INVESTOINNIT
on jalostaa omistajajäseniltä ostetut puut kilpailukykyisesti. ”Haluamme jalostaa myös tuk kia yhä enemmän itse, ja meillä on tarve kehittää nimenomaan mäntysahausta. Metsä Fibrellä on Raumalla sellutehdas, joten se on erinomainen paikkakunta sahatavaran tuotannon kas vattamiseen sekä logistiikkaa että puunhankintaa ajatellen. Uudella sahalla sahausteknolo gia vietäisiin kokonaan uudelle tasolle.” ”Kun Husumin tehtailla Ruotsissa päätettiin siirtyä paperinvalmistuksesta karton ginvalmistukseen, sitouduimme tehtaan pitkäaikaiseen kehit tämiseen. Tehdas on nykyään tuotannoltaan Metsä Boardin suurin kartonkitehdas. Nyt siellä suunnitellaan merkittävää teknologiaharppausta, kun kaksi soodakattilaa korvattai siin yhdellä.” Hankkeen toteutuessa sähköomavaraisuus kasvaisi selvästi, ja fossiilisen öljyn käyttö Husumin tehdasinteg raatissa vähenisi merkittävästi. Katsomme pitkälle tulevaisuuteen Hämälän mukaan metsä teollisuustuotteiden kysyntä kasvaa edelleen maailmanlaa juisesti – tässä kehityksessä ei ole havaittu muutosta. ”Kehit tyvillä markkinoilla väestön kasvu ja elintason nousu lisäävät kysyntää. Suurinta kysynnän kasvu on Aasiassa ja siellä etenkin Kiinassa. Siellä on myös sahatavaralle kasvavat markkinat.” ”Myöskään uusia havu sellutehdashankkeita ei ole Äänekosken biotuotetehtaan jälkeen ryhdytty rakenta maan”, Hämälä kertoo. ”Toteutimme vuosina 2015– 2018 kahden miljardin euron arvoisen investointiohjelman, jonka aikana konsernin rahoi tusasema pysyi hyvin vahvana. Tämän hetken omavaraisuus- ja velkaisuuslukumme ovat paremmat kuin vuonna 2015. Meillä on siis hyvät taloudel liset mahdollisuudet kehittää toimintaamme ja investoida. Eikös Suomi juuri sitä kaipaakin?”
Positiivinen haaste puunha ”Meille on kertynyt hyvää kokemusta puunhankinnan voimakk kasvattamisesta”, liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä sanoo.
M etsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä sanoo, että Metsä Groupin suunnitelma raken taa Kemiin uusi biotuotetehdas on hieno uutinen Pohjois-Suomen omistajajäse nille ja varmasti laajemminkin, sillä tehtaan taloudelliset vaikutukset olisivat hyvin merkittävät. Kuitupuuta Kemin tehtaalle hankittai siin 4,5 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän. Tehtaan puunhankinta-alue kattaisi Lapin, Kainuun sekä osan Pohjois- Pohjanmaata ja Pohjois-Karjalaa. ”Hankinta-alueesta tulee maantieteel lisesti laaja, koska haluamme ostaa puut Suomesta niin suurelta osin kuin mahdol lista. Tuolla alueella puuvirtojen suunnan muutokset olisivat huomattavia.” ”Kotimaan puunhankintaa tukemaan voitaisiin saada puuta Ruotsista”, Mäntylä sanoo. ”Baltiasta ja Venäjältä sitä voitaisiin tuoda suoraan Kemiin tai jollekin konser nin eteläisemmän Suomen tehtaalle, jonka hankinta-alueen puuta siirrettäisiin poh joisemmaksi. Mutta lähtökohta on käyttää omistajajäsenten puuta.” TEKSTI SIRKKU VANHATALO KUVA SAMI KARPPINEN
Yrittäjille lisää työtä Mäntylän mukaan kyseessä olisi jälleen iso, mutta positiivinen haaste koko puun hankinnan organisaatiolle. ”Meille on kertynyt hyvää kokemusta puunhankin nan voimakkaasta kasvattamisesta. Uusia resursseja tarvittaisiin etenkin korjuuseen ja kuljetukseen.” ”Äänekosken tehdashankkeen tultua tietoon kysyimme omien sopimusyrittä jiemme halukuutta toimintansa laajenta miseen. Sitä löytyikin hyvin, ja niin uskon käyvän myös uuden biotuotetehtaan osalta. Ryhdymme pohjoisen Suomen yrittäjien kanssa samanlaisiin keskusteluihin jo nyt suunnitteluvaiheessa.” Kemiin kuljetettaisiin puuta junalla tuplasti enemmän kuin Äänekosken teh taalle, jonne sitä tuodaan nyt neljällä ju nalla päivässä. Siksi ratojen kunnostaminen olisikin erittäin tärkeää. ”Merkittävin olisi Kontiomäen kautta tuleva rata, johon junille pitäisi saada ohituspaikkoja ja puun lastauspaikkoja. Myös Kemin tehtaan lähialueen uudet ratajärjestelyt ovat puuntoimitusten onnis tumisen kannalta keskeisiä.”
20 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook