TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ Ekologisemman tekstiilikuidu Vaatteen ostopäätökseen vaikuttaa yhä useammin sen raaka-aineen ja valmistuksen ympäristövaikutukset. Vähemmän ympäristöä kuormittaville tekstiilikuiduille on siis tilausta.
TEKSTI ARMI PURHONEN KUVAT SEPPO SAMULI M aailmanlaa- juinen tekstii- limarkkina on valtava, sillä teks-
raaka-aineen alkuperästä sekä energian, veden, raaka-aineen ja kemikaalien tarpeesta raaka-aineen tuotannossa tuotantoprosessissa. Tekstiilin elinkaaren lopussa olennaista on kuidun kierrätettävyys. Öljypohjaisilla tekstii- leillä, kuten maailman käy- tetyimmällä tekstiilikuidulla polyesterillä, ongelmia ovat raaka-aineen fossiilinen alku perä ja tekstiileistä irtoavat mikromuovit, joiden vaikutuk- sia ekologialle ja ihmisille vasta tutkitaan. Kaikista tekstiileistä lähtee nukkaa käytössä ja pe- sussa, mutta erityisesti fleecestä, flanellista ja muista nukatuista tekstiileistä lähtee pieniä kui- dunpalasia. Fleecet tehdään yleensä po- lyesteristä, joka ei maadu ympä- ristössä, vaan sen pienet kuidun- palaset kulkeutuvat vesistöihin.
Suomessa mikromuovit voidaan poistaa jätevedestä lähes koko- naan, mutta kaikkialla maail- massa jätevesihuolto ei ole yhtä hyvällä tasolla.
Valitettavasti ongelmat eivät rajoitu ympäristövaikutuksiin. Kuudessa seitsemästä suurim- masta puuvillan tuottajamaasta on raportoitu lapsityövoiman käyttöä, ja lisäksi lapset altistu- vat torjunta-aineille.
tiilikuituja tuotetaan yli 100 miljoonaa tonnia vuodessa ja määrä vain kasvaa väestön lisääntyessä. Kuten monella muullakin alalla, myös teks- tiilikuiduissa pyritään löy- tämään yhä vastuullisempia valintoja. Asialle omistautuneet jär- jestöt pisteyttävät tekstiilien raaka-aineita niiden ekologi- suuden perusteella ja pyrkivät vaikuttamaan yhä kestäväm- pien materiaalien käyttöön suurten tuotemerkkien omista- jien kautta.
Puuvillan tuotannossa epäkohtia
Muuntokuituja selluloosasta
Maailman toiseksi käytetyim- män tekstiilikuidun, puuvil- lan, tuotannon suurimmat ympäristövaikutukset synty- vät runsaasta kasteluveden ja torjunta-aineiden käytöstä. Lisäksi sen tuotanto vie pinta- alaa ruoantuotannolta. Ongelmat ovat kauaskan- toisia, sillä esimerkiksi puu- villapeltojen keinokastelu voi johtaa maan suolaantumiseen. Sen arvioidaan pilanneen noin 20 prosenttia keinokastellusta maasta, mikä vastaa Ranskan kokoista pinta-alaa ja kasvaa koko ajan.
Kasvavalle tekstiilimarkkinalle on jo pitkään kehitelty uusia kuituja, joita saa jo kaupoista- kin, joten aivan uudesta asiasta ei ole kyse. Muuntokuidut ovat öljypohjaisten, synteettisten kuitujen tavoin tekokuituja. Synteettiset kuidut valmiste- taan usein fossiilisista ja muun- tokuidut uusiutuvista raaka-ai- neista. Muuntokuituja valmis- tetaan pääasiassa selluloosasta, joka voi olla peräisin puusta tai muista kuitukasveista, kuten bambusta ja puuvillasta.
Monenkirjavia ympäristövaikutuksia
Tekstiilikuidun ympäristö- vaikutus koostuu käytettävän
INFO
Puupohjaisten tekstiilikuitujen tuotannon ympäristökuormituksen vertailu puuvillan tuotantoon
PUUVILLAKUITU
VISKOOSIKUITU
LYOCELL-KUITU
METSÄ GROUPIN TEKSTIILIKUITU
• Säästöt veden-
• Säästöt veden- ja energiankäytössä • Pienemmät CO²-päästöt • Ei tarvita rikkihiiltä, kuten viskoosikuidun valmistuksessa
ja maankäytössä • Ei kasvinsuojeluaineita • Rikkihiilen käyttö
• Säästöt energiankäytössä • Käytetty energia täysi- määräisesti uusiutuvaa • Tehokkaampi puuraaka- aineen käyttö kuin muissa puupohjaisissa kuiduissa • Turvallisemmat kemikaalit
38 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook