HENKILÖ
N uorena 4H-kerholaisena Kati Kontinen kasvatti sisko- jensa kanssa kuusentaimia, istutti ne omalle palstalle, hei- näsi ja raivasi. Viisi vuotta sitten tehty ensiharvennus osoitti, miten voimak- kaasti metsä kasvaa, kun sitä hoitaa hyvin alusta asti. ”Meitä siskoksia on kolme, ja ihan pienestä pitäen olimme mukana kaikissa maatalon töissä. Ja maanviljelijä minusta pitikin tulla”, 45-vuotias maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti kertoo. Kun Kontisen piti lukiolaisena tehdä päätöksiä tulevien opintojen suhteen, Suo- mi oli juuri liittymässä Euroopan unioniin. Kontisenkin perheessä pohdittiin lypsykar- jatilan tulevaisuutta. ”Jotta maidontuotan- to olisi tuonut elannon, tilalla olisi pitänyt tehdä valtavat investoinnit. Niinpä päätin suuntautua metsäalalle ja valmistuin metsä talousinsinööriksi vuonna 1996.” Ristiinassa sijaitsevalla kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2010. ”Perus- timme siskojen kesken yhtymän ja teimme työnjaon. Minä vastaan metsien hoidosta ja siskoni peltoviljelystä ja viidestä hevoses- tamme. Meillä kaikilla on omat ammat- timme: toinen siskoni on eläinlääkäri ja toinen diplomi-insinööri. Peltoa viljelemme saadaksemme hevosille heinää ja kauraa, viime vuosina pelloilla on kasvatettu myös ruista. Enemmänkin kyse on siitä, että pidämme kotitilan paikat kunnossa.” Ehkä elämän paras päätös Kati Kontinen teki metsätalousinsinöö- riksi valmistuttuaan töitä Etelä-Savon metsäkeskuksessa, muun muassa met- säsuunnittelua ja metsänparannukseen liittyviä tehtäviä kunnostusojituksesta metsäteiden rakentamiseen. ”Kun ikää tuli 30 vuotta täyteen, mietin, että voi- sinko tehdä loppuelämässäni vielä jotain muuta.” ”Sitten tein yhden elämäni parhaista päätöksistäni ja ryhdyin opiskelemaan työn ohessa metsänhoitajaksi. Se avasi aivan eri- laiset mahdollisuudet myös tulevien töiden suhteen. Olin motivoitunut opiskelija ja valmistuin kahdessa vuodessa. Sen jälkeen aloitin tutkimuspäällikkönä Mikkelin ammattikorkeakoulussa.” Metsänhoitajan opinnoista Kontiselle jäi kiinnostus turvemaiden ympärivuoti- sempaan puunkorjuuseen ja kantavuuson- gelmien ratkaisuihin. Hän oli tehnyt tut- kimusta ajosilloista, joilla voidaan lyhentää metsäkuljetusmatkaa ja vähentää ajokoneen urienmuodostusta. ”Ryhdyin miettimään, voisinko koota ratkaisuista vielä yhden opinnäytetyön. Päädyin jatkamaan opiskelua, ja sain li- sensiaattiopinnot päätökseen vuonna 2014.
Ajosiltojen lisäksi selvitin muun muassa kumi- ja pitkospuumattojen käyttökelpoi- suutta ja kustannuksia huonosti kantavilla mailla ja teillä. Eri ratkaisujen käytön toimintamallit hakevat vielä lopullista muotoaan.” Muutto pääkaupunkiseudulle Jälleen tuli tulevaisuuden pohdiskelun paikka. Sen seurauksena Kontinen otti vajaat kaksi vuotta sitten vastaan johta- van asiantuntijan paikan Tapiossa. Päätös tarkoitti muuttoa pääkaupunkiseudulle. ”Ajattelin, että jos en viihdy, voin aina palata takaisin kotikonnuille. Mutta työni on ollut todella kiinnostavaa ja mukaansa- tempaavaa. Ja kun minulla on mahdolli- suus tehdä etätöitä, voin viettää viikonloput Ristiinassa. Vanhempani asuvat edelleen lapsuudenkodissamme, ja minulla on oma talo lähes pihapiirissä. Myös toinen siskois- tani asuu aivan lähistöllä.” ”Pystyn yhdistämään hyvin työn ja oman osuuteni tilamme tehtävistä – pääsen hoitamaan muun muassa hevosiamme. Lisäksi kaksi kohtuullisen hyvin kaupun- kilaistunutta jackrusselinterrieriäni saavat kirmata viikonloput vapaana”, Kontinen kertoo eläväisistä koiristaan. ”Tapio on metsäalan asiantuntijaor- ganisaationa todella mielenkiintoinen työnantaja. Olen päässyt tekemään hyvin monipuolisia töitä. Nyt vedän Tapion met- sänhoitosuositusten digitalisointihanketta. Lyhyesti kuvattuna hankkeen edetessä suo- situksista syntyy sähköinen tietopankki.” Edustajistoon 12 vuotta sitten ”Olemme kasvattaneet yhtymän met- säpinta-alaa, ja olen hankkinut metsää myös vain itsellenikin. Isompi kokonai- suus on hoitotöiden ja hakkuiden kan- nalta järkevää. Tällä hetkellä meillä on metsää yhteensä runsaat 250 hehtaaria.” Kontinen houkuteltiin vuonna 2007 ehdokkaaksi Metsäliitto Osuuskunnan edustajistovaaliin ja tuli omaksi yllätyk- sekseen valituksi heti ensiyrittämällä. Hän nostaa esiin piiritoimikuntatyön merkityk- sen. ”Se on ollut hirveän mielenkiintoista ja antoisaa. Kokouksissa käydään runsaasti keskusteluja, joissa syntyy hyviä ideoita eteenpäin vietäviksi.” Viime toukokuussa Kontinen valittiin hallintoneuvostoon. Hän on vaikuttunut siitä, miten paljon luottamushenkilöiden valmennukseen panostetaan. Hän suorittaa parhaillaan muiden uusien hallintoneu- voston jäsenten kanssa Pellervo-instituutin HLJ-luottamusjohtajakoulutusohjelmaa. ”Meillä on ollut talon omaakin pereh- dytystä. Sen edetessä olemme muun muassa päässeet tutustumaan konsernin tuotantolaitoksiin. Lisäksi on hienoa, että
konsernijohto on mukana hallintoneuvos- ton kokouksissa ja saamme kuulla heiltä ajankohtaista tietoa eri liiketoiminta- alueilta.” Tärkeiden vaalien kevät Myös lähiviikkoina valittavien uuden edustajiston ja piiritoimikuntien jäsenet perehdytetään aikanaan tehtäväänsä. Kontinen on iloinen kuultuaan, että hankintapiireillä järjestetyissä vaalitilai suuksissa oli ollut aiempaa enemmän jäsenistöä paikalla. ”Toivotaan, että myös äänestysprosentti nousee ja että edustajis- toon saadaan eritaustaisia metsänomista- jia, joilla on tuoreita ajatuksia.” ”Metsänomistajien kasvanut kiinnostus Metsä Groupia kohtaan on ymmärrettävää, koska konsernia on kehitetty hyvin voi- makkaasti viimeisten vuosien ajan, ja se on menestynyt taloudellisesti erinomaisesti. Lisäksi metsänhoitopalvelut ovat aivan omaa luokkaansa – enkä sano tätä pelkäs- tään hallinnon edustajana vaan metsän- omistajana ja metsäammattilaisena.” ”Oman metsäasiantuntijan avulla metsänomistaja saa kaikki tarvittavat hoito palvelut käyttöönsä. Lisäksi omistajajäse- nille on tarjolla erinomaiset ja turvalliset sijoitusmahdollisuudet. Uskon myös, että konsernin suomalaisuus on jäsenistölle tärkeä asia.” Kontinen muistuttaa, että myöhemmin keväällä on vielä kahdet muutkin metsän- omistajille tärkeät vaalit. ”Vaalien lähes- tyessä keskustelu ilmastonmuutoksesta ja metsien käsittelytavoista on ollut vilkasta, mutta valitettavasti liiaksi juupas-eipäs-kes- kustelua, jossa kukin huutelee omia totuuk- siaan. Pitäisi puhua enemmän päästöistä ei- kä vain metsien merkityksestä hiilinieluna.” ”Tosin hyvällä metsänhoidolla me met- sänomistajat pidämme huolta siitäkin.”
INFO
Kati Kontinen
45-VUOTIAS metsänhoitaja, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti ja metsän- omistaja Ristiinasta, asuu työviikot pää- kaupunkiseudulla. VALITTIIN edustajistoon ensimmäisen kerran vuonna 2007 ja hallintoneuvos- toon viime toukokuussa. HARRASTAA kotitilan hoitoa, ratsastusta ja koirien kanssa liikkumista. MOTTO: Kun uskaltaa, rohkeus lisääntyy.
metsä groupin viesti | 29
Powered by FlippingBook