LYHYESTI
Jos metsissäsi on lehtoja, olemme sinuun yhteydessä
Käymme ensi vuodesta alkaen läpi omistajajäsenten lehdot ja tehostamme neuvon taamme niiden hoidossa. Henkilökohtaiset yhteydenotot tiedossamme oleviin, lehtoja omistaviin jäseniin alkavat keväällä 2022 ja jatkuvat seuraavaan vuoteen.
TEKSTI KRISTA KIMMO
Osa ekologisen kestävyyden ohjelmaa
LEHTOJA on metsien pinta-alasta murto-osa, mutta uhanalaisia lajeja niillä esiintyy paljon. Metsänomistaja päättää, mitä lehdossa teh dään – me painotamme neuvonnassa moni muotoisuutta parantavia luonnonhoitotoimia. ”Suosittelemme omistajajäsenten leh- doille ensisijaisesti luonnonhoitoa ja parhaille kohteille vapaaehtoista suojelua. Päätöksen käsittelystä tekee aina metsänomistaja”, Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä sanoo. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja parantaminen on hyvää ja kestävää metsän hoitoa, jolla varmistamme metsien säilymisen elinvoimaisena. Luonnonhoidon suosittelu tarkoittaa, että lehtojen käsittelyssä painote taan monimuotoisuutta parantavia hoitotoimia puunkasvatuksen sijaan. Lehdot ovat metsistä viljavimpia Talousmetsien lehdot ovat yleensä pienialaisia saarekkeita, joita kangasmetsät ympäröivät. Lehdot ovat metsistä viljavimpia, joten yksit täisen metsänomistajan näkökulmasta myös lehdon taloudellinen arvo voi olla merkittävä. Ravinteikkailla kasvupaikoilla on enemmän lajistoa kuin karuimmilla metsämailla. ”Lehtoja on Suomen metsien pinta-alasta arviolta vain 1–2 prosenttia, mutta noin 45 pro senttia uhanalaisista metsälajeista elää ensi sijaisesti lehdoissa. Kohdentamalla luonnon hoitotoimia juuri lehtoihin saamme aikaan paljon pinta-alaa suuremman positiivisen vai kutuksen monimuotoisuuteen”, kestävän kehi tyksen päällikkö Silja Pitkänen-Arte kertoo. Haasteena on, että metsävaratiedoista löytyy lehdoista vain osa. Siksi niiden tunnista minen myös maastossa on tärkeää. Toimihenkilöiden koulutus jatkuu Olemme jo aloittaneet henkilökuntamme koulutuksen, jotta toimihenkilömme osaavat neuvoa metsänomistajia lehtojen hoidossa. ”Käytännössä lehtojen monimuotoisuutta korostavat toimet voivat tarkoittaa esimer kiksi lehtipuuston suosimista kuusen sijaan tai poiminta- tai pienaukkohakkuita, jotka tuovat puustoon vaihtelevuutta ja vapauttavat valoa
ja tilaa lehdoille tyypillisille kasveille”, Pitkänen- Arte kertoo. Etelä- ja Keski-Suomessa lehdoissa yleinen ongelma on kuusettuminen, ja lehtojen hoito keino voi olla kuusen poisto. Pohjois-Suomessa kuusi on lehtoihin kuuluva puulaji. Luonnonhoidon avulla lehtoon pyritään palauttamaan valoisuutta, jota lehdoille tyypil liset lehtipuut sekä runsas pensas- ja pohja kerros tarvitsevat. Kerroksellisuutta voidaan edistää myös poimintahakkuin.
Lehtojen hoitoa koskeva suositus täydentää vuonna 2020 käynnistettyä Metsä Groupin ekologisen kestävyyden ohjelmaa, jota toteu tetaan talousmetsissä. Ohjelman tavoitteisiin kuuluu metsien hiilinielujen kasvattaminen, monimuotoisuuden turvaaminen ja vesiensuo jelun kehittäminen. Lue lisää ohjelmastamme verkkosivuilta osoitteesta www.metsaforest. com/ekologinenkestavyys .
LEHTOMETSÄT
Maamme suurimmat lehtoesiintymät
Lehtoja esiintyy koko maassa, mutta pääosa niistä on painottunut eteläisim pään Suomeen ja lehtokeskusten alueille.
Lähde: Tapio
Kittilän letto- ja lehtokeskus
Pohjois- Kuusamon letto- ja lehtokeskus
Lapin kolmion letto- ja lehtokeskus
Kainuun vaarajakson letto- ja lehtokeskus
Pohjois-Savon lehtokeskus
Keski- Karjalan lehtokeskus
Hemiboreaalinen vyöhyke
Etelä-Hämeen lehtokeskus
10 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook