Epifyytit ovat tärkeä osa metsäluontoa SUOMEN ympäristökeskus (SYKE) tutki osana Metsäteollisuus ry:n metsäympä ristöohjelmaa talousmetsien luonnon hoidon keinojen vaikutuksia epifyytti jäkäliin ja -sammaliin. Epifyytit eli päällyskasvit, kuten esi merkiksi naavat ja lupot, elävät puun rungoilla ja oksilla. Monet niistä viihtyvät ainoastaan vanhoilla puilla tai van hoissa metsissä. Hieman vaatimatto mankin oloinen lajiryhmä on tärkeä osa metsäekosysteemiä, sillä epifyytit muun muassa pitävät yllä monipuolista hyön teislajistoa, joka puolestaan on tärkeä tiaisille ja muille metsälintulajeille. Tulosten perusteella metsien tär keät elinympäristöt, niin kutsutut avain biotoopit, ovat tärkeitä epifyyttilajiston esiintymisalueita. ”Merkittäviä toimia etenkin uhanalai sen ja vaateliaan epifyyttilajiston säilyt tämiseksi ovat avainbiotooppien rajaami nen laajemmiksi tai suojavyöhykkeiden käyttö avainbiotooppien ympärillä, säästöpuiden keskittäminen ja lisäämi nen sekä lehtisäästöpuiden, etenkin jalojen lehtipuiden, kasvattaminen ja lisääminen metsänkäsittelyn eri vai heissa”, projektipäällikkö Saija Kuusela SYKEstä kertoo. Edellä mainituilla luonnonhoidon toimilla voidaan lisätä epifyyttilajistolle tärkeiden vanhojen puiden määrää ja parantaa lajien säilymismahdollisuuksia myös suojelualueiden ulkopuolella.
Haapa on merkittävin puulaji epifyyttien kannalta, joten senkin vuoksi haapojen valitseminen säästöpuiksi kannattaa tehdä aina, kun se on mahdollista. Haapariippusammalta tavataan kookkaiden haapojen rungoilta etenkin vanhoissa, ravinteikkaissa kangasmetsissä ja lehdoissa.
nimessä mene hukkaan, vaan päinvastoin toimivat kehityksensä eri vaiheissa resurs sina monenlaiselle eliöstölle. Ympäristö keskuksen tuoreet tulokset kertovat, että metsäympäristössä esiintyvillä vanhoilla puuyksilöillä tärkeä merkitys esimerkiksi rungolla viihtyvälle lajistolle. Samoin säästöpuiden sijoittelun merki tystä on ajan mittaan täsmennetty tutki mustiedon ja ymmärryksen lisääntyessä. Tänä päivänä metsäammattilaiset tietävät, että säästöpuut sijoitetaan ryhmiin ja use amman kuvion säästöpuut keskitetään sa maan ryhmään mahdollisuuksien mukaan, jotta niistä saadaan monimuotoisuuden kannalta paras hyöty. Tärkeä osa metsäympäristöohjelman tutkimuksia oli pohtia lahopuun ja muiden monimuotoisuudelle tärkeiden elementtien kehitystä hakkuumäärien kasvaessa. Tutki joiden arvion mukaan lahopuun määrä voi parantuneen luonnonhoidon myötä kasvaa nykyistä suuremmillakin hakkuilla jopa 20 kuutiometriin hehtaaria kohti vuonna 2065. Tämä ei edelleenkään aivan vastaa luonnonmetsän lahopuun määrää, mutta se voi jo turvata metsien monimuotoisuuden säilymisen. METSO lentää edelleen Jo kymmenen vuotta pyörinyt metsien monimuotoisuusohjelma METSO tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden turvata
Talousmetsien luonnonhoidon toimenpiteet ovat
oikeita ja niillä on merkitystä.
ja parantaa metsälajistomme elinolosuh teita. Ohjelman vahvuus on siinä, että se ei pakottamalla ja korvauksetta sälytä vastuuta metsien monimuotoisuuden tur vaamisesta yksittäisille metsänomistajille, vaan tuo keinon huolehtia monimuotoi suudesta, kaikkia meitä koskevasta asi asta yhteisvastuullisesti. Alkuvuodesta 2019 valmistuneen ar vioinnin mukaan METSO-ohjelmalla suojellut kohteet ovat luontoarvoiltaan laadukkaita ja täydentävät hyvin Suomen luonnonsuojelualueverkostoa. Vaikka METSO-ohjelman rahoitusta on vuosien saatossa pienennetty, on määrärahoja kui tenkin käytettävissä ja ohjelman avulla pystytään joka vuosi turvaamaan moni muotoisuudelle arvokkaita kohteita.
SYKEn projektipäällikkö Saija Kuusela on mukana selvittämässä keinoja parantaa epifyyttilajiston elinmahdollisuuksia.
metsä groupin viesti | 43
Powered by FlippingBook