METSÄT
INFO
Hiilidioksidi- ekvivalentti
HIILIDIOKSIDI- EKVIVALENTTI (CO ² - ekvivalentti, CO ² -ekv.) kuvaa eri kasvihuonekaa- sujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Hiilidioksi- diekvivalentit ilmaistaan kiloina tai tonneina siten, että muiden kasvihuone- kaasujen (metaani, dityp- pioksidi) vaikutus on ker- toimien avulla muunnettu vastaamaan hiilidioksidin lämmitysvaikutusta sadan vuoden jaksolla.
Suomen nykyinen hiilinielu on saavutettu kestävällä metsänhoidolla, johon kuuluu kasvupaikalle sopivan puulajin valinta.
Hiilitaseen arviointi on ilmastotekojen avain Metsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mutta kokonaisuuteen kuuluu paljon muutakin kuin paljon puhutut hakkuumäärät.
TEKSTI ARMI PURHONEN KUVA SAMI KARPPINEN
I lmastonmuutoksen pienet, että hiilinielut kom- pensoivat ne kokonaan. Kun tätä arvioidaan, puhutaan hiilitaselaskennasta. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti koko maailman tulisi olla hiilineut- raali vuoteen 2050 mennessä. Osana sopimusta Suomi ja muut EU-maat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasu- päästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pyritään EU:n ilmasto- ja ener- giapolitiikan alaisten säädösten myötä. ”Vuonna 2017 Suomen päästöt olivat 55 miljoonaa torjuminen edellyttää sitä, että kasvihuonekaa- sujen päästöt ovat niin
hiilidioksidiekvivalentti- tonnia ja metsien hiilinielu 27 miljoonaa tonnia. On selvää, että hiilineutraaliuden eteen on tehtävä toimenpiteitä”, Luonnonvarakeskuksen eli Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen sanoo.
esimerkiksi metsäpinta-alan muutokset, puuston määrä, kasvu ja luonnonpoistuma. Näin ollen laskelmat ja mal- linnukset, joilla ennustetaan maaperän hiilivaraston muu- toksia, perustuvat VMI:n mit- taustuloksiin. Metsien ja maankäytön sektorin nieluvaikutus on ratkaisevassa asemassa hiili- neutraaliuden tavoittelussa. Hiilinielun suuruutta ver- rataan kullekin jäsenmaalle asetettuun tasoon. Jos nielu on suurempi kuin asetettu taso, saa jäsenmaa pienen hyvityk- sen. Jos nielu on pienempi, on päästöjä vähennettävä muilla sektoreilla tai ostettava päästöoikeuksia muilta EU- mailta.
LULUCF:n sisällä tarkas- tellaan myös puutuotteisiin si- toutunutta hiiltä. Laskennassa otetaan huomioon Suomessa korjatusta puusta valmistetut tuotteet, riippumatta siitä, missä maassa ne käytetään. ”On totta, että puutuotteilla voidaan korvata esimerkiksi energiaintensiivisiä materi- aaleja. Tämä hyöty näkyy päästö- ja taakanjakosektorien taseessa”, Lehtonen kertoo. ”Laskennallisesti puutuot- teiden muodostama hiilinielu voi kuitenkin olla jopa päästö, kuten kävi taantuman aihe- uttamien tuotantorajoitusten vuoksi vuonna 2009. Suurim- millaan puutuotteiden nielu on ollut noin 10 prosenttia Suomen vuosipäästöistä.”
Laskentojen kautta tavoitteeseen
Laajalti tunnetun viisauden mukaan tavoitteisiin pääsee mittaamalla. Metsät, maan- käyttö ja maankäytön muutos -sektorin (LULUCF) kohdalla mittaamisesta ja laskennoista vastaa Suomessa Luke. Pääasiallinen tietolähde on valtakunnan metsien inven- tointi (VMI), josta saa- daan lukuisia tunnuksia,
36 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook