OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2021
Hyvä metsänhoito näkyy metsän kasvussa s. 28 Jouni Sippola ja Airi Vuorinen:
PUUMARKKINAT Puukauppa on jatkunut vauhdikkaana s. 14
JÄSENET Muista tehdä päätös lisäosuuksien muunnosta s. 16
METSÄ TISSUE Isoon-Britanniaan suunnitellaan pehmo- paperitehdasta s. 51
METSÄT Tehostamme lehtojen hoidon neuvontaamme s. 10
Ura käyntiin Metsässä
Haku Metsä Groupin satoihin kesätyöpaikkoihin on nyt auki. Tarjoamme monipuolisia ja vastuullisia kesätöitä kelpopalkalla ja loistavilla näkymillä tulevaisuuden teollisuuteen. Metsässä voi kartuttaa työkokemustaan esimerkiksi puunhankinnan ja metsäpalveluiden tehtävissä, tehtaan tuotannossa tai vaikkapa konsernitoiminnoissa. Palkkaamme kesätyöntekijöitä monenlaisilla taustoilla.
Haku on käynnissä 7.12.2021–28.2.2022.
Lisätietoja osoitteesta metsagroup.com/kesatyot
PÄÄKIRJOITUS
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2021
Hyvä metsänhoito näkyy metsän kasvussa s. 28 Jouni Sippola ja Airi Vuorinen:
METSÄT Tehostamme lehtojen hoidon neuvontaamme s. 10
PUUMARKKINAT Puukauppa on jatkunut vauhdikkaana s. 14
JÄSENET Muista tehdä päätös lisäosuuksien muunnosta s. 16
METSÄ TISSUE Isoon-Britanniaan suunnitellaan pehmo- paperitehdasta s. 51
Kannessa: Metsän- omistaja Airi Vuorinen ja metsäasiantuntija Jouni Sippola ihailevat oikea-aikaisesti harvennettua metsää. Sivu 28
KUVA: JUSSI PARTANEN
METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI.
LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 72. VUOSIKERTA.
JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI
Pohjalta ponnistaen
PÄÄTOIMITTAJA JUHA LAINE JUHA.LAINE@METSAGROUP.COM
L ähdimme vuoteen 2021 tulos- tasolta, joka jäi kauaksi jälkeen 2010-luvun keskimääräisestä suo- rituksesta. Vuosi sitten alkanut sellumarkkinan elpyminen kuitenkin nosti konsernimme ennätykselliseen tulosvauh- tiin, ja toinen ja kolmas vuosineljännes olivatkin Metsä Groupin historian tähän saakka parhaat jaksot. Maailmanlaajuinen raaka-aineiden huip- pusuhdanne näkyi siten vahvasti tuloksente- ossamme. Sellu- ja sahateollisuus toivat mer- kittävän osan tuloksesta. Edellisenä vuonna niiden osuus oli jäänyt nollan tuntumaan. Metsä Boardin kartonkiteollisuus on ollut vahvassa tuloskunnossa sekä vuonna 2020 että kuluvana vuonna. Puukuituun perustuvien tuotteiden markkinaa tukee siirtyminen fossiilisista raaka-aineista uusiutuviin materiaaleihin, ja elintarvike pakkaamisen määrä jatkaa kasvuaan. Yhtiössä on tehty erinomaista työtä mark- kinajohtajuuden saavuttamiseksi taivekar- tonkien korkeimmissa laatuluokissa niin Euroopassa kuin USA :ssa. Kemin kartonki- tehtaan kaksoispäällystetty lainerikartonki on myös esimerkki siitä, kuinka pitkäjän- teisellä tuotekehityksellä pidetään asema markkinoiden kannattavimmalla huipulla. Pehmo- ja tiivispaperit ovat merkittävä tasapainottava osa konsernin liiketoimin-
toja. Vuonna 2020 näiden kuluttajatuottei- den vahva kysyntä ja vakaa hintataso toivat hyvän tuloksen. Tänä vuonna kustannus inflaatio on osunut vahvimmin pehmo papereihin. Voidaksemme saada hyödyn hyvistä suhdannetilanteista täytyy liiketoiminto- jemme kokonaisuuden olla kunnossa. Perustamme eli puunhankinnan omis- tajajäseniltämme on toimittava ja jäsenil- lämme on oltava motivaatio käydä aktiivista puukauppaa. Näin on kuluneena vuonna ollut, ja teollisuutemme on saanut tuloksen- tekoon tarvittavat raaka-aineensa. Kiitos omistajajäsenillemme hyvin sujuneesta vuodesta!
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO SIRKKU.VANHATALO@ METSAGROUP.COM
TOIMITUSNEUVOSTO KRISTA KIMMO, JUHA MÄNTYLÄ, MARKO NIKULA, AHTI SIPONEN, HANNES VICKHOLM TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 TELEFAX 01046 54401 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM
Espoossa 29. marraskuuta 2021 ILKKA HÄMÄLÄ PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP
ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711
ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI
KIRJAPAINO PUNAMUSTA
”Liiketoimintojemme kokonaisuuden täytyy olla kunnossa.”
PAINOS 110 000
PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²
PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM
metsä groupin viesti | 3
METSÄ GROUPIN kummiluokalla opiskellut Jeremias Mäkelä sai heti koulun jälkeen vakituisen paikan metsäkoneen kuljettajana. 44 KUMMIKOULUTOIMINTA
4 | metsä groupin viesti
METSÄ GROUPIN VIESTI 4/2021
PUUMARKKINAKATSAUS
14 ”Omistajajäsenille kiitos aktiivisesta puukaupasta.”
JUHA JUMPPANEN METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP
48
38 ”Metsäkysymyksissä päätäntävallan on säilyttävä EU-jäsenmailla”, Metsäteolli- suus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki sanoo.
Markkinoille on tuotu täysin kierrätettävä kartonkikansi, jolla voidaan korvata juomamukien muoviset kannet.
JÄSENET
PÄÄKIRJOITUS
KOLUMNI
38 METSIEN KÄYTTÖÖN liittyvä päätöksenteko EU:ssa jatkuu
16 LISÄOSUUKSIIN
3 ILKKA HÄMÄLÄ Pääjohtaja
31 JANNE SOIMASUO Kehityspäällikkö Metsä Group TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ 35 MIKSI METSÄPUIDEN geenivaroja suojellaan? TÖITÄ TARJOLLA
sijoittaminen muuttuu
LIIKETOIMINTA- ALUEET
18 TUTUSTU
LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA
METSÄVERKON Talous-osioon
46 METSÄ FIBREN
metsäasiantuntija Jarkko Kettunen
22 AMMATTIMAISEN hankintamyyjän rooli kasvaa
suurhankkeet etenevät aikataulussaan
TULOS 12 KOLMANNEN
48 JUOMAMUKEIHIN
24 HYÖDYNNÄ
kierrätettävä kartonkikansi
metsävähennys suku- polvenvaihdoksessa
49 KONSERNILLE
vuosineljänneksen tulos
40 INVESTOINNIT
jättipotti Suomen Laatu- palkinto 2021 -kilpailussa
tuovat töitä ammattilaisille
METSÄT
SOPIMUSYRITTÄJÄ
PUUMARKKINA- KATSAUS 14 JUHA JUMPPANEN Metsäjohtaja
50 LAMBI JA TENNISTÄHDET liikuttavat lapsia 52 HYBRIDI-SANDWICH- ELEMENTTEJÄ asennettiin Rauman sahalla
28 HYVÄ
42 PAPINAHO OY:N
TAIMIKONHOITO näkyy metsän kasvussa
vuosikymmenten pituinen kumppanuus
32 HARVENNUSTEN
Järeysrunkohinnoittelu laajeni koko maahan
KUMMIKOULU- TOIMINTA 44 KUMMIOPPILAIDEN kuulumisia
HENKILÖ 26 JARMO LALLI
ASIAKAS
34 POIMINTOJA
Hallintoneuvoston uusi jäsen
Valtakunnan metsien inventoinnista
54 DAM BAR VALITSI
Katrin-hygieniaratkaisun
metsä groupin viesti | 5
Sukupolvenvaihdoksen asiantuntemusta kautta maan
Markku Juuso Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 040 560 9168
Ari Tervonen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 050 037 6741
Laura Koskela Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 040 683 6445
Marko Jurvanen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 050 016 5929
Matti Sipilä Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 050 313 6380
Sukupolvenvaihdos voi oikein tehtynä tuoda kymmenien tuhansien eurojen säästöt. Siksi se kannattaakin suunnitella ja toteuttaa huolellisesti asiantuntijoiden avustuksella. Metsä Groupin suku- polvenvaihdoksen asiantuntijat palvelevat omista- jajäseniämme eri puolilla maata ja auttavat sekä luopuvaa että aloittavaa metsänomistajaa suku- polvenvaihdoksen kaikissa vaiheissa. Aloita ottamalla yhteyttä omaan metsäasian- tuntijaasi www.metsaforest.com/otayhteytta tai suoraan sukupolvenvaihdoksen asiantuntijaan.
LYHYESTI
HENKILÖKUVASSA-PALSTALLA TAPAAMME OMISTAJAJÄSENIÄ JA METSÄAMMATTILAISIA
HENKILÖKUVASSA
METSÄNOMISTAJALLA on lupa odottaa tarkoin suunnattuja ja ajoitettuja toimenpiteitä myy määnsä leimikkoon. Se, milloin puunkorjuu onnistuu, vaikuttaa myös puukaupan hinnoitteluun. Eri tietolähteitä yhdistämällä laaditut korjuukelpoisuuskartat ovat oiva suunnittelun apuväline. Niissä maaston kantavuus on luokiteltu kuuteen eri luokkaan, joilla on omat värinsä. Karttojen avulla voin pitkälti toimistotyönä suunnitella asi akkaiden leimikoiden korjuukel poisuutta ja -ajankohtaa, jotka varmistetaan maastokäynnillä. Käynti leimikolla on edelleen tärkeää, silloin voidaan ottaa huomioon muut tärkeät seikat, kuten turvallisuus-, ympäristö- ja luontoasiat. Erityisesti huolellisella suun nittelulla, ja myös mahdollisesti käytettävissä olevalla kantavalla korjuukalustolla, vähennetään maasto- ja puustovaurioita eten kin märän kelin aikaan. Metsänomistajalle voi tulla mieluisana yllätyksenä, että korjuu voidaan tehdä muulloin kin kuin talvella. Nyt kun talvet ovat lämmenneet, korjuu voi siir tyä moneen kertaan, jos jäädään talvikelejä odottelemaan. Korjuu- kelpoisuus- kartat kertovat maaston kantavuudesta
JARKKO KETTUNEN METSÄASIANTUNTIJA, PUUKAUPPA JA METSÄPALVELUT JOENSUUN HANKINTAPIIRI
metsä groupin viesti | 7
TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA TUOMAS JUNTUNEN
LYHYESTI
INFO
Metsä- omaisuutesi hoitopalvelut OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT • Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Bonukset • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus • Sukupolvenvaihdospalvelu • PEFC ™- ja FSC ®-sertifiointi • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti PUUKAUPPAA YMPÄRI SUOMEN • Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa – myös sähköisesti Metsäverkossa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Jäsenetusopimus • Virtuaalimetsä • Veroneuvonta METSÄN- JA LUONNONHOITO • Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet • Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen suojelu
Metsä Group kertoi lokakuussa perustavansa vuosien 2021–2030 aikana toteutettavan Luonnonhoidon ohjelman, jonka puitteissa konserni tukee rahallisin panoksin ja asiantuntemuksellaan Suomessa luonnon monimuotoisuutta turvaavia ja vesistöjen tilaa paran- tavia kehityshankkeita. Luonnonhoidon ohjelma on herättänyt runsaasti kiinnostusta
TEKSTI JUHA LAINE KUVA METSÄ GROUP
FSC-C111942
Ensimmäiset hankevalinnat menossa
KAIKKIEN rahoitettavien kehityshankkeiden tulisi olla alueellisesti olennaisia ja vaikuttavia. Nämä talousmetsien ulkopuolella toteutettavat hankkeet voivat liittyä esimerkiksi lintuvesiin ja kosteikkoihin, virtavesireitteihin, pienvesiin ja rantaluontokohteisiin, pölyttäjien elinolosuhtei siin tai uusiin vesiensuojelumenetelmiin. Ei taloudellisia tuotto-odotuksia ”Yksi Metsä Groupin strategisista kestävän kehityksen tavoitteista on turvata luonnon monimuotoisuutta. Toteutamme talousmet sissä ekologisen kestävyyden ohjelmaamme, jolla turvaamme metsäluonnon moni muotoisuutta”, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. ”Perustetulla Luonnonhoidon ohjelmal lamme haluamme olla mukana parantamassa Suomen luonnon tilaa myös talousmetsien ulkopuolella. Panoksillamme, jotka koko ohjelman ajalla nousevat miljooniin euroihin, ei ole taloudellisia tuotto-odotuksia.”
INFO
Hankevalinta tehdään puolivuosittain. Hake mukset toimitetaan sähköpostitse osoittee seen: luonnonhoidonohjelma@metsagroup. com. Päätökset ensimmäisistä tuettavista hankkeista tehdään vielä kuluvan joulukuun aikana. Hankearvioinnissa Metsä Group tekee yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Suomen itsenäisyy den juhlarahasto Sitran, Itä-Suomen yliopiston sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskus liitto MTK :n kanssa. ”Toivon, että ohjelmamme saa laajaa kiin nostusta kaikissa sidosryhmissä ja rohkaisee myös kokonaan uudentyyppisiin ideoihin, jotta saamme arvioitavaksi suuren määrän erilaisia hankkeita. Kiinnostusta on ohjelman julkaisun jälkeen ollut runsaasti”, kommentoi ohjelmasta vastaava Metsä Groupin yhteiskuntasuhde johtaja Tomi Salo .
Jäsenpalvelu
PALVELEMME Arkisin ma–pe 8–18
Lauantaisin 10–16 Puhelin: 010 7770 Sähköposti: jasenpalvelut@metsagroup.com
CHAT-PALVELU www.metsaforest.com www.metsaverkko.fi
OLEMME MYÖS SOMESSA Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee
8 | metsä groupin viesti
AJANKOHTAISTA
AJANKOHTAISTA
KASVANEIDEN hakkuumäärien seurauksena taimikauppa on käynyt erittäin vilkkaasti. Kaikkien myynnissämme olevien puulajien – kuusi, mänty, rauduskoivu ja lehtikuusi – taimia löytyy kuitenkin vielä jonkin verran. Jos suunnittelet kevätistutuksia, tilaa taimet viivyttelemättä omalta metsäasiantuntijaltasi. Tee taimi- tilaus ajoissa ja puukaupparahojen maksuliikenteessä. Lähetämme tammikuussa kirjeen niille omistajajäsenille, joilla tiedoissamme on useita tilinumeroita ja joilta tilinumerotieto puuttuu. Kirjeessä pyydämme heitä vahvistamaan asi akkuustilinumeronsa. Tämän muutoksen voi tehdä myös Metsäverkossa. SIIRRYMME ensi vuonna puukauppa- ja jäsen asioissa yhden asiakkuustilinumeron käyttöön. Sen jälkeen omistajajäsenellä on tiedoissamme vain yksi tilinumero. Jäsentiliä ja puukauppa tilejä ei enää ylläpidetä erikseen. Muutoksella haluamme välttää ylimääräiset riskit ja virhemahdollisuudet osuuspääomien Siirrymme yhden asiakkuustilinumeron käyttöön ALOITAMME Metsän oman podcastin julkai sun. Löydät kestävästä metsänhoidosta kertovan podcastimme yleisimmistä podcast- sovelluksista nimellä Kuuntele Metsää. Kuuntele Metsää!
Hyvää joulunaikaa
TOIVOTAMME lehden lukijoille rauhallista ja rentouttavaa joulunaikaa. Tämä vuonna Metsä Group tukee Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräystä. Keräyksen tuotoilla autetaan syrjäytymisvaarassa olevia kotimaan lapsia ja ehkäistään eriarvoisuuden kasvua. Joulu lahjoitusten turvin maksetaan muun muassa vähä varaisten perheiden lapsille harrastuksia ja nuorille oppimateriaaleja lukio- tai ammattiopintoihin.
Jussi Vanhanen valittiin hallitukseen
METSÄ GROUPIN emoyrityksen Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvosto valitsi lokakuussa pitämässään kokouksessa osuuskunnan hallituksen uudeksi jäseneksi kaudelle 2022– 2024 oikeustieteen maisterin ja MBA :n Jussi Vanhasen.
JUHA JUMPPANEN on nimitetty Metsä Grou pin puunhankinnasta ja metsäpalveluista vastaavan Metsä Forestin toimialajohtajaksi 1.11.2021 alkaen. Hän on työskennellyt Metsä Groupissa vuodesta 2000. Uuteen rooliinsa hän siirtyi Suomen puukaupasta ja metsä palveluista vastaavan johtajan tehtävästä. JANI RIISSANEN on nimitetty puukaupasta ja metsäpalveluista vastaavaksi johtajaksi ja Metsä Forestin johtoryhmän jäseneksi 1.12. 2021 alkaen. Riissanen on työskennellyt Metsä Groupissa vuodesta 1998 ja siirtyi Nimityksiä Metsä Groupin johdossa
uuteen rooliinsa Metsä Fibren puunhankin nan ohjauksen ja sahatavarantuotannon johtajan tehtävästä. JAAKKO ANTTILA on nimitetty Metsä Grou pin puutuoteteollisuudesta vastaavan Metsä Woodin toimialajohtajaksi 1.1.2022 alkaen. Hän on työskennellyt Metsä Groupissa 2011. Uuteen rooliinsa hän siirtyy Metsä Fibren sellutuotannon johtajan tehtävästä. TOMI SALO on nimitetty Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtajaksi 1.11.2021 alkaen. Hän on työskennellyt Metsä Fores tissa vuodesta 2019. Uuteen rooliinsa hän siirtyi kansainvälisestä puunhankinnasta vastaavan johtajan tehtävästä.
TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA
Onneksi oli huomioliivit ovitaskussa!
Mitäs, tuollahan on auto ojassa!
Ei käynyt pahasti!
Tässä liivit sinullekin, ettei tule lisävahinkoja!
metsä groupin viesti | 9
LYHYESTI
Jos metsissäsi on lehtoja, olemme sinuun yhteydessä
Käymme ensi vuodesta alkaen läpi omistajajäsenten lehdot ja tehostamme neuvon taamme niiden hoidossa. Henkilökohtaiset yhteydenotot tiedossamme oleviin, lehtoja omistaviin jäseniin alkavat keväällä 2022 ja jatkuvat seuraavaan vuoteen.
TEKSTI KRISTA KIMMO
Osa ekologisen kestävyyden ohjelmaa
LEHTOJA on metsien pinta-alasta murto-osa, mutta uhanalaisia lajeja niillä esiintyy paljon. Metsänomistaja päättää, mitä lehdossa teh dään – me painotamme neuvonnassa moni muotoisuutta parantavia luonnonhoitotoimia. ”Suosittelemme omistajajäsenten leh- doille ensisijaisesti luonnonhoitoa ja parhaille kohteille vapaaehtoista suojelua. Päätöksen käsittelystä tekee aina metsänomistaja”, Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä sanoo. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja parantaminen on hyvää ja kestävää metsän hoitoa, jolla varmistamme metsien säilymisen elinvoimaisena. Luonnonhoidon suosittelu tarkoittaa, että lehtojen käsittelyssä painote taan monimuotoisuutta parantavia hoitotoimia puunkasvatuksen sijaan. Lehdot ovat metsistä viljavimpia Talousmetsien lehdot ovat yleensä pienialaisia saarekkeita, joita kangasmetsät ympäröivät. Lehdot ovat metsistä viljavimpia, joten yksit täisen metsänomistajan näkökulmasta myös lehdon taloudellinen arvo voi olla merkittävä. Ravinteikkailla kasvupaikoilla on enemmän lajistoa kuin karuimmilla metsämailla. ”Lehtoja on Suomen metsien pinta-alasta arviolta vain 1–2 prosenttia, mutta noin 45 pro senttia uhanalaisista metsälajeista elää ensi sijaisesti lehdoissa. Kohdentamalla luonnon hoitotoimia juuri lehtoihin saamme aikaan paljon pinta-alaa suuremman positiivisen vai kutuksen monimuotoisuuteen”, kestävän kehi tyksen päällikkö Silja Pitkänen-Arte kertoo. Haasteena on, että metsävaratiedoista löytyy lehdoista vain osa. Siksi niiden tunnista minen myös maastossa on tärkeää. Toimihenkilöiden koulutus jatkuu Olemme jo aloittaneet henkilökuntamme koulutuksen, jotta toimihenkilömme osaavat neuvoa metsänomistajia lehtojen hoidossa. ”Käytännössä lehtojen monimuotoisuutta korostavat toimet voivat tarkoittaa esimer kiksi lehtipuuston suosimista kuusen sijaan tai poiminta- tai pienaukkohakkuita, jotka tuovat puustoon vaihtelevuutta ja vapauttavat valoa
ja tilaa lehdoille tyypillisille kasveille”, Pitkänen- Arte kertoo. Etelä- ja Keski-Suomessa lehdoissa yleinen ongelma on kuusettuminen, ja lehtojen hoito keino voi olla kuusen poisto. Pohjois-Suomessa kuusi on lehtoihin kuuluva puulaji. Luonnonhoidon avulla lehtoon pyritään palauttamaan valoisuutta, jota lehdoille tyypil liset lehtipuut sekä runsas pensas- ja pohja kerros tarvitsevat. Kerroksellisuutta voidaan edistää myös poimintahakkuin.
Lehtojen hoitoa koskeva suositus täydentää vuonna 2020 käynnistettyä Metsä Groupin ekologisen kestävyyden ohjelmaa, jota toteu tetaan talousmetsissä. Ohjelman tavoitteisiin kuuluu metsien hiilinielujen kasvattaminen, monimuotoisuuden turvaaminen ja vesiensuo jelun kehittäminen. Lue lisää ohjelmastamme verkkosivuilta osoitteesta www.metsaforest. com/ekologinenkestavyys .
LEHTOMETSÄT
Maamme suurimmat lehtoesiintymät
Lehtoja esiintyy koko maassa, mutta pääosa niistä on painottunut eteläisim pään Suomeen ja lehtokeskusten alueille.
Lähde: Tapio
Kittilän letto- ja lehtokeskus
Pohjois- Kuusamon letto- ja lehtokeskus
Lapin kolmion letto- ja lehtokeskus
Kainuun vaarajakson letto- ja lehtokeskus
Pohjois-Savon lehtokeskus
Keski- Karjalan lehtokeskus
Hemiboreaalinen vyöhyke
Etelä-Hämeen lehtokeskus
10 | metsä groupin viesti
AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI
NIMITYKSIÄ
PÄÄTOIMITTAJALTA
Uudet puukaupan ja metsäpalveluiden asiantuntijat Juha Erola 050 351 4622 Muurame, Jyväskylä Kari Hanhinen 0500 166 191
Turvallisia tuotteita
Sijaisuus 30.9.2023 asti Savonlinna, Punkaharju Tomi Hautamäki 040 610 4277 Kauhajoki Jere Heikkinen 040 670 7109 Kuusamo/pohjoinen Tommi Isokääntä 050 464 1505 Kalajoki, Alavieska Lauri Juntunen 040 842 7119 Eura, Säkylä Juuso Karhu 050 301 6861 Salo/Halikko, Kuusjoki Ilkka Kurunlahti 040 775 1543 Kokkola, Kälviä, Ullava Markku Kosunen 050 598 8418 Tohmajärvi/pohjoinen Santeri Maijala 040 185 4642 Virrat Eero Pajunen 050 598 8441 Mikkeli/Haukivuori Jyri-Jaakko Pasto 040 683 4876 Lehtimäki Eetu Suvanen 050 431 8955 Kangasala Markus Söderlund 040 681 0106 Kaarina, Lieto, Paimio, Sauvo Mikael Vesamäki 050 598 7761 Haapajärvi Elias Walkeajärvi 040 775 4327 Äänekoski, Sumiainen, Konnevesi/pohjoinen Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsaforest.com Ota yhteyttä Anna palautetta ! LÄHETÄ toimitukseemme palautetta ja juttuideoita viimeistään 31. tammikuuta 2022 mennessä, niin olet mukana arvon nassa. Arvomme palautetta antaneiden kesken kolme tuotepakettia, joissa on moni puolinen valikoima Metsä Tissuen tuotteita. Lähetä postia osoitteeseen metsagroupinviesti@ metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 METSÄ. Liitäthän viestiin osoitteesi ja puhelin- numerosi mahdollista yhteydenottoa varten.
Kohti talvea
TURVALLISUUS on Metsä Groupin toimin nassa ensiarvoisen tärkeää. Kehitämme jat kuvasti esimerkiksi turvallista työympäristöä välttääksemme vaaratilanteet, tapaturmat ja onnettomuudet. Työympäristön lisäksi turvallisuus on keskeinen edellytys myös tuotteiltamme. Avainroolissa turvallisten tuotteiden valmistusketjussa ovat laadukkaat raaka- aineet. Käytämme vain kestävästi hoidetuista metsistä peräisin olevaa puuta ja tiedämme aina sen alkuperän. Varmistamme myös tuo tannossa käytettävien kemikaalien ympä ristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökulmat. Hyvä esimerkkinä turvallisesta tuot teesta on kartonkimme. Niistä tehdyt elin tarvikepakkaukset kuuluvat jokapäiväiseen arkeemme. Puhtaat ensikuitusellumme ja mekaaniset massamme soveltuvat mainiosti käytettäväksi kartongeissa, jotka ovat suo rassa kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa. Kartonkejamme käyttämällä asiakkaamme voi varmistaa, että ruokaan ei siirry ihmisen terveydelle haitallista ainesosia eikä koske tus pakkausmateriaaliin muuta ruoka-aineen makua, hajua tai koostumusta. Elintarvikepakkaus suojaa elintarviketta myös kuljetuksessa kauppaan, kaupassa ja matkalla kaupasta kotiin. Pakkauksen pitää pysyä ehjänä, sillä rikkoutunut pakkaus vaa rantaisi tuoteturvallisuuden ja lisäisi ruoka hävikkiä. Tuoteturvallisuutta ei arjen kiireissä useinkaan tule ajateltua. Metsä Groupissa sen varmistamiseksi tehdään jatkuvasti töitä. Turvallisuus on tuotteen kaikkein tärkein ominaisuus. Antoisia lukuhetkiä ja hyvää joulunalus aikaa.
• Taimikonhoitotöitä voi tehdä niin pitkään, kun lumi ei ole haittana. Työ on joutuisaa lehdettömään aikaan, vaikka päivän pituus voi rajoittaa kin näkyvyyttä. Nyt ilmojen viilettyä voi myös huoletta hoitaa isompia kin havupuutaimikoita kuntoon ilman pelkoa juurikäävän leviämisestä. • Taimikonhoidossa kannattaa suo- sia sekapuustoisuutta eli säästää kuusentaimikoissa mäntyä ja män nyntaimikoissa kuusta sekä lehti puita. Sekapuustoisuus lisää metsän monimuotoisuutta ja vähentää tuho riskejä nyt ja tulevaisuuden muuttu vassa ilmastossa. • Talvi on hyvää aikaa puunkorjuulle, etenkin turvemailla. Olemme kou luttaneet henkilökuntaamme turve- maametsien käsittelyyn . Kun turve mailla ylläpidetään jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella riittävästi haih duttavaa puustoa, suojellaan turpeen hiilivarastoa, vähennetään turpeen hajoamisesta aiheutuvia hiilidioksi dipäästöjä ja pienennetään vesistö kuormitusta aiheuttavan kunnos tusojituksen tarvetta. • Turvemailla puuston kasvua rajoittaa monesti ravinne-epätasapaino, joka on helppo korjata tuhkalannoituk sella. Tuhkalannoitus antaa pitkä- vaikutteisen kasvunlisän ja voi jopa korvata kunnostusojitustarvetta lisääntyneen puuston haihdutuksen ansiosta. • Vuoden lopussa on hyvä aika tehdä yhteenvetoa kuluneesta vuodesta . Tunnethan jo Metsä verkko-palvelun ja sen Verotyökalun, joka on jälleen tammikuussa omis tajajäsenten käytössä? Työkalulla pidät metsätaloutesi kirjanpidon ajan tasalla ja teet vaikka koko veroilmoi tuksen.
JUHA LAINE VIESTINTÄJOHTAJA METSÄ GROUP
metsä groupin viesti | 11
Sahatavaraa myyntiin tammi–syys- kuussa 1 278 000 kuutiota, joka on 11 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.
Konsernin tulos vahvistui edelleen
METSÄ GROUPIN TULOS
Tammi–syyskuu 2021 (1–9/2020) • Liikevaihto oli 4 457 miljoonaa euroa (3 698). • Liiketulos oli 652 miljoonaa euroa (279). Vertailukelpoinen liiketulos oli 694 miljoonaa euroa (274). • Tulos ennen veroja oli 616 mil joonaa euroa (242). Vertailukel poinen tulos ennen veroja oli 658 miljoonaa euroa (236). Heinä–syyskuu 2021 (7–9/2020) • Liikevaihto oli 1 515 miljoonaa euroa (1 245). • Liiketulos oli 273 miljoonaa euroa (116). Vertailukelpoinen liiketulos oli 278 miljoonaa euroa (115). • Tulos ennen veroja oli 263 miljoo naa euroa (103). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 267 miljoo naa euroa (102).
Metsä Groupin tammi–syyskuun vertailukelpoinen liiketulos oli 694 miljoonaa euroa ja liikevaihto 4 457 miljoonaa euroa. M etsä Groupin vuoden 2021 kolmas vuosineljännes toteu- tui ennakoidusti erinomai- sella tasolla. ”Ensimmäisen
aikataulussa. ”Rakennusmateriaalien ja teräksen hinnannousut ovat vaikuttaneet erityisesti Kemin biotuotetehtaan kustan- nusennusteeseen. Mariestadin pehmo- paperitehtaan suunnittelu ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden kehityssuunni- telma Äänekosken integraatin yhteydessä etenevät. Hankkeiden ympäristölupaproses- sien arvioidaan valmistuvan vuoden 2022 aikana.” Investointi Husumin taivekartonki koneen kapasiteetin nostamiseksi 200 000 tonnilla on käynnistynyt. Valmistuttuaan kone tulee olemaan Euroopan tehokkain valmistamassaan tuotelajissa. Metsä Groupin vertailukelpoisen liike tuloksen arvioidaan loka–joulukuussa heikkenevän heinä–syyskuusta.
vuosipuoliskon aikana vallinnut hyvä kysyntä selluliiketoiminnassa ja mekaa- nisissa puutuotteissa jatkui. Sellun hinta laski Kiinan markkinoilla Euroopan hin- tojen säilyessä vakaana”, pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. Taive- ja lainerikartonkien kysyntä jat- kui edelleen erittäin vahvana, mikä tuki hintojen nousukehitystä. Pehmopaperin kysyntä jatkui normaalia heikompana, ja raaka-aineiden sekä energian hinnannousut rasittivat Metsä Tissuen tulosta. Hämälä kertoo, että käynnissä olevat investointihankkeet etenevät suunnitellusti
Itämeren alueella kunnon talvi ja hyvät puunkorjuu- ja kuljetusolosuhteet vuoden ensimmäisellä neljänneksellä loivat hyvän pohjan toisen ja kolmannen neljänneksen toi- minnalle. Alueen puumarkki- natilanne on melko tasapainoi- nen. Metsä Forest osti tammi– syyskuussa kaikkia puutavara- lajeja koko Suomessa sekä pysty- että hankintakaupalla selvästi enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Kysyntä kohdistui ennen kaikkea sulan
maan aikana korjattaviin lei- mikoihin. Energiapuun ostossa paino- tettiin latvusmassaa. Suomessa pääosa puusta ostettiin Metsä- liitto Osuuskunnan jäseniltä. Metsäpalveluiden myynti sujui hyvin. Puunkorjuu ja toi- mitukset asiakkaiden tuotan- tolaitoksille sujuivat suunni- tellusti lukuun ottamatta koi- vutukkia, josta on ollut niuk- kuutta. Metsä Forest toimitti tammi– syyskuussa asiak- kailleen puuta yhteensä 26,8
miljoonaa kuutiometriä (24,4), joista noin 86 % Suomessa sijait- sevalle teollisuudelle. Toimitus- määrät palautuivat normaali- tasolle. Viime vuoden vertailu kauden määriin vaikuttivat Suomen lakot ja heikko markki- natilanne. Tammi–syyskuussa Metsä Forestin yksityismetsistä hank- kimasta puusta yhteensä 53 % ostettiin sähköisesti. Metsän- hoitopalvelujen myynnissä osuus oli 58 %. Metsänomista- jille toimitettiin Suomessa 34 miljoonaa tainta.
Puunhankinta ja metsäpalvelut
YKSITYISMETSIEN puukauppa oli tammi–syyskuussa vilk- kaampaa kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Saha- tavaran kasvava kysyntä nosti tukin hintaa tarkastelujakson aikana, ja hinnat olivat selvästi korkeammalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kuitupuun hinta palautui tarkastelujakson aikana vuoden alun lukemiin. Korjuukelit olivat hyvät.
12 | metsä groupin viesti
KONSERNIN TULOS
nousivat kaikilla markkinoilla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuoden kolmannelle nel- jännekselle ajoittuivat Kemin sellutehtaan sekä Lappeenran- nan, Vilppulan ja Kyrön sahojen vuosihuoltoseisokit.
pitkäkuituisen sellun keskiarvo markkinahinnat olivat 55 % ja lyhytkuituisen sellun 49 % edel- lisen vuoden tammi–syyskuuta korkeammat. Tammi–syyskuussa Yhdys- valtain dollarin heikentyminen euroon nähden vaikutti liike- tulokseen negatiivisesti edellis- vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Havusellun kysyntä laski Kiinassa kausiluonteisesti kesän aikana. Euroopassa kysyntä vahvistui erityisesti paino- ja kirjoituspapereissa mutta myös kartonki- ja erikoispapereissa. Globaalit ongelmat konttien saa- tavuudessa ovat edelleen jatku- neet ja pitäneet markkinatilan- teen tiukkana. Sellun hintataso on noussut alkuvuoden aikana. Pitkäkui- tuisen sellun keskiarvohinta Euroopassa oli tammikuussa 902 dollaria ja katsauskauden lopussa 1 340 dollaria. Lyhyt- kuituisen sellun keskiarvohinta Euroopassa oli tammikuussa 692 dollaria ja katsauskauden lopussa 1 140 dollaria. Sahatavaran myyntimäärä oli tammi–syyskuussa 1 278 000 kuutiota, joka on 11 % korke- ampi kuin edellisvuoden vastaa- vana ajankohtana. Sahatavaran kysyntä on ollut hyvä kaikilla päämarkkinoilla, ja keskiarvo markkinahinnat nousivat tammi–syyskuussa 58 % edelli- sen vuoden vastaavaan ajankoh- taan verrattuna. Sahatavaran kysyntä oli hyvä kaikilla päämarkkinoilla. Glo- baali konttien saatavuusongelma on tiukentanut myös sahatavara- markkinaa. Sahatavaran hinnat
Osakekohtainen tulos oli 0,63 euroa (0,34). Vertailukel- poinen osakekohtainen tulos oli 0,65 euroa (0,33).
Puutuotteet
METSÄ WOODIN liikevaihto tammi–syyskuussa parani ver- tailukaudesta. Puuviilutuottei- den liikevaihto nousi 28 % ja Ison-Britannian liiketoimin- nan euromääräinen liikevaihto nousi 61 %. Toimitusmäärät nousivat kaikissa tuoteryh- missä ja Ison-Britannian liike toiminnassa. Havuvanerin ja Kerto LVL :n myyntihinnat nou- sivat, ja koivuvanerin myyn- tihinnat olivat edellisvuoden tasolla. Liiketoiminnan kannattavuus tammi–syyskuussa parani selke- ästi vertailukauteen verrattuna kaikkien tuoteryhmien ja pää- markkinoiden vahvan kysyntäti- lanteen johdosta. Raaka-aineiden hintojen nousu ja haasteet koivu- tukin saatavuudessa vaikuttivat kuitenkin heikentävästi kannat- tavuuteen. Viime vuoden ver- tailukauden kannattavuutta hei- kensivät Suomen tehtaiden lakot ja koronaviruspandemia.
Pehmo- ja tiivispaperit
METSÄ TISSUEN edellisvuotta alempi liiketulos johtuu pää- osin alemmista myyntivolyy meista sekä merkittävästi korkeammista raaka-aine- ja energiakustannuksista. Pehmopapereiden myynti piristyi kolmannen vuosinel- jänneksen aikana sekä kulut- taja- että ammattiasiakkai- den osalta koronarajoitusten lievennyttyä. Viime vuoden tammi–syyskuun vertailu lukua nosti poikkeuksellinen koronapandemian aiheuttama kysyntäpiikki ensimmäisellä kvartaalilla, kun taas kuluvana vuonna pandemian vaikutus myyntiin on ollut negatiivinen. Myös tiivispaperien myynti on kasvanut hieman. Raaka- aine- ja energiahintojen nousu jatkui erittäin voimakkaana myös kolmannen neljänneksen aikana, eikä kustannusten nou- sua ole saatu siirrettyä loppu- tuotteiden hintoihin. Saksassa Raubachin teh- taalla käynnistettiin uusi ammattikäyttöön tarkoitet- tujen pehmopapereiden tuo- tantolinja. Se palvelee kasva- via ammattikäyttöön tarkoi- tettujen hygieniatuotteiden Länsi-Euroopan markkinoita vastuullisilla pehmopaperi tuotteilla, pääasiassa Katrin- brändillä.
Kartonki
METSÄ BOARDIN tammi–syys- kuun 2021 vertailukelpoista liiketulosta paransivat karton- kien kohonneet keskihinnat ja toimitusmäärät sekä markkina sellujen kohonneet keskihinnat. Vertailukaudella vuonna 2020 paperiteollisuuden lakolla Suo- messa oli noin 20 miljoonan euron negatiivinen tulosvai- kutus. Kustannusinflaatio oli nopeaa katsauskaudella. Ener- giakustannuksia nosti erityi- sesti kallistunut sähkön hinta, ja lisäksi tiettyjen kemikaalien hin- nat nousivat. Myös logistiikka- ja henkilöstökustannukset kas- voivat vertailukaudesta. Puu- kustannukset laskivat hieman. Kartonkien kokonaistoimi- tukset olivat yhteensä 1 480 000 tonnia (1 369 000) ja markkina- sellutoimitukset olivat 376 000 tonnia (363 000). Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 40 miljoonan euron negatiivi- nen liiketulosvaikutus vertailu- kauteen nähden. Metsä Boardin osuus osak- kuusyhtiö Metsä Fibren vertai- lukelpoisesta tuloksesta oli 87,7 miljoonaa euroa (-0,2).
Sellu ja sahat
METSÄ FIBREN sellun myynti- määrä oli tammi–syyskuussa 2 243 000 tonnia, joka on 14 % suurempi edellisvuoden vastaa- vaan ajanjaksoon verrattuna. Pitkäkuituisen sellun valuut- tamääräiset Euroopan keski- arvomarkkinahinnat olivat tammi–syyskuussa 38 % ja lyhytkuituisen sellun 42 % edel- lisen vuoden vastaavaa ajan- kohtaa korkeammat. Kiinassa
LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN TULOKSET
Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa
Kolmannen neljänneksen liikevaihto, milj. euroa
Kolmannen neljänneksen vertailu- kelpoinen liiketulos, milj. euroa
Liikevaihto, milj. euroa
1–9 2021
1–9 2021
7–9 2021
7–9 2021
1–9 2020
1–9 2020
7–9 2020
7–9 2020
PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT
1 520,2
26,5
497,2
11,3
1 350,9
13,5
449,5
6,2
438,8
19,2
141,8
5,4
312,5
4,6
121,5
6,6
PUUTUOTTEET
1 906,6
465,9
693,1
225,9
1 298,2
11,9
458,5
17,1
SELLU JA SAHAT
1 565,6
295,3
516,1
104,0
1 416,4
156,7
471,2
62,5
KARTONKI
PEHMO– JA TIIVISPAPERIT
687,5
13,5
239,4
-3,7
754,1
86,8
237,2
22,7
metsä groupin viesti | 13
PUUMARKKINAKATSAUS
PUUN KYSYNTÄ JOULUKUUN ALUSSA
LÄNSI-SUOMI
ITÄ-SUOMI
POHJOIS-SUOMI
MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA
JUHA JUMPPANEN METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP
Puukauppa on jatkunut vauhdikkaana
Vuodesta 2021 tulee erinomainen puukauppavuosi. Poikkeuksellisen vahvan alkuvuoden jälkeen syksyllä puukauppaa on käyty normaalissa tahdissa. Lopputuotteiden kysyntä jatkuu hyvänä lukuun ottamatta sahatavaran kysynnän kausiluonteista heikkenemistä.
H aluan kiittää omistajajäse- niämme aktiivisesta ja hyvin sujuneesta puukaupasta. Tällä hetkellä eniten kysyntää on sulan maan aikana korjattavista harvennus- ja talviaikaan korjattavista uudistusleimi- koista. Lisäksi olemme kiinnostuneita eri- tyisesti koivuvaltaisista tukkileimikosta. Syksyn korjuukelit ovat olleet erinomai- set marraskuuta lukuun ottamatta. Koillis maalla riehuneen Paula-myrskyn tuhot saatiin korjattua lähes kokonaan syksyn aikana, ja vain yksittäisten kohteiden kor- juu siirtyy ensi keväälle. Henkilöstömme ja sopimusyrittäjämme suoriutuivat mallik- kaasti tästäkin poikkeuksellisesta urakasta. Sahatavaran maailmanlaajuisten markki- noiden kehitys vaikuttaa suoraan puukaup- paamme koko Itämeren alueella. Sahatavara markkinan kehitystä on vaikea ennustaa, mutta suhdannehuippu on selkeästi takana- päin, ja kysynnässä on nähtävissä kausiluon- teista heikkenemistä. Pidemmällä aikavälillä ilmastokestävän korkealaatuisen sahatavaran markkina näyttää kuitenkin positiiviselta. Itämeren alueen puukauppa on tasa- painoinen, ja tukin hinnat ovat kääntyneet laskuun kaikissa maissa sahatavaramarkki- nan heikkenemisen myötä. Havuraakapuun ja arvokkaan lehtipuun tuonti Venäjältä Suomeen loppuu näillä näkymin ensi vuo- den alusta Venäjän julkaiseman tiedotteen
mukaisesti. Meille asialla ei ole vaikutusta, koska emme ole käytännössä havukuitua Venäjältä tuoneet. Aloitimme harvennuksilla Järeysrunko- hinnoittelun pilotoinnin neljällä hankinta- piirillä viime kesäkuussa. Siinä lopullinen runkohinta määräytyy poistettavien puiden keskijäreyden mukaan. Palaute metsän- omistajilta on ollut hyvin positiivista, ja laa- jensimme menetelmän käyttöä marraskuun alusta koko Suomeen alkuperäisen suunni- telman mukaisesti. Voimme olla ylpeitä ilmastokestävästä metsänhoidosta. Olemme rekrytoineet rakenteilla olevan Rauman sahan toiminta-alueelle tarvittavat kentän toimihenkilöt, ja Kemin biotuote tehtaan investointia varten rekrytoinnit on aloitettu. Tarvitsemme suuren määrän osaajia vahvistamaan ammattilaistemme joukkoa. 1.1.2023 aloittavan Kajaanin han- kintapiirin perustamisen myötä pystymme palvelemaan entistä paremmin omistajajä- seniämme Kainuun ja Koillismaan alueella.
Julkaisimme lokakuussa täydennyksen talousmetsissä toteutettavaan ekologisen kestävyyden ohjelmaamme. Jatkossa suo- sittelemme lehdoille ensisijaisesti luonnon hoitoa ja parhaille kohteille vapaaehtoista suojelua. Päätöksen käsittelystä tekee aina luonnollisesti metsänomistaja. Suomen metsien pinta-alasta lehtoja on vain 1–2 pro- senttia, mutta noin 45 prosenttia uhanalai- sista metsälajeista elää ensisijaisesti niissä. Kun suosittelemme lehtojen luonnonhoitoa, suuntaamme hoitotoimia sinne, missä niillä on eniten vaikutusta monimuotoisuuteen. EU :ssa on menossa merkittäviä metsäta- louteen vaikuttavia aloitteita muun muassa metsästrategian ja FIT FOR 55-paketin alla. Loppuvuoden aikana käsittelyssä on tak- sonomia, joka määrittelee kestävyysperi- aatteet pitkäjänteiselle vihreälle, ilmasto- ja luontokestävälle rahoitukselle. Säädöksessä on kyse siitä, millainen metsätalous ja sitä kautta myös metsäteollisuus täyttää vihreän rahoituksen kriteerit. Toivottavasti kansal- lisesti tärkeässä asiassa päästään järkevään ratkaisuun. Me suomalaiset metsänomistajat voim- me olla ylpeitä hyvästä ja ilmastokestävästä metsänhoidosta, joka nousi esille hienosti Glasgow’n ilmastokokouksessa. Hoidetaan myös jatkossa aktiivisesti metsiä ja pidetään suomalaisen kestävän perhemetsätalouden lippu korkealla.
14 | metsä groupin viesti
Kyllä Metsä pitää huolen omistaan
"Aika mutkatonta on ollut meidän yhteistyö."
– Jarmo Iso-Junno, korjuuyrittäjä
Meitä Metsä Groupin omistajia on satatuhatta. Metsämme ja puumme tarvitsevat joka päivä satojen metsäalan ammattilaisten ja kumppaniyrittäjien osaamista. Hyvällä yhteistyöllä Metsä tuottaa meille kaikille kasvua ja vaurautta, joihin emme yksin yltäisi. Siksi lupaamme tehdä aina parhaamme, jotta jokaisella sopimusyrittäjällämme riittäisi töitä ja toimeentuloa.
metsaforest.com
JÄSENET
Sijoittaminen lisäosuuksiin muuttuu vuodenvaihteessa
Metsä1 on 1. tammikuuta 2022 alkaen ainoa lisäosuus, johon Metsäliitto Osuuskun nassa voi sijoittaa. Metsä1-lisäosuuksiin voi sijoittaa puukaupparahoja ja osuuskorkoja.
TEKSTI KRISTA KIMMO KUVA METSÄ GROUP
M etsäliitto Osuus- kunnan voitonjaon ja pääomaraken- teen uudistumi- nen tulee voimaan vuodenvaihteessa. Uudistus koskee sitä, mihin osuuksiin jäsen voi osuuskun- nassa sijoittaa ja millä varoilla sijoituksia voi tehdä. Vuodenvaihteen jälkeen omistajajäsen voi sijoittaa Metsäliitto Osuuskuntaan aino- astaan osuuskorkoja ja rahoja, jotka hän on saanut Metsä Groupille myymistään puista. Palkkatuloja, säästöjä tai muita tuloja ei voi sijoittaa. Niillä voi toki maksaa sääntömää- räisiä perusosuuksia täyteen. Ainoa lisäosuus, johon voi sijoittaa, on Metsä1. Tästä ainoa poikkeus on niillä
jäsenillä, joilla on Pääomabonuksen mer- kintäoikeutta vuosilta 2020 ja 2021. Tästä tarkemmin usein kysytyissä kysymyksissä. Metsä1-lisäosuussijoitukset ovat voimassa kymmenen vuotta, jonka jälkeen ne muuttu- vat Metsä2-lisäosuuksiksi, jollei niiden voi- massaoloaikaa jatka uudella puukaupalla. Jäsen voi muuntaa A-lisäosuudet Metsä1- lisäosuuksiksi suhteessa 1:1 eli yhdellä A-lisäosuudella saa yhden Metsä1-lisäosuu- den. Muuntoa ei ole pakko tehdä, jäsenillä olevat A- ja B-lisäosuudet säilyvät niin kauan kuin jäsen haluaa ne säilyttää. Osa Metsäliitto Osuuskunnan voitosta on keväästä 2022 alkaen tarkoitus jakaa Metsä Groupin kanssa tehtyjen puukaup- pojen perusteella. Voitto jaetaan jäsenille Metsä1-lisäosuuksina, ja voitonjaossa ote- taan huomioon teolliset ainespuut, jotka
on vastaanotettu jäseneltä neljän edellisen kalenterivuoden aikana. Katso webinaaritallenne Olemme järjestäneet kaksi suomenkielistä ja yhden ruotsinkielisen webinaarin, joissa muutosta on käyty läpi. Noin 1,5 tunnin mittaiset tallenteet ovat katsottavissa verkkosivuillamme osoitteessa www. metsaforest.com/tapahtumat . Postitimme lokakuussa kaikille jäse- nille uusia lisäosuuksia koskevan jäsenkir- jeen ja markkinointiesitteen. Ne ja esittely- asiakirja, osuuskunnan säännöt ja Metsä1- ja Metsä2-lisäosuuksien yleiset ehdot ja liikkee- seenlaskuehdot löytyvät myös verkkosivuil- tamme osoitteesta www.metsaforest.com/ sijoitusvaihtoehdot . Niihin kannattaa ehdot- tomasti tutustua ennen sijoituspäätöstä.
INFO
INFO
2022 A-lisäosuuksien muunnot Metsä1:ksi astuvat voimaan aina vuodenvaihteessa
Tämän vuoden aikana
2021
• Päätä, haluatko muuntaa A-lisä- osuuksia Metsä1:ksi. Ilmoita muun nosta Metsäverkossa tai postitse jäsenyyden muuntolomakkeella. Muunnon voi tehdä milloin vain myöhemminkin, mutta se astuu voimaan aina vuodenvaihteessa. • Päätä, minne haluat osuussijoitusten korot: tilille vai Metsä1:iin. Ilmoita päätös Metsäverkossa tai postitse jäsenyyden muuntolomakkeella.
JÄSENELLÄ VOI OLLA • Metsä1-lisäosuuksia niillä, jotka pyysivät muuntoa vuoden 2021 aikana • Vanhoja A- ja B-lisäosuus- sijoituksia
JÄSENELLÄ VOI OLLA • A- ja B- lisäosuus- sijoituksia
TOUKOKUU 2022 • Maksetaan korot vuoden 2021 sijoituksille • Ensimmäisen kerran voitonjakoa Metsä1- lisäosuuksina
31.12. MENNESSÄ • Ota kantaa
lisäosuuksien muuntoon
• Ilmoita
osuuskoron maksutapa
16 | metsä groupin viesti
JÄSENET
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Saako puun vastaanottomääriin perustuvaa voitonjakoa, jos perusosuudet on maksamatta? Saa. Jäsenen saama voitonjako käytetään tällöin kuitenkin ensisijaisesti maksamatta olevien perusosuuksien kattamiseen. Kuinka suuri tulee olemaan korko- ero A-lisäosuuksien ja Metsä1:ien välillä? Onko mitään suuruusluokkaa tiedossa?
Osuuslajeista korkein tuotto on tarkoitus kohdistaa sääntömääräisille perusosuuk sille ja Metsä1-lisäosuuksille. Aktiiviseen puukauppaan kannustava Metsä1-lisä osuuspääoma on merkittävä voitonjaon kohde, ja Metsä1-lisäosuuksille on tavoit teena maksaa lisäosuuslajeista korkeinta korkoa. Metsä2-lisäosuuksien ja A-lisäosuuk sien tuotto on pääsääntöisesti alempi kuin perusosuuksilla ja Metsä1-lisäosuuksilla.
Onko jäsen mukana uudessa puun vastaanottomääriin perustuvassa voitonjaossa, jos jättää A-lisäosuudet muuntamatta? Kyllä, tähän ei vaikuta mitenkään se, muuntaako jäsen A-lisäosuudet Metsä1-lisäosuuksiksi vai ei.
2024
2023
TOUKOKUU 2023 • Maksetaan korot vuoden 2022 osuussijoituksille • Metsä1-sijoituksille maksetaan korkoa ensimmäisen kerran • Voitonjakoa Metsä1- lisäosuuksina
JÄSENELLÄ VOI OLLA • Metsä1-lisäosuuksia niillä, jotka • pyysivät muuntoa vuoden 2021 tai 2022 aikana • saivat voitonjakoa vuonna 2022 • sijoittivat vuonna 2022 Metsä1:iin • Vanhoja A- ja B-lisäosuussijoituksia
TOUKOKUU 2024 • Maksetaan korot vuoden 2023 osuussijoituksille • Voitonjakoa Metsä1- lisäosuuksina
JÄSENELLÄ VOI OLLA • Metsä1-lisäosuuksia • Vanhoja A- ja B- lisäosuussijoituksia
metsä groupin viesti | 17
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56Powered by FlippingBook