METSÄT
kemera-tuki ei nouse, vaikka työ tulee kalliimmaksi. ”Käytännössä varhaisper kaus maksaa myöhästyneenä metsänomistajalle tässä ta pauksessa yli 50 prosenttia enemmän. Taimikon harven nuksessa kustannukset ovat kolmen vuoden viivästymisen vuoksi jopa 60–70 prosenttia korkeammat. Lisäksi metsän kiertoaika pitenee, kun puiden järeytyminen hidastuu. Eli tu lot saadaan myöhemmin kuin vaihtoehdossa, jossa taimikot olisi hoidettu ajallaan.” Hiilinieluksi 15 vuodessa Kun kasvu metsässä kohden tuu laadukkaisiin tulevai suuden tukkipuihin, hyötyy taimikonhoidosta välillisesti myös ilmasto. ”Hyvin toteutetulla taimi konhoidolla pyritään siihen, että taimikosta kehittyy no peasti elinvoimainen ja tuhoja kestävä metsä, joka sitoo kas vaessaan lisääntyvät määrät hiiltä”, Oijala toteaa. Mitä suurempi osa kierto ajan kuluessa korjattavasta puusta on tukkipuuta, sitä enemmän myös hiiltä sitoutuu laadukkaisiin pitkän käyttöiän puutuotteisiin. ”Kun tukista tehdään saha tavaraa, joka hyödynnetään esi merkiksi puutaloissa, sitoutuu hiili lopputuotteisiin parhaassa tapauksessa jopa sadoiksi vuo siksi.” Oijala painottaa myös met sän nopean uudistamisen mer kitystä ilmaston näkökulmasta. ”Mitä ripeämmin uusi metsä perustetaan, sitä nopeammin puihin alkaa jälleen sitoutua hiiltä. Hyvin hoidettu taimikko muuttuu eteläisessä Suomessa
hiilinieluksi jo noin 15 vuoden ikäisenä.” Metsänviljelyssä kannattaa suosia jalostettuja taimi- ja sie menmateriaaleja, sillä niiden an siosta puut kasvavat jopa 20–30 prosenttia enemmän ja ovat myös laadultaan parempia kuin metsikköalkuperää olevat puut.
Lehtipuusto lisää monimuotoisuutta
Metsän monimuotoisuuteen on kiinnitettävä huomiota jo taimikonhoitovaiheessa. Taimikonhoidossa ei tähdätä puupeltoihin, vaan monimuo toisiin metsikkökuvioihin, jotka tarjoavat myös suojaa ja ravintoa monille lajeille. ”Vaikka varhaisperkauksessa havupuiden kasvua haittaava lehtipuusto pääosin poistetaan, jätetään säästöpuuryhmien alustat sekä vesistöjen ja mui den arvokkaiden elinympäris töjen suojavyöhykkeet koko naan käsittelemättä. Lisäksi taimikkoon pyritään jättämään ojanvarsiin tai muihin sopiviin paikkoihin joitakin riistatihei köitä”, Oijala kuvailee. Taimikon harvennuksessa havupuutaimikoissa suositaan mahdollisuuksien mukaan sopivaa lehtipuusekoitusta. Monimuotoisuuden ylläpitä misestä hyötyy myös metsän omistaja. Kuusitaimikossa 10–15 prosentin rauduskoivusekoitus lisää paitsi monimuotoisuutta myös metsikön kasvua. ”Lisäksi lehtipuusto auttaa metsää kestämään paremmin mahdollisia tuhoja. Esimerkiksi hyönteis-, myrsky- ja lumi tuhojen riski kasvanee tulevai suudessa, joten hyvin hoidettu sekametsä on järkevä keino minimoida riskejä.”
Metsän monimuotoisuuteen on kiinnitettävä huomiota jo taimikonhoitovaiheessa.
saatava tukkipuun osuus jää jopa 45 prosenttia pienemmäksi, jos taimikonhoitoja ei tehdä.”
”Kun taimikon varhaisper kaus tehdään oikea-aikaisesti, eli havupuiden ollessa noin metrin pituisia, ovat arvon lisäverottomat kustannukset luokkaa 350 euroa hehtaarilta. Jos työ toteutetaan kolme vuotta myöhemmin, ovat kulut samalla kohteella jo 465 euroa”, Oijala laskee. Kun otetaan huomioon työhön saatava kemera-tuki, 160 euroa hehtaarilta, jää met sänomistajalle maksettavaa ajallaan suoritetusta työstä noin 190 euroa hehtaarilta. Kolme vuotta myöhässä tehty työ maksaa tuki mukaan lukien jo 305 euroa. Oijala huomauttaa, että taimikonhoitoon saatava
Oikea-aikaisuus säästä rahaa
Taimikonhoito on metsän omistajalle yleensä taloudelli sesti merkittävä investointi. Päätöksenteon kanssa ei kuitenkaan kannata vitkas tella, sillä taimikossa aika on konkreettisesti rahaa. Jokainen viivytelty vuosi varhaisperka uksessa tai taimikon harven nuksessa lisää työstä aiheutuvia kustannuksia noin kymmenen prosenttia. Kun korolle laske taan korkoa, tulokset hätkäh dyttävät tässäkin tapauksessa.
Hyvin hoidettu taimikko muuttuu eteläisessä Suomessa hiilinieluksi jo noin 15 vuoden ikäisenä.
38 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook