METSÄT
Istutetut kuuset varttuivat ravinteikkaalla rinnemaalla nopeasti tukkipuiksi.
Metsuri Pentti Havanka osallis- tui viime vuoden toukokuussa istutusurakkaan tutulla kuviolla. Havanka valittiin kevään vaalissa edustajiston jäseneksi Tampereen vaalipiiriltä.
ntä, viisisataa kuutiota yhdessä Metsä Groupin metsänhoitoyrit täjän kanssa. ”Jos vuonna 1962 joku olisi sanonut, että olen istuttamassa aluetta uudelleen 56 vuotta myöhemmin, niin eihän sitä kukaan olisi uskonut.” Homma hoitui intohimoiselta hiihtä muokkaamattomaan maahan kuokalla. Työtä tehtiin pareittain. Toinen teki kuo kalla istutuspaikan toisen istuttaessa pe rässä taimia”, Havanka kertoo.
Hehtaarituotos 9 kuutiota vuodessa Vuosien varrella nyt uudistettu kuusikko kuvio harvennettiin kahdesti, ensin vuonna 1996 ja toisen kerran vuonna 2010. ”Kiertoaikana kuvio tuotti ainespuuta yhteensä yli 500 kuutiota hehtaarille. Keskimääräinen vuosittainen kasvu on siten ollut noin yhdeksän kuutiota”, Mäkeläinen ynnäilee. Mäkeläinen ja Havanka pitävätkin koh detta erinomaisena esimerkkinä siitä, mil laisia tuloksia hyvällä metsänhoidolla voi daan saavuttaa. Uudistushakkuun tuotosta voi hyvin päästä nauttimaan sama suku polvi, joka on ollut mukana viljelytöissä. ”Nykyaikaisten metsänhoitomenetel mien ja jalostetun taimialkuperän ansiosta nyt istutettujen puiden kasvu tulee ole maan entistäkin nopeampaa. On hyvin mahdollista, että alueella on jälleen uudis tuskypsä metsä alle viidenkymmenen vuoden päästä”, Mäkeläinen arvioi.
Istutukseen osallistui kaikkiaan kah deksan nuorta lähiseudulta, ja porukassa oli mukana myös tyttöjä. Taimia istutettiin hehtaarille 2 000 kappaletta. ”Teimme työtä päiväpalkalla, mutta tahti oli kyllä silti reipas. Päivässä yksi pari istutti muistaakseni noin 300 tainta.” Istutuksen jälkeen alue aidattiin piikki langalla. ”Taimikko toimi laitumena he vosellemme, kahdelle lehmälle ja vasikalle, jotka pitivät heinän ja vesakon tehokkaasti kurissa. Tästä oli yhtiön kanssa tehty ihan kirjallinen sopimus”, Havanka muistelee nauraen. ”Mutta laidunnuksen merkkejä ei ainakaan uudistushakkuuvaiheessa ollut havaittavissa, sillä lahovikaisia puita ei ku violla ollut tavallista enempää”, Mäkeläinen huomauttaa.
jältä ja soutajalta istutusputken, paakkutai mien ja kääntömätästetyn maan ansiosta kätevästi. Vielä 1960-luvulla menetelmät ja välineet olivat kovin erilaiset. ”Silloin kuuset olivat 30–40 senttiä pitkiä avojuuritaimia, jotka istutimme
”Kuviolla oli erittäin hyvä tukkimetsä.”
metsä groupin viesti | 35
Powered by FlippingBook