LYHYESTI
INFO
Metsä- omaisuutesi hoitopalvelut OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT • Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Bonukset • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus • Virtuaalimetsä • Veroneuvonta • Sukupolvenvaihdospalvelu • PEFC-sertifiointi • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti PUUKAUPPAA YMPÄRI SUOMEN • Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa – myös sähköisesti Metsäverkossa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Jäsenetusopimus METSÄN- JA LUONNONHOITO • Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet • Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Taimiturva • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen suojelu
Tiedossa olevat linnun- pesät säilyvät parhaiten Lintujen pesinnän onnistumisen kannalta tärkein ajanjakso on touko–heinäkuu, pohjoisessa hieman myöhemmin. Tuona aikana tehtävissä metsätöissä otetaan pesintä huomioon monin tavoin. Pesä säilyy parhaiten, kun sen sijainti on metsätöitä tekevien tiedossa.
TEKSTI KRISTA KIMMO KUVA RISTO PURANEN
MITÄ REHEVÄMPI metsä, sitä suurempi lintu kanta sillä elää ja sitä enemmän siellä on pesiä. Siksi yksinkertaisin keino vähentää metsätöi den pesinnälle aiheuttamia haittoja on kohden taa puunkorjuu kuiville ja kuivahkoille kankaille varsinkin kiihkeimpään pesintäaikaan. Näin on Metsä Groupissa toimittu jo vuosikausia. Lisäksi kelirikko ja kiihkein pesintäaika osuvat tavanomaisena keväänä osittain pääl lekkäin, ja sekin vähentää metsätöiden määrää herkimpään aikaan. Jos rehevä lehtipuuvaltainen metsä tai vaikkapa korpi joudutaan korjaamaan pesimä aikana vaikka logistisista syistä, Metsä Groupin operaatioesimies tekee kohteelle ennakko tarkistuksen ennen korjuuta. Havaitut pesät säilytetään puunkorjuussa. Kaikki petolinnut ovat rauhoitettuja, ja suurten petolintujen pesät on suojeltu laissa. Tänä keväänä haukanpesien sijainnit jaet tiin metsänomistajille Metsään.fi-palvelussa Suomen metsäkeskuksen ja Luonnontieteelli sen keskusmuseon yhteistyönä. Tiedon jaka misen toivotaan parantavan haukkojen ase maa ja johtavan pesäpaikkojen säästämiseen. Pesäpaikkatiedot perustuvat viiden edellisen vuoden pesintätietoihin. Haukkojen pesätiedot ovat arkaluontoista tietoa, sillä tiedon päätyminen vääriin käsiin voi vaarantaa lajien suojelun. Edelleen on
ihmisiä, jotka keräävät luonnonvaraisten lintujen munia, vaikka se on laitonta. Metsänomistajilla ja lintuharrastajilla on paljon tietoa, joka ei näy esimerkiksi metsään. fi:ssä eikä tule metsäammattilaisen tietoon, jos sitä ei hänelle kerrota. Metsänomistajan kannattaa kertoa Metsä Groupin metsäasiantuntijalle tiedossaan ole vat, vuodesta toiseen asutut pesät. Näitä ovat esimerkiksi pöllöjen pöntöt, haukkojen risu pesät tai rakennetut pesälaatikot. Suuret kolohaavat kannattaa ilmoittaa myös, koska niiden koloissa pesii eri lajeja eri vuosina: esimerkiksi palokärki, muut tikat, helmipöllö, varpuspöllö, liito-orava, lepakot. Pyrimme säästämään linnunpöntöt sekä kolo- ja lahopuut hakkuissa. Jos tärkeä pesä ei ole tiedossa, sen säilyminen metsätöissä on sat tuman ja metsäammattilaisen havainnoinnin varassa. Jos metsätöissä tulee vastaan linnun pesä, se säästetään ja merkitään karttaan. Näin tieto pesästä siirtyy ketjussa eteenpäin. Pesät voidaan myös merkitä suojele ja säästä -nau halla, mutta näin ei tehdä avoimessa maastossa, koska varislinnut oppivat nopeasti apajille. Pikkulinnun pöntön metsänomistaja voi siirtää itse pois korjattavalta alueelta toisaalle. Pitkäjänteisesti metsätöitä suunnitteleva voi alun perinkin sijoittaa pöntön tulevaan säästö puuryhmään.
INFO
Asiakaspalvelu
PALVELEMME Arkisin ma–pe 8–18, la 10–16 Heinäkuussa ma–pe 8–16, la suljettu Puhelin: 010 7770 Sähköposti: jasenpalvelut@metsagroup.com
CHAT-PALVELU www.metsaforest.com www.metsaverkko.fi
OLEMME MYÖS SOMESSA Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee
8 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook