METSÄT
Kasvupaikan mahdollisuuksista täysi hyöty talteen
Metsä Group ja Luke tutkivat yhteistyössä männyn ja kuusen sekaviljelyn kannattavuutta.
TEKSTI SAMI KARPPINEN KUVAT SAMI KARPPINEN JA ERKKI OKSANEN
M etsä Group on käynnistä- nyt Luonnonvarakeskuksen kanssa tutkimushankkeen, jossa selvitetään, millaisia hyötyjä männyn ja kuusen sekaviljely voisi tarjota. ”Idea tutkimukseen on tullut sekä metsäammattilaisilta että metsänomis- tajilta. Saamme metsänomistajilta yhä useammin kysymyksiä siitä, kannattaisiko samalle uudistusalalle viljellä mäntyä ja kuusta sekaisin”, Metsä Groupin metsän- hoitopäällikkö Teppo Oijala taustoittaa. On hieman yllättävää, ettei männyn ja kuusen sekaviljelystä juurikaan löydy tut- kittua tietoa, vaikka mänty-kuusisekamet- sät ovatkin tavallisia. Yleensä sekametsä on kuitenkin syntynyt joko kokonaan luontai- sesti tai jompikumpi puulaji on viljelty. ”Monien tutkimusten mukaan sopiva rauduskoivusekoitus lisää puuston kasvua
kuusivaltaisissa metsissä. Nyt testaamme ensimmäistä kertaa, millaisia tuloksia saa- daan sekaviljelystä käyttämällä laadukkaita jalostettuja materiaaleja”, Oijala sanoo. Sekaviljelyn uskotaan tarjoavan kohen- tuvan kasvun lisäksi useita muita hyötyjä. Esimerkiksi alueilla, joilla hirvituhoriski on suuri, voidaan sekaviljelyn avulla varmistaa uuden metsän kasvuunlähtö kaikissa olo- suhteissa. ”Myös kohteille, joilla kuusen hallatu- hot ovat merkittävä riski, voisi sekaviljely soveltua hyvin. Mikä parasta, sekaviljely lisää metsän monimuotoisuutta”, Oijala huomauttaa.
Mustikkatyypille ja hieman karummille kasvupaikoille
Todennäköisesti männyn ja kuusen sekaviljelyyn sopivimpia kohteita ovat ravinteisuudeltaan mustikkatyypin tai viljavimmat puolukkatyypin kasvupai- kat, mutta tutkimuksessa on mukana myös sekä viljavampia että karumpia kasvupaikkoja. Nyt käynnistyneessä hankkeessa selvi- tetään vaihtoehtoja, joissa istutetaan uudis- tusalalle puolet mäntyä ja puolet kuusta, tai istutetaan kuusi ja kylvetään sekaan jalostettua männynsiementä. Muokkaus- menetelmänä käytetään kääntömätästystä, joka sopii hyvin niin istutukseen kuin kylvöön, eikä tarpeettomasti riko maan pintakerrosta. ”Nykyiset jalostetusta siemenestä kas- vatetut paakkutaimet lähtevät rivakasti kasvuun, joten on mielenkiintoista nähdä, ehtivätkö kylvetyt männyt samaan kasvu- vauhtiin istutettujen kuusten kanssa. Aina- kin puolukkatyypin kohteilla uskoisin näin käyvän”, Oijala arvioi.
Käytännössä metsänviljelytöiden yhtey dessä tulee usein vastaan tilanteita, joissa kasvupaikan ravinteisuus ja muut omi- naisuudet vaihtelevat merkittävästi saman uudistusalan sisällä. ”Tätä taustaa vasten voisi ajatella, että mänty-kuusiyhdistelmällä saadaan kasvu paikan puuntuotospotentiaalista paras mahdollinen hyöty. Riittävä lehtipuusekoi- tus saadaan yleensä luontaisesti, joten tässä tutkimuksessa niitä ei viljellä.” Uudistamismenetelmästä päätetään yleensä puukauppojen yhteydessä, jolloin sovitaan muokkaus- ja viljelytavat sekä materiaalit.
Metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala pitää tärkeänä, että sekaviljely lisää metsän monimuotoisuutta.
30 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook