Pienemmät päästöt ja suuremmat nielut
on molemmissa yhtä suuri, yli 8 miljoonaa hiilidioksidiekvi- valenttitonnia. Jos ojitetuilla turvemailla tehdään toimenpi- teitä päästöjen vähentämiseksi, täytyy metsissä toimia paljon suuremmalla hehtaarimäärällä verrattuna siihen, että samaa päästövähennystä tavoiteltai- siin maatalouden puolella.” ”Erityisesti kaukana tilakes- kuksesta sijaitsevia turvepeltoja voisi kannustaa metsittämään, jos niillä ei ole ruoantuotan- nollista merkitystä. Tällaisten kohteiden metsittämiseen olisi hyvä saada jonkinlainen tuki- muoto”, Lehtonen ehdottaa. Turvepeltojen järjestelmällinen paketoiminen ei tietenkään tule
kyseeseen, sillä ne ovat välttä- mättömiä monille toimiville maatiloille. Hyvä metsänhoito ylläpitää hiilinieluja Metsien hiilinieluja voidaan ylläpitää käyttämällä puuta kestävästi, edistämällä met- sien kasvua ja välttämällä metsätuhoja. Tähän liittyy kiinteästi myös metsien hoi- torästeistä huolehtiminen. Metsäkatoa eli metsien raivaa- mista muuhun maankäyttöön on vältettävä. ”Metsien hiilinielu on suurimmillaan keskimäärin 20–40 vuoden iässä, jolloin puiden absoluuttinen kasvu on
suurimmillaan ja samoin kari- ketuotanto, joka ylläpitää maa- perän hiilivarastoa. Hiilinielun maksimisuuruuden ajoittu- minen riippuu paljon puuston lähtötilanteesta, metsänhoidon toimenpiteistä ja maaperästä”, Lehtonen kertoo. ”Lukessa on parhaillaan valmisteilla hiilikartta, jolta voi nähdä jokaisen metsäku- vion hiilivaraston ja -nielun sekä niiden muutokset. Kartto- jen valmistuttua sovelluksesta tulee avoin palvelu, josta jokai- nen voi tarkastella metsänsä tilannetta”, kuvaa Lehtonen palvelua, jonka avulla voi selvittää onko oman metsän hiilitase kunnossa.
”Biomassan nielu on yhtä kuin kasvu, josta on vähen- netty poistuma. Jos pystytään lisäämään kasvua tai vähen- tämään poistumaa, voidaan kasvattaa nielua. Näitä palasia muuttamalla voidaan vaikut- taa tähän lukuun.” Lehtosen mukaan sektorin sisällä on muitakin mahdol- lisuuksia vaikuttaa hiilitasee- seen kuin paljon esillä olleet hakkuumäärät. ”Ojitettuja turvemaita on metsätalou- den käytössä noin 17-ker- tainen määrä maatalouteen verrattuna. Suuresta pinta- alaerosta huolimatta päästö
Metsien hiilinielu kasvaa
HELMIKUUN lopulla julkaistiin Luonnonvara keskuksen tekemä selvitys, jossa vertailtiin maatalouden, metsien, maankäytön ja maan- käytön muutosten vaikutusta Suomen hiili taseeseen erilaisissa tilanteissa. Tämän MALULU-selvityksen mukaan metsien hiilinielu on kaikissa vertailutilanteissa merkittävim- mässä roolissa. Maatalouden mahdollisuudet
vähentää kasvihuonekasvupäästöjään ovat rajalliset. Tehokkainta olisi, jos turvemailla kas- vavia metsiä ei raivattaisi muuhun käyttöön. Kaikissa selvityksen vertailutilanteissa puuston kasvu lisääntyy, ja metsissä olevan puun määrä ja metsien sitoman hiilen määrä kasvavat. Metsien hiilinielun koko riippuu ole- tetuista hakkuumääristä ja kasvuolosuhteista.
Osa laskelmista lähtee siitä, ettei kaikkea kes- tävästi korjattavissa olevaa puuta hyödynnetä. Selvityksessä muistutetaan, että Suomen nykyinen metsänielu on saavutettu kestävällä metsänhoidolla, johon kuuluu muun muassa ajallaan suoritetut kasvatushakkuut ja uudis- tamisen jälkeen kasvupaikalle sopivan puula- jin valinta.
Maankäytön ilmastovaikutusten laskenta EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteissa
Päästökauppasektori: –43% Suurten teollisuus- ja energialaitosten pitää vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 43 % vuoden 2005 päästöihin verrattuna.
EU 2030: – 40%
Euroopan unionin pitää vähentää kasvihuone- kaasu- päästöjä 40 % vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Taakanjakosektori: –30% Rakennusten lämmityksen, maatalouden (muut kuin CO ² -päästöt), jätehuollon ja liikenteen (ei lentoliikenne, kansainvälinen meriliikenne) kasvihuonekaasupäästöjä pitää vähentää 30 % vuoden 2005 päästöihin verrattuna.
Uusiutuva energia: +32 % Uusiutuvan energian käyttöä pitää lisätä 32 %. Energiatehokkuus: +32,5 % Energiankäytön hyötysuhdetta pitää parantaa 32,5 %.
Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektori (LULUCF): hiilinielu saa olla vähintään 0. Sektorin aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt eivät saa ylittää sen muodostamaa hiilinielua.
Metsäkato Ilmastovaikutus lasketaan täysmääräisenä
Metsitys Ilmastovaikutus lasketaan täysmääräisenä
Hoidettu metsämaa Ilmasto-
Hoidettu viljelysmaa Ilmasto-
Hoidetut ruohikkoalueet Ilmasto- vaikutusta verrataan kauden 2005– 2009 tasoon
Puutuotteet Hiilivaraston muutos lasketaan osana metsämaan vertailutasoa
vaikutusta verrataan 2000–2009 vertailutasoon.
vaikutusta verrataan kauden 2005– 2009 tasoon
metsä groupin viesti | 37
Powered by FlippingBook