

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI.

LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 70. VUOSIKERTA.

JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI

Tunnemme vastuumme

PÄÄTOIMITTAJA JUHA LAINE JUHA.LAINE@METSAGROUP.COM TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO SIRKKU.VANHATALO@METSAGROUP. COM TOIMITUSNEUVOSTO KRISTA KIMMO, JUHA MÄNTYLÄ, MARKKU PAANANEN, TOMI SALO, AHTI SIPONEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 TELEFAX 01046 54401 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM

M etsä Groupin omistaja omaisuudelle. Täyttääksemme tämän tehtävän on konsernin teollisuutta kehi tettävä vastaamaan metsien tuomaa puun tarjontaa. Samanaikaisesti meidän on vastattava kansallisiin ja maailmanlaajui siin ympäristö- ja ilmastokysymyksiin. Huhtikuun lopussa julkistettu kolmen merkittävän investoinnin hankesuunnittelu on konkreettinen vastaus näihin tarpeisiin. Investoimme vastataksemme maailmanlaa juisesti kasvavien markkinoiden uusiutuvien puumateriaalien kysyntään ja samalla paran namme konsernimme taloudellista kilpailu kykyä moderneilla ja tuotantotehokkailla tehtailla. strategian keskeinen tavoite on luoda arvoa Metsäliitto Osuuskunnan jäsenten metsä Näin tehdessämme vähennämme suoria fossiilisia hiilidioksidipäästöjämme ja tuo tamme merkittäviä määriä uusiutuvaa ener giaa tuotteiden valmistuksen yhteydessä. Lisäksi valmistamme puusta yhä enemmän tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

Lisääntyvä puun käyttö herättää kes kustelua ja huolta metsien hiilinielusta. Metsiemme nykyinen hyvä kasvu ja niiden inventointihistorian korkeimmat hiilivaras tot ovat syntyneet, koska metsänomistajilla on ollut intressi tuottaa puuta teollisuuden kysyntään. Kysyntää kehittämällä voimme turvata metsien kasvun jatkumisen myös tulevai suudessa. Kun yhdistämme tähän luonnon monimuotoisuutta tukevan metsätalouden kehittämisen ja fossiilista hiilijalanjälkeään pienentävän teollisuuden uudistamisen, ovat tässä kehitysohjelmassamme kaikki voittajia. Tunnemme vastuumme sekä ympäristön että talouden näkökulmista. Tehtävämme on viedä tunnollisesti ja asiantuntevasti vuoro vaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa hankkeitamme eteenpäin kohden toteutus päätöksiä.

ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711

ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI

KIRJAPAINO PUNAMUSTA

PAINOS 110 000

Espoossa 20. toukokuuta 2019

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²

ILKKA HÄMÄLÄ PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM

metsä groupin viesti | 3

EDUSTAJISTO EEVA MIKKONEN , 35, on uuden edustajiston nuorin jäsen. ”Äänimäärä yllätti”, hän sanoo. 30

4 | metsä groupin viesti

METSÄ GROUPIN VIESTI 2/2019

PUUMARKKINAKATSAUS

14 ”Kesäkorjuukelpoiset harvennusleimikot ovat edelleen kysytyimpiä.”

JUHA MÄNTYLÄ LIIKETOIMINTAJOHTAJA, METSÄ GROUP

Projektipäällikkö Saija Kuusela tutkii epifyyttejä.

Eero Jurvasen mukaan yrittäminen vaatii jatkuvaa kehittymistä.

PÄÄKIRJOITUS 3 ILKKA HÄMÄLÄ Pääjohtaja LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA monimuotoisuuden edistäjä Olavi Niemelä

KOLUMNI 27 EERO JURVANEN Korjuuyrittäjä HENKILÖ 30 EEVA MIKKONEN Uuden edustajiston

INVESTOINNIT

36 TAIMIKONHOITO lisää huomattavasti metsän tuottoa 39 NÄIN METSÄNOMISTAJA voi vaalia hiilinielua 40 PUUN ALKUPERÄÄ seurataan yhä tarkemmin

16 2 MILJARDIN EURON investoinnit suunnitteilla 19 TEEMME OSUUTEMME ilmastonmuutoksen torjunnassa 20 POSITIIVINEN HAASTE puunhankinnalle 21 HIENOJA UUTISIA omistajajäsenille

nuorin jäsen esittelyssä

TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ 42 LUONNONHOITO metsälajiston turvana KUMMILUOKKA 44 ENSIMMÄINEN KUMMILUOKKA valmistuu ASIAKAS 54 KURIKKA TIMBER valmistaa mänty- sahatavarasta ikkuna- ja oviaihioita

TULOS 12 KONSERNIN ensimmäisen

LIIKETOIMINTA- ALUEET

JÄSENET 24 MONTA SYYTÄ

46 RAUMALLE

kvartaalin tulos

suunnitellaan maailman tehokkainta sahaa

mennä Metsäverkkoon 28 EDUSTAJISTOVAALIN tulos 32 VAIVATTOMASTI

PUUMARKKINA- KATSAUS 14 JUHA MÄNTYLÄ Liiketoimintajohtaja

48 MAAILMAN KORKEIN PUURAKENNUS hyötyy Kerto LVL:n keveydestä 50 MARKKINATRENDIT tukevat ensikuitu- kartonkien kysyntää 52 PIENILLÄ TEOILLA isoja hyötyjä

sujunut sukupolvenvaihdos

STRATEGIA 22 KESTÄVÄN KEHITYKSEN tavoitteet osana konsernin strategiaa

METSÄT 34 PENTTI HAVANKA istutti toistamiseen samalla alueella

metsä groupin viesti | 5

Raha kasvaa suomalaisessa

kestävästi hoidetussa Metsässä

Tee puukauppa kanssamme ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta.

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

LYHYESTI

HENKILÖKUVASSA-PALSTALLA TAPAAMME OMISTAJAJÄSENIÄ JA METSÄAMMATTILAISIA

HENKILÖKUVASSA

PUUPÄÄOMAN lisäämisen, talous metsien tehokkaan hoidon, ei tarvitse olla ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden kanssa. Yhteismetsämme metsäsuunni telmaan merkittyjen luontokohtei den lisäksi on löytynyt useita säi lyttämisen arvoisia asioita. Eräällä Keisarin palstalla on vanha, reu noiltaan lähes umpeen kasvanut kuivatusoja. Oja toimii hyvin, ja siinä virtaa aina vettä. Emme perkaa sitä, vaan annamme sen kasvaa piiloon ajan myötä. Erinomainen juttu, että valtiovalta on tullut mukaan kemera-ohjelman kautta ja tarjoaa tukea myös ympä ristökohteiden säilyttämiseen. Meil läkin on upea 3,5 hehtaarin kokoinen ympäristötukikohde. Tekopökkelöt sen sijaan ovat uudempi tuttavuus. Niitä meillä on jo muutamia, ja ne soveltuvat tehtä väksi jo harvennushakkuiden yhtey dessä. Niissä moni kolopesivä lintu ja kuoriainen saavat lisää elinympä ristöä. Pienetkin teot voivat olla suuria monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Moni- muotoisuuden edistäjä

OLAVI NIEMELÄ OMISTAJAJÄSEN, KEISARIN YHTEISMETSÄ ALAVUS

metsä groupin viesti | 7

TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA JUHA HARJU

LYHYESTI

INFO

Metsä- omaisuutesi hoitopalvelut OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT • Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Bonukset • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus • Virtuaalimetsä • Veroneuvonta • Sukupolvenvaihdospalvelu • PEFC-sertifiointi • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti PUUKAUPPAA YMPÄRI SUOMEN • Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa – myös sähköisesti Metsäverkossa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Jäsenetusopimus METSÄN- JA LUONNONHOITO • Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet • Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Taimiturva • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen suojelu

Tiedossa olevat linnun- pesät säilyvät parhaiten Lintujen pesinnän onnistumisen kannalta tärkein ajanjakso on touko–heinäkuu, pohjoisessa hieman myöhemmin. Tuona aikana tehtävissä metsätöissä otetaan pesintä huomioon monin tavoin. Pesä säilyy parhaiten, kun sen sijainti on metsätöitä tekevien tiedossa.

TEKSTI KRISTA KIMMO KUVA RISTO PURANEN

MITÄ REHEVÄMPI metsä, sitä suurempi lintu kanta sillä elää ja sitä enemmän siellä on pesiä. Siksi yksinkertaisin keino vähentää metsätöi den pesinnälle aiheuttamia haittoja on kohden taa puunkorjuu kuiville ja kuivahkoille kankaille varsinkin kiihkeimpään pesintäaikaan. Näin on Metsä Groupissa toimittu jo vuosikausia. Lisäksi kelirikko ja kiihkein pesintäaika osuvat tavanomaisena keväänä osittain pääl lekkäin, ja sekin vähentää metsätöiden määrää herkimpään aikaan. Jos rehevä lehtipuuvaltainen metsä tai vaikkapa korpi joudutaan korjaamaan pesimä aikana vaikka logistisista syistä, Metsä Groupin operaatioesimies tekee kohteelle ennakko tarkistuksen ennen korjuuta. Havaitut pesät säilytetään puunkorjuussa. Kaikki petolinnut ovat rauhoitettuja, ja suurten petolintujen pesät on suojeltu laissa. Tänä keväänä haukanpesien sijainnit jaet tiin metsänomistajille Metsään.fi-palvelussa Suomen metsäkeskuksen ja Luonnontieteelli sen keskusmuseon yhteistyönä. Tiedon jaka misen toivotaan parantavan haukkojen ase maa ja johtavan pesäpaikkojen säästämiseen. Pesäpaikkatiedot perustuvat viiden edellisen vuoden pesintätietoihin. Haukkojen pesätiedot ovat arkaluontoista tietoa, sillä tiedon päätyminen vääriin käsiin voi vaarantaa lajien suojelun. Edelleen on

ihmisiä, jotka keräävät luonnonvaraisten lintujen munia, vaikka se on laitonta. Metsänomistajilla ja lintuharrastajilla on paljon tietoa, joka ei näy esimerkiksi metsään. fi:ssä eikä tule metsäammattilaisen tietoon, jos sitä ei hänelle kerrota. Metsänomistajan kannattaa kertoa Metsä Groupin metsäasiantuntijalle tiedossaan ole vat, vuodesta toiseen asutut pesät. Näitä ovat esimerkiksi pöllöjen pöntöt, haukkojen risu pesät tai rakennetut pesälaatikot. Suuret kolohaavat kannattaa ilmoittaa myös, koska niiden koloissa pesii eri lajeja eri vuosina: esimerkiksi palokärki, muut tikat, helmipöllö, varpuspöllö, liito-orava, lepakot. Pyrimme säästämään linnunpöntöt sekä kolo- ja lahopuut hakkuissa. Jos tärkeä pesä ei ole tiedossa, sen säilyminen metsätöissä on sat tuman ja metsäammattilaisen havainnoinnin varassa. Jos metsätöissä tulee vastaan linnun pesä, se säästetään ja merkitään karttaan. Näin tieto pesästä siirtyy ketjussa eteenpäin. Pesät voidaan myös merkitä suojele ja säästä -nau halla, mutta näin ei tehdä avoimessa maastossa, koska varislinnut oppivat nopeasti apajille. Pikkulinnun pöntön metsänomistaja voi siirtää itse pois korjattavalta alueelta toisaalle. Pitkäjänteisesti metsätöitä suunnitteleva voi alun perinkin sijoittaa pöntön tulevaan säästö puuryhmään.

INFO

Asiakaspalvelu

PALVELEMME Arkisin ma–pe 8–18, la 10–16 Heinäkuussa ma–pe 8–16, la suljettu Puhelin: 010 7770 Sähköposti: jasenpalvelut@metsagroup.com

CHAT-PALVELU www.metsaforest.com www.metsaverkko.fi

OLEMME MYÖS SOMESSA Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee

8 | metsä groupin viesti

Kiitos aktiivisuu desta!

OMISTAJAJÄSENTEN KORKOTULOT

MAKSOIMME viime vuodelta omistajajäsenille korkoa yhteensä 74,1 miljoonaa euroa (2017: 63,2 milj.). Sääntömääräisille perusosuuksille korkoa maksettiin 7,5 % (7,0 %), A-lisäosuuspääomalle 7,0 % (6,5) ja B-lisäosuuspääomalle 2,5 % (2,5).

74 , 1 milj. € Rankanippuja laskeutusaltaisiin METSÄ GROUP on mukana PuuMaVesi-hank keessa selvittämässä, puhdistavatko laskeutus altaaseen upotetut rangat valumavesiä. Keväällä

EDUSTAJISTO valitsi 26.4. hallintoneuvos ton uusiksi jäseniksi metsätalousyrittäjä Timo Minkkisen Viitasaarelta, johtaja, metsätalousyrittäjä Jyrki Ketolan Helsin gistä ja maa- ja metsätalousyrittäjä Keijo Mularin Suomussalmelta. Henkilövalintoja hallinnossa KEVÄÄN edustajistovaalin äänestyspro sentti oli 38,1, joka on uusi ennätys. Ero viime vaaleihin oli 6,7 prosenttiyksikköä. Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto vaalin järjestelyistä vastannut jäsenpalvelu päällikkö Hannes Vickholm kiittää jäseniä aktiivisesta osallistumisesta sekä vaalitilai suuksiin että äänestykseen. ”Kiitos tietenkin myös kaikille ehdokkaille.” Vaalissa annettiin kaikkiaan 38 541 hyväksyttyä ääntä. Aktiivisimmat äänes täjät löytyivät tällä kertaa Mikkelin vaali piiriltä, jossa äänestysprosentti oli 43,1. ”Kaikista äänistä sähköisesti annettiin 24,6 prosenttia, mikä on lähes tuplamäärä vuoden 2015 vaaleihin verrattuna. Vaali kone keräsi jäseniltä runsaasti kiitosta. Jo talven vaali-illat ennakoivat hyvää äänes- tysaktiivisuutta, sillä niiden osallistujamää rät yllättivät erittäin positiivisesti.” Vaalissa valittiin 52 edustajiston ja 106 piiritoimikuntien jäsentä. Uuden edustajis ton jäsenistä 11 on naisia ja uusia 28 henki löä. Heinäkuun alussa kautensa aloittavan edustajiston keski-ikä on 53,6 vuotta. Koko vaalitulos: www.metsavaalit.fi

on rakennettu kaksi erilaista koejärjestelyä. Laskeutusallas on jo pitkään käytössä ollut vesiensuojelumenetelmä. Se hidastaa veden virtausta ennen kuin se poistuu ojitusalueelta ja veden mukana liikkuva kiintoaines pääsee pai numaan altaan pohjalle. PuuMaVesi-hankkeessa altaiden tehoa yri tetään parantaa puuaineksella. Sen avulla voi daan saada sidottua humusta ja ravinteita, joita laskeutusaltaat eivät pysty tulva-aikaan pidättä mään tehokkaasti. Yhdessä ratkaisussa kuitupuuniput asetel tiin altaan laidoille veden virtaussuunnan mukai sesti. Toisessa versiossa rakennettiin kaksi ”ran kapatoa” altaan poikki. Kesän aikana mitataan altaisiin tulevan ja sieltä lähtevän veden laatua. Näin saadaan selville, onko rangoista hyötyä.

Varmista mukanaolosi PEFC-sertifioinnissa JOS METSÄSI eivät ole mukana PEFC-metsäsertifioinnissa, voit tehdä sen veloituksetta meidän kauttamme. Liity sertifiointiin Metsäverkossa, kohdassa Asiakkuuden tiedot. Kun liityt PEFC- metsäsertifiointiin 30.6.2019 mennessä, osallistut arvontaan. Palkintona on 5 kappaletta reppuja, jotka sisältävät retkeilijän varusteita (arvo n. 150 euroa).

TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA

Jos vaan katsoisi, minne jalkansa pistää.

@!#%*$

Missäs se rajapyykki on, raja menee tässä.

metsä groupin viesti | 9

LYHYESTI

Drone lähdössä kuvaamaan, sillä lennetään hieman yli 100 metrin korkeudessa metsätilan yllä. Tunnissa se mittaa noin 70 hehtaaria metsää. Mittausten tuloksena metsänomistaja saa käyttöönsä tarkan metsäsuunnitelman lisäksi myös totuttua selkeämmän ”lähi-ilmakuvan” metsätilastaan.

Dronella tarkempia metsäsuunnitelmia Metsä Group kuvasi viime kesänä dronella noin 3 500 hehtaaria metsää Etelä- ja Länsi- Suomessa ja teki niiden pohjalta metsäsuunnitelmia metsänomistajille. Saatujen kokemusten perusteella menetelmää on kehitetty, ja nyt drone-metsäsuunnitelmia myydään vaihtoehtona perinteiselle maastossa tehdylle metsäsuunnitelmalle.

TEKSTI KRISTA KIMMO KUVAT METSÄ GROUP JA SEPPO SAMULI

DRONELLA eli kamerakopterilla kuvattuihin tie toihin pohjautuva metsäsuunnitelma haastaa perinteisen metsäsuunnitelman. Menetelmän valttina ovat erityisesti totuttua täsmällisem mät puustotiedot. ”Dronella saadaan tarkimmat mahdolli set puustotiedot. Mittauksista saadaan sekä puuston määrä kuutioissa että puuston arvo euroissa arvioitua aiempaa tarkemmin. Drone- kuvauksilla saamme myös tietoa kuolleen puun määrästä – se auttaa tämän monimuotoisuu delle tärkeän rakennepiirteen säilyttämisessä”, Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Tomi Salo kertoo. Drone-kuvaukset tehdään loppukeväällä ja kesällä, jolloin lehtipuissa on lehdet. Menetelmä pystyy tunnistamaan kolme puulajia: mänty, kuusi ja koivu. Loput lehtipuulajit kirjautuvat luokkaan muut lehtipuut. Mittaustietojen perus teella lasketaan hoitosuositukset. Tässä dronella tehty suunnitelma eroaa perinteisestä, jossa hoitosuositukset tekee ihminen. 70 hehtaaria tunnissa Dronella lennetään hieman yli 100 metrin kor keudessa metsätilan yllä. Drone mittaa yhden tunnin aikana noin 70 hehtaaria metsää. Mit tausten tuloksena metsänomistajan käyttöön

saadaan myös totuttua tarkempi, selkeä ”lähi-ilmakuva” metsätilasta. Dronen avulla tuotettava metsäsuunni telma soveltuu erityisesti vanhentumassa ole van metsäsuunnitelman päivittämiseen. Se sopii myös metsänomistajalle, jota kiinnostaa erityisesti puuston määrä ja arvo. Dronella tehdyn metsäsuunnitelman etuja ovat myös perinteistä metsäsuunnitte lua nopeampi toimitus. Aivan napinpainalluk sella se ei vielä synny: drone-suunnitelman toimitusaika on muutama kuukausi eli pisim milläänkin vain noin puolet perinteisen metsä suunnittelun toimitusajoista. ”Uskomme, että dronella tehtävä suunnit telu kiinnostaa niitä metsänomistajia, jotka haluavat kulkea kehityksen kärjessä ja kehittää kanssamme alalle uutta”, Salo toteaa. ”Esimerkiksi virtuaalimetsässä dronella mitatusta datasta luodaan tarkka puustokartta, jossa puut ovat oikeilla paikoilla ja puulajitieto kohdillaan. Se kertoo virtuaalitodellisuudessa paremmin puuston vaihtelusta kuvion sisällä kuin perinteinen metsäsuunnittelutieto. Drone- suunnittelu ja virtuaalimetsämme muodostavat mielenkiintoisen parin tulevaisuudessa. Halu amme niiden kautta tuottaa metsänomistajille uudenlaisia elämyksiä.”

”Drone-kuvauksilla saamme tietoa myös kuolleen puun määrästä – se auttaa tämän monimuotoisuudelle tärkeän rakenne piirteen säilyttämisessä”, jäsenpalvelu johtaja Tomi Salo kertoo.

TOMI SALO JÄSENPALVELUJOHTAJA METSÄ GROUP

10 | metsä groupin viesti

AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI

NIMITYKSIÄ

PÄÄTOIMITTAJALTA

Sami Hotti Rauma Puh. 050 590 4582 Jere Juote Vuorotteluvapaan sijainen lokakuuhun Salo (Halikko) Puh. 050 301 6861 Otto Kankkunen Savonlinna länsi, Sulkava pohjoinen Puh. 050 529 0116 Tommi Kärmeniemi Savitaipale Puh. 0500 166 195 Uudet puukaupan ja metsäpalveluiden asiantuntijat

Puusta rakennetaan tulevaisuus ILMASTONMUUTOS on koko maailman yhteinen ongelma, ja päästöjen vähentä minen kaikkien tehtävä. Vastauksia etsi tään esimerkiksi energiantuotannon muodoista, logistiikan kehittämisestä ja materiaalivalinnoista. Kun katseet käänne tään rakentamisen materiaaleihin, on rat kaisuista yksi ylitse muiden. Puu. Nykyisellään rakentaminen tuottaa noin kolmanneksen maailman hiilidioksidi päästöistä. Selvää on, että jatkossa tarvi taan vastuullisempia ratkaisuja. Puu on uusiutuva ja uudelleen käytet tävä rakennusmateriaali. Se on muihin materiaaleihin nähden kevyttä ja mahdol listaa nopean rakentamisen. Mutta ennen kaikkea jokainen rakentamiseen käytetty puu on sitonut ilmakehästä hiilidioksidia ja on täten hiilivarasto. Kaadettu tukkipuu, josta puutuotteet tehdään, tekee metsässä tilaa uusille puun taimille – uudelle kasvulle ja hiilinielulle. Meille suomalaisille puutuotteet ja puusta tehdyt rakennukset ovat tuttuja. Etenkin kesäaikaan kun suuntaamme kohti kesämökkejämme. Siellä ajatuk semme kohdistuvat usein niihin puu rakentamisen pehmeämpiin arvoihin. Miltä tuntuu asua puusta tehdyssä raken nuksessa? Ulkonäkö, tuoksu, sisäilman laatu tai hirsien narahdukset. Rohkenen väittää, että iso yksimielisyys vallitsee siitä, että hyvältä tuntuu. Hyvää kesäaikaa lehden lukijoille.

Kevät

• Vielä on kuukausi aikaa istuttaa kevättaimia. Jos tarvitset lisää taimia kesäkuun istutuksiin, ota pikaisesti

yhteydessä omaan metsäasian- tuntijaasi. Joitakin taimilajeja on

vielä hieman jäljellä toimitettavaksi. • Kesäkuun lämpimillä keleillä istutuk sissa oikea taimihuolto on pidettävä koko ajan mielessä. Sulata pakkas taimet varjoisassa paikassa, ja istuta ne mahdollisimman pian sulamisen jälkeen. Sulaneita tai valmiiksi sulana toimitettuja taimia ei saa varastoida umpinaisissa laatikoissa paria päivää pitempää. Taimia on myös kasteltava tarvittaessa. • Heinä–elokuu on parasta aikaa taimikoiden varhaisperkauksille. Lehtipuusto vesoo vähiten, kun se raivataan täyden lehden aikaan. Per kaa itse tai tilaa varhaisperkaukset Metsä Groupilta, kun havupuutaimi kot ovat noin metrin pituisia ja ennen kuin lehtipuusto on ehtinyt heiken tää niiden kasvua. Kemera-tukeakin on tänä vuonna hyvin saatavissa niin taimikon varhaishoitoon kuin nuoren metsän hoitoon. • Tarkkaile varttuneita kuusikoitasi kirjanpainajatuhojen varalta. Jos run kojen tyviltä löytyy purua ja pieniä rei kiä, ota kiireesti yhteyttä metsäasian tuntijaasi, jotta vahingoittuneet puut saadaan mahdollisimman pian korjat tua pois. Puut kuivuvat nopeasti pys tyyn, ja kuolleita puita ei enää kan nata korjata. Viime vuoden lämpimillä keleillä kirjanpainajien määrä lisääntyi reilusti, ja nyt metsissä on sekä tuu len että lumen vioittamia puita, joissa kirjanpainajat helposti lisääntyvät. Jos tämä kesä tulee olemaan lämmin, on tuhoja odotettavissa. • Entiset pellot ja laidunmaat sekä muut boorin puutoksesta kärsi vät metsiköt on helppo terveyslan noittaa itse levittämällä booriliuosta reppuruiskulla. Vieläkin helpommalla pääsee, kun tilaa lannoituksen Metsä Groupilta ja lähtee itse ongelle.

Onni Laurila Kouvola, Jaala

Puh. 050 348 1160 Tuomo Nurminen Jämsä

Puh. 050 400 9030 Joonas Nuutilainen Vanhempainvapaan sijainen Mäntyharju

Puh. 050 439 0160 Paavo Rasilainen Kaarina, Lieto, Paimio, Sauvo Puh. 050 477 0297 Jussi Seppä Punkalaidun, Huittinen pohjoinen, Sastamala etelä Puh. 050 501 9042 Teemu Toivonen Punkaharju Puh. 0500 166 191

Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.metsaforest.com Ota yhteyttä

Arvonnassa Metsä Tissuen tuotteita

ANNA meille lehdentekijöille palautetta ja juttu- ideoita elokuun puoliväliin mennessä, niin olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuotepaketin arvonnassa. Lähetä meille postia osoitteeseen: Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupinviesti@metsagroup.com.

JUHA LAINE VIESTINTÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Liitäthän viestiisi osoitteesi ja puhelinnumerosi.

Full color logo

metsä groupin viesti | 11

1 color logo

B&W logo

Tammi–maaliskuussa Metsä Groupin yksityismetsistä hankkimasta puusta 37 prosenttia ostettiin sähköisesti. Metsänhoitopalvelujen myynnissä osuus oli 50 prosenttia.

Ennakoidun hyvä tulos Konsernin tammi–maaliskuun vertailukelpoinen liiketulos oli 180 miljoonaa euroa ja liikevaihto 1 438 miljoonaa euroa.

METSÄ GROUPIN TULOS

Tammi– maaliskuu 2019 (1–3/2018) • Liikevaihto oli 1 438 miljoonaa euroa (1 428 milj. euroa). • Liiketulos oli 183 miljoonaa euroa (208). Vertailukelpoinen liiketulos oli 180 miljoo naa euroa (208). • Tulos ennen veroja oli 167 miljoonaa euroa (185). Vertailukelpoinen

T uloksentekokykyä heikensi erin omaiseen viime vuoteen verrattuna lähinnä sellun hinnan lasku viime vuoden lopulla. ”Aasiassa sellun hintataso kääntyi ensimmäi sen vuosineljänneksen aikana nousuun. Euroo passa sellun hinnat olivat vielä laskussa seuraten Kiinan hintamuutoksia markkinoille tyypillisellä viiveellä”, pääjohtaja Ilkka Hämälä kertoo. Viime vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen vahvan kysynnän kasvun tilanteeseen verrat tuna Metsä Groupin kaikkien liiketoiminta- alueiden kysynnässä näkyy maailmankaupan

epävarmuustekijöiden aiheuttama varovaisuus. Hämälä sanoo, että metsäteollisuuden ja Metsä Groupin tuotteiden pidemmän aikavälin kasvun tekijät – uusiutuvista raaka-aineista teh tyjen tuotteiden kysyntä, globaali talouskasvu ja kaupungistuminen – ovat edelleen trendit, joiden varassa konsernin teollisuutta kehitetään. ”Perusta jatkokehitykseen on hyvä. Tulevilla askelillamme vastaamme vahvasti haasteeseen, jonka ilmastonmuutos tuo meille kaikille.” Metsä Groupin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan heikkenevän vuoden toisella neljännek sellä vuoden ensimmäisestä neljänneksestä.

tulos ennen veroja oli 163 miljoonaa euroa (185).

Puunhankinta ja metsäpalvelut

Puutuotteet

Puuta korjattiin tavoittei den mukaisesti ja toimitukset asiakkaiden tuotantolaitoksille sujuivat hyvin. Metsä Forest toimitti tammi–maaliskuussa asiakkailleen puuta yhteensä 9,4 miljoonaa kuutiometriä (9,6), joista noin 84 % Suo messa sijaitsevalle teollisuu delle. Tammi–maaliskuussa Metsä Forestin yksityismetsistä hank kimasta puusta 37 % ostettiin sähköisesti. Metsänhoitopalve lujen myynnissä osuus oli 50 %. Metsäliitto Osuuskunnan jäsenet saivat 8.2.–30.4.2019 tehdyissä puukaupoissa kesä korjuukelpoisille harvennuksille 70 %:n ennakkorahoituksen.

oli tasapainossa. Venäjällä tarjonta kasvoi kaikissa kuitu puulajeissa ja koivutukin vienti- lisenssijärjestelmä aiheutti koivutukissa paikallisen ylitar jonnan. Ruotsissa puun tarjonta oli koko jakson ajan vahvaa. Metsä Forest osti tarkastelu jaksolla kaikkia puutavaralajeja sekä pysty- että hankintakau palla. Puuta ostettiin samaan tahtiin kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Kysyntä kohdistui ennen kaikkea sulan maan aikana korjattaviin leimi koihin ja kuitupuuhun. Energia- puun ostossa painotettiin edel leen latvusmassaa. Suomessa pääosa puusta ostettiin Metsä liitto Osuuskunnan jäseniltä.

METSÄ FORESTIN liiketulosta nosti 3,3 miljoonalla eurolla Metsähallitukselta saatu oikeudenkäyntikulujen kor vaus. Suomessa puun tarjonta oli tasaista. Tukkien hinnat laski vat hieman, mutta kuitupuiden hinnat olivat vakaat. Puun ostomäärä oli samalla tasolla kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Puunkorjuu- ja kuljetusolosuhteet olivat hyvät koko katsauskauden ajan. Baltiassa havukuitupuun tarjonta lisääntyi. Koivukuitu puun ja tukin markkinatilanne

METSÄ WOODIN puuviilutuottei den liikevaihto laski 2 %, mutta Ison-Britannian liiketoiminnan euromääräinen liikevaihto nousi 4 %. Puuviilutuotteiden liikevaihdon laskua selittää etenkin koivuvanerin pienen tyneet toimitusmäärät mark kinatilanteen heikkenemisen seurauksena. Koivuvanerin tuo tantoa sopeutettiin alkuvuonna pienentyneen kysynnän takia. Lisäksi tuotannolliset haasteet heijastuivat puuviilutuotteiden toimitusmääriin. Koivuvanereiden keski määräinen myyntihinta laski

12 | metsä groupin viesti

KONSERNIN TULOS

hieman viime vuodesta, kun taas havuvanerien ja Kerto LVL -tuotteiden hinnat nou sivat. Ison-Britannian liike toiminnan keskihinta parani vertailukaudesta ja toimitus määrät olivat lähes viime vuoden tasolla. Liiketoiminnan kannat tavuus vertailukauteen verrat tuna laski ensisijaisesti koivu- vanerin markkinatilanteen heikkenemisen takia. Lisäksi strategisten investointien ylösajosta aiheutuneet kustan nukset rasittivat vuosineljän neksen kannattavuutta. Ison- Britannian liiketoiminnan kannattavuus parani vertailu kaudesta. Metsä Wood on käynyt Suolahden ja Punkaharjun vaneritehtaillaan yhteistoimin talain mukaiset lomautusneu vottelut koivuvanerin tuotan non sopeuttamisesta vallitse vaan kysyntätilanteeseen.

Liiketuloksen pienentyminen selittyy pääasiassa vertailu kautta korkeammilla puu kustannuksilla. Yhdysvaltain dollarin kurssin vahvistuminen euroon nähden tammi–maalis kuussa noin 8 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan ver rattuna vaikutti liiketulokseen positiivisesti. Sahatavaran toimitusmäärä oli 429 000 kuutiometriä (445 000) eli noin 4 % mata lampi kuin viime vuonna. Sahatavaran kysyntä on ollut maltillista päämarkkinoilla, ja keskihinnat laskivat tammi– maaliskuussa noin 2 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pitkäkuituisen sellun keski arvohinta Euroopassa oli tam mikuussa 1 180 dollaria tonnilta ja katsauskauden lopussa 1 115 dollaria. Lyhytkuituisen sellun keskihinta Euroopassa oli kat sauskauden alussa 1 010 dollaria ja lopussa 973 dollaria. Vuoden 2018 loppupuolen kysynnän laskun jälkeen pohjoisen havusellun kysyntä Kiinassa on kasvanut. Saha tavaran kysyntä ja hintataso ovat olleet alle viime vuo den vastaavan ajankohdan.

puuraaka-aine kallistui ja lo gistiikkakustannukset Pohjois- Amerikassa nousivat. Katsaus kaudella kustannukset pysyivät korkealla tasolla. Vertailukelpoista liiketu losta paransivat taivekartongin ja valkoisen kraftlainerin ko honneet hinnat ja taivekarton gin kasvaneet toimitusmäärät. Valuuttakurssivaihteluilla sisäl täen suojaukset oli noin 11 miljoonan euron positiivi nen tulosvaikutus. Osakkuusyhtiö Metsä Fibren osuus tammi–maaliskuun ver tailukelpoisesta liiketuloksesta oli 20,6 miljoonaa euroa (27,8). Kartonkien kokonaistoimi tukset olivat yhteensä 440 000 tonnia (468 000), joista taive kartongin toimitukset olivat 302 000 tonnia (297 000) ja valkoisen kraftlainerin 138 000 tonnia (171 000). Metsä Boardin vertailu kelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 14,4 % (15,8) ja ver tailukelpoinen osakekohtainen tulos 0,14 euroa (0,15). Omavaraisuusaste oli maaliskuun lopussa 55,9 % ja nettovelkaantumisaste 23 % (31.12.2018: 58,1 ja 25).

miljoonaa euroa (12,3). Liike tulokseen vaikuttivat nega tiivisesti pienemmät myynti volyymit ja kustannusinflaatio, jota ei pystytty siirtämään täy simääräisesti lopputuotteiden hintoihin. Metsä Tissuen joulukuussa 2018 käynnistämä toimintojen operatiivinen tarkastelu eteni suunnitelmien mukaisesti. Stotzheimin lautasliinatehdasta koskeva strateginen arviointi ja tehostamistoimenpiteet jat kuivat. Helmikuussa Metsä Tissue käynnisti kiinteiden kustan nusten säästöohjelman, joka tähtää 25 miljoonan euron vuotuisiin säästöihin. Yhteis toimintaneuvottelut aloitet tiin sisäisen tehokkuuden ja fokuksen parantamiseksi sekä pehmopaperiliiketoiminnan monimutkaisuuden vähentä miseksi. Helmikuussa aloitettiin myös tehdastoimintojen ope ratiivinen tarkastelu, jonka on tarkoitus valmistua ensim mäisen vuosipuoliskon aikana. Tarkastelun osana Metsä Tissue kehittää tulevaisuuden pehmo paperitehdaskonseptia yhdessä laite- ja automaatiojärjestelmä toimittajien kanssa. Maaliskuussa yhtiö toi markkinoille Serla-tuotteille uuden Green pack -pakkaus kääreen, jonka valmistuksessa käytetään kierrätysmuovia ja uusiutuvaa raaka-ainetta, soke riruokoa. Serlan keltaisen WC-paperin uudet pakkaukset vähentävät tavanomaisen, fossiilisesta raaka-aineesta valmistetun muovin käyttöä lähes 50 tonnia vuodessa.

Sellu ja sahat

METSÄ FIBREN sellun myynti määrä oli 770 400 tonnia (724 000) eli yli 6 % viime vuoden vastaavan ajanjakson myyntimäärää suurempi. Pitkäkuituisen sellun valuutta määräiset keskihinnat olivat tammi–maaliskuussa 9 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammat. Lyhytkuituisen sellun valuuttamääräiset keski hinnat olivat noin 1 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa matalammat. Metsä Fibren liiketulos laski noin 15 % viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Pehmo- ja tiivispaperit

Kartonki

METSÄ TISSUEN liikevaihdon kasvu johtui korkeammista myyntihinnoista, jotka kompensoivat hieman viime vuotta matalammat myynti volyymit sekä Ruotsin ja Puo lan valuuttojen heikkenemisen suhteessa euroon. Metsä Tissuen ensimmäisen neljänneksen liiketulos oli 10,5

METSÄ BOARDIN liikevaihdosta 58 % tuli taivekartongista, 24 % valkoisista kraftlainereista ja 18 % markkinasellusta. Kartongin ja sellun tuotan tokustannukset olivat selvästi vertailukautta korkeammat. Kustannusinflaatio vuonna 2018 oli nopeaa. Erityisesti

LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN TULOKSET

Liikevaihto, milj. euroa

Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa

1–3 2019

1–3 2018

525,8

11,3

489,9

8,7

PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT

111,3

1,8

108,7

6,2

PUUTUOTTEET

622,8

122,4

600,5

144,9

SELLU JA SAHAT

487,1

61,8

492,3

69,0

KARTONKI

267,3

10,5

258,8

12,3

PEHMO– JA TIIVISPAPERIT

metsä groupin viesti | 13

PUUMARKKINAKATSAUS

Puun hyvä kysyntä jatkuu Puukauppa on sujunut alkuvuonna mukavasti. Omistajajäsenet hyödynsivät hienosti kevättalvella tarjolla olleen ennakkorahoitusmahdollisuuden kesä- harvennuksille. Näin myös yrittäjillämme riittää kesäksi hyvin töitä.

S ulan maan aikana korjatta vissa olevat harvennusleimikot pysyvät edelleen ensimmäisellä sijalla ostoslistallamme. Myös hankintakuitupuu on tervetullutta, kunhan sen luovutusajankohdasta ja -paikasta sovitaan yhdessä etukäteen. BALTIAN MAISSA tarjonnan ja kysynnän välinen tasapaino on parantunut nopeasti – myös Ruotsissa ne alkavat olla tasapai nossa. Saksasta ja Puolasta tulee markki nalle edelleen kasvavia määriä hyönteis tuhojen vaurioittamaa puuta. Venäjällä talven korjuukelit olivat hyvät, ja puuta tuli hyvin markkinoille. METSÄNHOITOPALVELUIDEN myyntimme on edistynyt erinomaisesti. Toivon kui tenkin, että metsänomistajat aktivoituvat erityisesti taimikonhoidossa, onhan se taloudellisestikin erittäin kannattava sijoitus omaan metsään. Työhön on tar jolla kemera-tukea, joka kannattaa ehdot tomasti hyödyntää. Metsäalan toimijoi den ja metsänomistajien olisi nyt syytä osoittaa, että valtion tarjoamille rahoille on käyttöä. Se varmistaisi tuen jatkumi sen tulevaisuudessa. Tarjoamme metsänomistajille mahdol lisuutta hankkia aikaisempaa tarkemman metsäsuunnitelman, jonka tiedot saadaan

dronella eli kamerakopterilla kuvaamalla. Kun drone-suunnitelma on virtuaalimet sän pohjana, sillä voi helposti havainnollis taa esimerkiksi eri metsänkäsittelytapojen vaikutuksia. Se olisikin mainio työkalu esimerkiksi yhteisöille, kuten kunnille ja seurakunnille. Monimuotoisuutta vaalittava yhä voimakkaammin. OMISTAJAJÄSENILLE oman teollisuuden jatkuva, voimakas kehittäminen on terve tullutta. Mahdollisen toisen biotuoteteh dasinvestoinnin lisäksi myös sahaukseen ollaan investoimassa voimakkaasti. Uutiset ovat hyviä sopimusyrittäjillemmekin, joille tarjoutuu mahdollisuus laajentaa omaa toi mintaansa. METSIEN MONIMUOTOISUUSKYSYMYKSET ja hiilensidonta nousivat vaalikevään keskusteluihin, jotka ovat jatkuneet investointisuunnitelmiemme julki tulon jälkeen. Selvää on, että metsien monimuotoisuutta on vaalittava entistä voimakkaammin – se on kirjattu myös Metsä Groupin omiin tavoitteisiin. Niissä on mukana myös hyvän metsänhoidon

edistäminen, mikä kasvattaa metsien hiilinielua. METSO-ohjelmalla on suuri merkitys eteläisen Suomen metsien monimuotoi suuden turvaamisessa, etenkin kun suo jelukohteet valitaan huolellisesti niin, että niillä on suuri vaikutus metsän luonto arvoihin. Metsäteollisuus ja monet järjestöt ovatkin esittäneet yhteisen toiveen uudelle hallitukselle siitä, että ohjelman resursseja lisättäisiin. LUONNONVARAKESKUKSEN mukaan puuta kasvaa Suomessa nykyään 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Viime vuonna runkopuuta hakattiin noin 75 miljoonaa kuutiometriä, kun kestävä hakkuusuun nite on 84,5 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuissa on siis vielä jonkin ver ran lisäysvaraa, tukissa enemmän kuin kuitupuussa. Sen käytön kasvupotenti aalista valtaosa on nimenomaan Pohjois- Suomessa. Olisikin hienoa, jos myös pohjoisessa saataisiin omistajajäsenten kuitupuulle lisää käyttöä, ja hekin saisivat osuutensa konsernin kehittämisestä ja me nestyksestä. KEVÄÄN EDUSTAJISTOVAALISSA tehtiin uusi ennätys äänestysaktiivisuudessa. Se kertonee omistajajäsenten kasvavasta kiinnostuksesta omaa osuuskuntaansa kohtaan, mikä on erinomainen asia. MENNÄÄN KESÄLLÄ metsään, vaikka retkeilemään perheen kanssa.

PUUN KYSYNTÄ TOUKOKUUN LOPUSSA

LÄNSI-SUOMI

ITÄ-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA

JUHA MÄNTYLÄ LIIKETOIMINTAJOHTAJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA

14 | metsä groupin viesti

HUSQVARNALLA PARHAAT TULOKSET

2 VUODEN TAKUU

HUSQVARNA 545 MARK II Vahva, luotettava ja helposti hallittava 50-kuutioinen moottorisaha tehokkaaseen kaatoon ja karsintaan. 50,1 cm³ · 2,7 kW · 5,3 kg · 699 €

HUSQVARNA 535i XP® -AKKUSAHA Ketterä, kevyt, käytössä hiljainen ja päästötön akkusaha on erittäin suorituskykyinen ja ergonominen. Terälevy 12” · 2,6 kg · 449 € (ilman akkua ja laturia)

HUSQVARNA-UUTUUKSIA HUSQVARNA FLEXI -TYÖKALUVYÖ Joustava ja ergonominen työkaluvyö voidaan räätälöidä ja täydentää käyttötarpeen mukaan. X-COM R -KUULONSUOJAIMET Kypäräsovitteisissa kuulonsuojaimissa on Bluetooth- yhteys, joka mahdollistaa mm. puhelujen soittamisen ja vastaanottamisen. (Varsimikrofoni on lisävaruste.)

Hyödynnä puukaupasta ja metsänhoitopalveluista kertyneet bonuksesi Husqvarnan moottori- tai raivaussahaan tai turvavarusteisiin.

FUNCTIONAL- NAHKATURVAKENGÄT

Korkealaatuisissa jalkineissa on vettä hylkivä TE-POR-kalvo, vahvistettu kärkiosa ja tukeva, pitävä Wibram-ulkopohja.

Husqvarna on vuosikymmenten ajan varustanut ammattilaiset metsätyöhön. Lisätiedot ja jälleenmyyjät: www.husqvarna.fi

INFO

Kemin ja Rauman investointien vaikutukset

0,6 miljardin euron positiiviset tulovaikutukset vuosittain

0,7 miljardin euron viennin lisäys vuosittain 2 000 henkilötyövuoden lisäys laitosten suorissa arvoketjuissa 11 500 henkilötyövuoden työllisyysvaikutus laitosten rakentamisen aikana

INVESTOINNIT

Kemin uusi biotuotetehdas sijoittuisi nykyiselle tehdastontille, ja se tarvitsisi rakennuspinta-alaa noin 60 hehtaaria. Nykyinen sellutehdas kävisi niin kauan kuin uusi tehdas käynnistyisi. Havainne- kuvassa biotuotetehdas erottuu vaa- leampana tehdasalueen etuosassa.

SUUNNITTEILLA 2 MILJARDIN EURON INVESTOINNIT Metsä Group ilmoitti huhtikuun lopulla aloittavansa hankesuunnittelutyön, jonka aikana selvitetään edellytykset rakentaa Kemiin uusi biotuotetehdas ja Raumalle maailman suurin ja modernein saha sekä toteuttaa Ruotsin Husumissa sijaitsevan sellutehtaan uudistamisen ensimmäinen vaihe. T oteutuessaan näiden investointien arvo olisi kokonaisuudessaan noin kaksi miljardia euroa jakautuen vuosille 2019–2023. Metsä Fibren Kemin ja Rau man investointien seurauksena Suomeen arvioidaan vuositasolla syntyvän noin 0,6 miljardin euron positiiviset tulo TEKSTI JA KUVA METSÄ GROUP

tarkoittaisi noin 1 500 henkilön lisäystä nykytilanteeseen. Tehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan lähes 10 000 henkilötyövuotta, josta yli puolet olisi Kemissä. Suunnittelun lähtökohtana on tehtaan fossiilittomuus ja 250 prosentin sähköomavaraisuus. Myös tuotannon sivu virrat hyödynnettäisiin kokonaan. Kemin teollisuusalueelle kehitettäisiin yhä monipuolisempi biotalouden ekosysteemi kuten Äänekoskellakin on tehty. Tehtaan sellutuotanto myytäisiin pääasiassa eurooppa laisille ja aasialaisille asiakkaille sekä samalla tehdasalueella sijaitsevalle Metsä Boardin laineritehtaalle. Varsinainen investointipäätös tehtaan mahdollisesta ra kentamisesta arvioidaan tehtävän aikaisintaan kesällä 2020. Merkittävä satsaus sahaliiketoimintaan Metsä Fibre aloittaa hankesuunnittelun myös mäntysahan rakentamisesta Rauman tehdasalueelleen. Sahan arvioitu tuotanto olisi noin 750 000 kuutiometriä vuodessa, ja siitä suunnitellaan maailman moderneinta ja tehokkainta laitosta alallaan. Uuden teknologian ja datan hyödyntä minen nostetaan sahalla selvästi nykyisiä sahalaitoksia korkeammalle tasolle. Sahainvestoinnin arvo olisi noin 200 miljoonaa euroa. Se työllistäisi suoraan noin 100 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussaan noin 500 henkilöä. Sahalaitoksen rakennus vaiheen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan noin 1 500 henkilötyövuotta. Vuotuinen Suomesta hankittavan tukin käyttö Rauman sahalla olisi noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Uusi sahatavara tuotanto myytäisiin pääasiassa eurooppalaisille sekä aasia laisille asiakkaille. Varsinainen investointipäätös sahan

vaikutukset, 0,7 miljardin euron viennin lisäys ja noin 2 000 henkilötyövuoden positiivinen työllisyysvaikutus laitosten suorissa arvoketjuissa. Kahden uuden laitoksen rakennusvaiheiden aikainen työllisyysvaikutus olisi noin 11 500 henkilötyövuotta. Metsä Fibren viime vuoden keväällä aloittaman esiselvi tyksen pohjalta yhtiö päätti ryhtyä valmistelemaan uuden biotuotetehtaan rakentamista. Tarkoituksena on rakentaa noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä lu kuisia muita biotuotteita valmistava tehdas Metsä Groupin nykyiselle tehdasalueelle Kemiin. Toteutuessaan kyseessä olisi pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos. Uusi tehdas korvaisi Kemin nykyisen vuosikapasiteetiltaan noin 620 000 tonnin sellutehtaan. Kuitupuuta lisää 4,5 miljoonaa kuutiometriä Kemin biotuotetehtaan vuotuinen kuitupuun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä eli noin 4,5 miljoonaa nykyisen tehtaan käyttöä enemmän. Puu on tarkoitus hankkia pääosin Suomesta. Puunhankinnan varmistami nen edellyttää hankinta-alueen mahdollisuuksien edelleen arviointia kotimaisen puun osuuden maksimoimiseksi. Tehdas työllistäisi suoraan noin 250 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussaan yhteensä noin 2 500 henkilöä, mikä

metsä groupin viesti | 17

INVESTOINNIT

Yhdessä olemme merkittävä hiilinielu Metsä Group muodostaa yhdessä Metsäliitto Osuuskunnan

mahdollisesta rakentamisesta arvioidaan tehtävän alku vuonna 2020. Sahahankkeesta lisää sivulta 46 alkaen. Husumin sellutehdasta uudistetaan vaiheittain Metsä Board on tehnyt esiselvityksen Ruotsissa sijaitsevan Husumin tehdasintegraatin sellutehtaan uudistamisesta ja aloittaa sen ensimmäisen vaiheen hankesuunnittelun. Tarkoitus on korvata kaksi nykyistä soodakattilaa yhdellä uudella ja vanhat turbiinit uudella. Vuosien 2019–2022 aikana toteutettavan investoinnin arvo olisi yhteensä noin 300 miljoonaa euroa. Toisessa vaiheessa 2020-luvun aikana on tarkoitus kor vata tehtaan kaksi nykyistä kuitulinjaa yhdellä uudella. Tehtaan noin 750 000 tonnin vuotuinen sellukapasi teetti pysyisi investointien jälkeen ennallaan, mutta sen kustannuskilpailukyky paranisi merkittävästi. Varsinainen investointipäätös Husumin sellutehtaan mahdollisen uudis tamisen ensimmäisestä vaiheesta arvioidaan tehtävän aikai sintaan vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Husumin kehitysinvestoinnista lisää sivulla 52.

omistajajäsenten kanssa merkittävän hiilinielun.

TOIMINTAMME on edistänyt ilmastomuutoksen torjuntaa jo pitkään. Jatkamme tätä työtä yhä aktiivisemmin. Huo lehdimme, että omistajajäsentemme metsät kasvavat yhä paremmin, vähennämme konsernin teollisen toiminnan pääs töjä sekä kasvatamme valmistamiemme hiiltä pitkään sito vien tuotteiden määrää ja korvaamme tuotteillamme fossiili sia tuotteita. Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenet omistavat met sää 5,3 miljoonaa hehtaaria eli noin puolet Suomen yksityis metsistä. Heidän metsänsä kasvavat paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Asiantuntijoidemme arvion mukaan jäsenten metsissä kasvaviin puihin sitoutuu ilmakehästä hiilidioksi dia noin 26 miljoonaa tonnia vuodessa. Puunkäyttö vähentää tuota metsien hiilikertymää puolestaan 18 miljoonaa tonnilla vuodessa. Näin ollen jäsenten metsiin sitoutuu joka vuosi kahdeksan miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Konsernin hiilen sidonnan kannalta toinen tärkeä koko naisuus on pitkälti uusiutuvaan energiaan perustuva tuotan tomme ja fossiilisten raaka-aineiden käyttöä korvaavat tuot teemme. Jo nyt tuotannossamme käytettävistä polttoaineista 90 prosenttia on puu- ja sivuvirtapohjaisia, joten fossiilisten päästöjen osuus tuotannosta on kohtuullisen pieni. Tuotannon, puunhankinnan ja logistiikan fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat tällä hetkellä yhteensä 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Pitkään hiiltä sitovat tuotteemme, kuten vaneri, Kertopuu ja sahatavara ovat tärkeitä hiilivarastoja. Niihin sitoutuneen hiilen määrä on vuosittain noin 2 miljoonaa tonnia. Tuotteisiin sitoutuu jo nykyisin noin 0,5 miljoonaa tonnia enemmän hiili dioksidia kuin tuotannosta ja logistiikkaketjusta syntyy fossiili sia päästöjä. Tämän lisäksi tuotamme paljon lyhyemmän ajan hiiltä sitovia fossiilisia materiaaleja korvaavia kuitutuotteita, kuten sellua ja kartonkia sekä hyvin mittavan määrän uusiutu vaa energiaa. Tämä tarkoittaa, että Metsä Group on jo nykytilassaan merkittävä hiilinielu. Kokonaisuus, johon kuuluvat jäsenis tömme metsät, tuotanto ja pitkäkestoisesti hiiltä sitovat tuot teet, sitoo hiilidioksidia vuosittain 8,5 miljoonaa tonnia. Olemme asettaneet strategiset kestävän kehityksen tavoit teet vuoteen 2030 saakka. Panostamme osaltamme omis tajajäsenten metsien hoitoon ja tuotteisiin sitoutuvan hiilen määrän lisäämiseen, tuotannon fossiilittomuuteen ja toimitus ketjun vastuullisuuteen. Näiden tavoitteiden toteutuessa jäsenten ja heidän metsiensä tärkeä rooli vahvistuu ja pääsemme tuotannon fossiilisissa hiilidioksidipäästöissä nollaan – Metsä Groupista tulee yhä vahvempi hiilinielu.

INFO

Biotuotetehdas Investoinnin arvo 1,5 miljardia euroa Valmistaisi 1,5 miljoonaa tonnia sellua ja lukuisia muita biotuotteita Käyttäisi kuitupuuta 7,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa Tehtaan sähkö- omavaraisuus olisi 250 % Tuotannon sivuvirrat hyödynnettäisiin kokonaan

Saha Investoinnin arvo 200 miljoonaa euroa Valmistaisi 750 000 kuutiometriä mänty sahatavaraa vuodessa Käyttäisi tukkipuuta 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa

Sahausteknologia vietäisiin kokonaan uudelle tasolle

Ympäristövaikutukset minimoidaan

KEMIIN suunniteltu biotuotetehdas olisi energia-, materiaali- ja ympäristötehokkuudeltaan maailman huippua. Tavoitteena on, että uusi tehdas toimii vanhojen luparajojen puitteissa, vaikka tuotanto kasvaa merkittävästi. Äänekosken biotuotetehtaalla tuotanto vanhaan tehtaaseen verrattuna lähes kolminkertais tui, mutta ympäristövaikutukset pysyivät ennallaan. Suunnittelun lähtökohtana on tehtaan fossiilittomuus ja 250 prosentin sähköomavaraisuus, myös tuotannon sivuvirrat hyödynnettäisiin kokonaan.

VUOTEEN 2030 ulottuvista tavoitteista lisää sivulta 22 alkaen.

18 | metsä groupin viesti

Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56