TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ
Luonnonhoito metsälajiston turvana Puunkäytön lisääntyessä nousee tarve tehostaa toimia monimuotoisuuden turvaa miseksi. Talousmetsissä tehdään jo paljon, mutta luonnonhoitoa voidaan yhä kehittää.
TEKSTI ARMI PURHONEN KUVAT ESA ERVASTI JA RISTO PURANEN
M onimuotoisuudesta on jälleen saatu laajalti uutta tietoa. Kevään mittaan on valmistunut joka kymmenes vuosi julkaistava Suomen lajien uhan alaisuusarviointi ja Metsäteollisuus ry:n metsäympäristöohjelmasta on saatu lisä tietoa metsätalouskäytäntöjen vaikutuk sista metsien monimuotoisuuteen. Kummaltakin suunnalta on tullut selkeä viesti siitä, että talousmetsien luon nonhoidon nykyiset toimenpiteet ovat oikeita ja niillä on merkitystä. Samalla tulokset kannustavat jatkamaan ja paran tamaan luonnonhoitoa entisestään. Lisää luonnonmetsien piirteitä Valtaosa metsälajeistamme viihtyy aivan tavallisessa metsässä. Ja miksi eivät pärjäisi – pyrimmehän jäljittelemään luontoa ja sen prosesseja. Kotimaisilla,
kasvupaikalle soveltuvilla puulajeilla taataan luontaisen ekosysteemin jatkumo kotiperäiselle lajistolle eikä toisaalta anneta jalansijaa ekosysteemiä horjutta ville vieraslajeille. Hieman vaateliaampi lajisto kuitenkin tarvitsee lisää luonnonmetsien ominai suuksia. Jos metsää hyödynnetään äärim mäisen tehokkaasti taloudellisessa mie lessä, nämä monimuotoisuudelle tärkeät elementit vähenevät merkittävästi. Kyse on eri-ikäisestä lahopuusta, vanhoista puuyk silöistä, puuston vaihtelevuudesta ja pien ilmastoltaan luontaisista elinympäristöistä eli tekijöistä, jotka nykyinen talousmetsien luonnonhoito osaa ottaa huomioon. Luonnonhoitoa kehitetään koko ajan Metsien monimuotoisuuden eteen on Suo messa tehty jo paljon. Kun havaittiin, että metsiimme tarvitaan monimuotoisuuden
turvaamiseksi enemmän lahopuuta, ryhdyttiin parikymmentä vuotta sitten jättämään säästöpuita metsäsertifioinnin edellyttämällä tavalla. Niiden hyödyt on selkeästi todettu myös tieteellisissä tutki muksissa, kuten vaikka uhanalaisarvioin neissa. Voi kuitenkin mennä aika kauan ennen kuin säästöpuu kuolee ja alkaa lahoamaan eri vaiheissa kelpaamaan mo nenlaiselle eliöstölle. Niinpä Metsä Group alkoi metsänomistajien suostumuksella tekemään puunkorjuun yhteydessä teko pökkelöitä, jotka tuottavat lahopuuta nope ammin. Erityisen tärkeää on se, että teko pökkelöillä lahopuuta saadaan nuorempiin, harvennusikäisiin metsiin. Säästöpuiden monta roolia Vaikka säästöpuut lahoavat tekopök kelöitä hitaammin, eivät ne missään
Naavoilla, lupoilla ja muilla epifyyteillä on monenlaisia merkityksiä metsäekosysteemille. Ne tarjoavat muille eliölajeille ravintoa, toimivat pesänrakennusaineena ja osallistuvat jopa metsien ravinnetasapainoon sitomalla typpeä. Kuvan leppälintu, samoin kuin esimerkiksi moni tiaislaji, käyttää epifyyttejä paitsi pesän pehmikkeiksi, myös niillä viihtyviä hyönteisiä ravinnoksi.
42 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook