Metsä Groupin Viesti 1 - 2019

YHTEISMETSÄ

hoidetaan alan parhaiden käytäntöjen mukaan ja puusta saadaan kilpailukykyi- nen hinta. ”Aktiivinen ja ammattitaitoinen hoito- työ näkyy yhteismetsän osakkailleen tarjo- amassa tuotossa. Esimerkiksi vuonna 2017 yhteismetsän nettovoitto oli noin 90 euroa hehtaarille”, Närhi kuvailee. Yhteismetsän toimintaa ohjaa yhteis- metsälain edellyttämä ohjesääntö, jossa määritetään yhteismetsän jäsenten muo- dostaman osakaskunnan ja osakaskunnan keskuudestaan valitseman hoitokunnan tehtävät. ”Hoitokunta vastaa käytännön päätök- sistä ja operatiivisen toiminnan täytäntöön- panosta.” Koko maan kattava hoitoverkosto Monelle metsänomistajalle on tärkeää, että pystyy itse päättämään omaan met- säänsä liittyvistä asioista ja tekemään aktiivisesti metsänhoitotöitä. Sen sijaan niille, jotka kaipaavat metsänomistuk- selta syystä tai toisesta vaivattomuutta, Yhteismetsä Forestia on harkinnanarvoi- nen vaihtoehto. ”Oman metsän liittäminen yhteismet- sään on iso päätös, mutta metsänomistajat ovat olleet päätökseensä yleensä tyytyväisiä, kun vastuu käytännön asioista on siirtynyt ammattilaisille”, Närhi kertoo. Yhteismetsä Forestiaan liittyviltä metsä- tiloilta tai määräaloilta edellytetään yleensä vähintään noin 50 hehtaarin pinta-alaa. Maantieteellisesti metsä voi sijaita missä

päin Suomea tahansa, sillä Metsä Groupin palvelut ovat kattavasti yhteismetsän käy- tettävissä koko maassa. ”Tilan puustoisuudella tai hakkuumah- dollisuuksilla ei sinällään ole merkitystä, mutta jos kyseessä on puhtaasti taimikko- tila, jää liittyjän osuus yhteismetsästä luon- nollisesti suhteellisen pieneksi.” Toisaalta, jos tilan hakkuumahdolli- suudet ovat kaukana tulevaisuudessa, voi yhteismetsään liittyminen olla keino saada metsätuloja jo lähivuosina. ”Yhteismetsän ylijäämä jaetaan osak- kaille osuuslukujen suhteessa, joten pie- nelläkin osuusmäärällä pääsee nauttimaan säännöllisistä tuloista.” Valtio tarjoaa porkkanoita Suomessa yhteismetsien perustamiseen ja niihin liittymiseen kannustetaan myös valtiovallan taholta. Yhteismetsät nähdään hyvänä keinona metsätalouden kannattavuuden, aktiivisuuden ja omis- tusrakenteen kehittämisessä. ”Yhteismetsään liittymisestä ei tule met- sänomistajalle kuluja, sillä valtio maksaa aiheutuvat liittymis- ja lohkomiskulut met- sänomistajan puolesta”, Närhi sanoo. Yksi merkittävä porkkana yhteismet- sässä on verotus. Yhteismetsien metsätalou den pääomatulosta veroprosentti on 26,5 prosenttia, kun se muilla metsänomistajilla on 32–34 prosenttia. Yhteismetsän osuudet ovat myös help- poja käsitellä esimerkiksi sukupolvenvaih- doksen tai perinnönjaon yhteydessä.

INFO

Yhteismetsä Forestia • Perustettu vuonna 2004 • Pinta-ala 1817 ha • Osakkaita 28 • Metsiä 16 kunnan alueella

• Kokonaispuusto noin 184 000 m³ • Puuston kasvu noin 9 000 m³/v • Metsien hoidosta vastaavat Metsä Groupin ammattilaiset • Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu ensi sijassa kestävän metsä- talouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi

Yhteismetsään liityttäessä osakkaaksi haluavan metsänomistajan metsän arvon ja yhteismetsän arvon perusteella määritetään liittyjän osuusluku, joka kertoo millaisen osuuden hän yhteismetsästä saisi. ”Menettely on selkeä ja kaikille tasa- puolinen. Hoitokunta tekee liittyjälle tarjo- uksen liittymisestä, jonka metsänomistaja hyväksyy tai hylkää. Hoitokunnan esityk- sestä osakaskunta päättää uuden alueen liittämisestä yhteismetsään osakaskunnan hyväksymien periaatteiden mukaan.”

”Olemme olleet tosi tyytyväisiä”

ESPOOLAINEN Päivi Yli-Hongisto on ollut yhdessä sisarustensa ja äitinsä kanssa Yhteismetsä Forestian osakkaana kymmenen vuotta. ”Jo edesmennyt isämme totesi aikanaan iän karttuessa mallin hyväksi ja liitti Keski-Suomessa sijaitsevan metsätilamme Forestiaan”, Yli-Hongisto kertoo. Yli-Hongisto on pitänyt isän päätöstä viisaana. ”Me kaikki sisarukset asumme etäällä metsistämme, joten meillä ei olisi mahdollisuuksia osallistua käytännön metsänhoitotöihin. Olemmekin olleet tähän malliin tosi tyytyväisiä.” Yhteismetsän etuna Yli-Hongisto näkee tasaiset vuosittaiset tulot, jotka yhteismetsän isompi pinta-ala mahdollistaa. ”Osa- kaskunnan kokouksiin osallistumalla saa vuosittain mielenkiin- toista tietoa yhteismetsän taloudesta ja metsänhoidosta.” Yli-Hongiston mielestä yhteismetsään liittyminen voisi olla usein järkevä ratkaisu esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhtey- dessä, jottei metsätilaa tarvitse ainakaan pirstoa pienempiin osiin. ”Tunneside tuttuun metsään säilyy yhteismetsässäkin. Meillä on kesänviettopaikka tilan vieressä, joten käymme tutussa metsässä edelleen vuosittain.”

metsä groupin viesti | 43