Metsäasiantuntija Jouni Sippola sanoo, että Airi Vuorisen parikymmentä vuotta sitten istutetulla metsäpalstalla näkyy oikein ajoitettujen taimikon varhais- perkauksen ja harvennuksen tulokset. ”Metsä on hyvässä kasvussa.”
METSÄT
A iri Vuorinen omistaa metsää noin 35 hehtaaria Harjavallan naapuri pitäjässä Nakkilassa. Vuorisesta tuli metsänomistaja jo lapsena, kun hän peri metsän kummeiltaan 1960-luvun alussa. ”Myös Metsäliitto Osuuskunnan jäsenyys tuli perintönä”, Vuorinen sanoo. Aluksi metsää hoitivat Vuorisen vanhemmat yhdessä kummitädin kanssa, mutta vähitellen hän innostui itsekin metsänhoidosta. Jouni Sippola on ollut töissä Metsä Groupissa lähes 40 vuotta, ensimmäiset kolme vuotta hän teki metsurin töitä. Viimeiset 24 vuotta hän on toiminut metsäasiantuntijana Ulvilan, Nakkilan ja Harjavallan alueilla. Vuorisen kanssa yhteistyö alkoi jo parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin Vuorisen metsässä tehtiin uudistus- hakkuu, jonka jälkeen metsä uudistettiin istuttamalla kuu- sen ja männyn taimia. Nyt nämä rehevällä kasvupaikalla kasvavat taimikot ovat jo 20-vuotiaita. Milloin taimikko vaatii hoitoa ”Jos puilla ei ole kasvutilaa, on sitä tehtävä”, Sippola sanoo. ”Ajallaan tehty taimikonhoito tekee jäljelle jääville puille tilaa kasvaa. Jos taimikonhoito viivästyy, myös tai- men ympärillä olevat puut ehtivät kasvaa ja häiritsevät taimikon kasvua.” ”Sekametsä kestää metsätuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsikkö”, Sippola muistuttaa. ”Toki sekametsää harkittaessa on otettava huomioon, että maaperän kasvu- potentiaali riittää sekä männylle että kuuselle.” Sekametsä kasvaa paremmin kuin yhden puulajin met- sikkö. Siksi taimikonhoidossa jätetään myös lehtipuuta kasvamaan. ”Lisäksi lehtipuusto tuottaa karikettakin maanparannusaineeksi enemmän kuin havupuut”, Sippola sanoo. Miksi taimikonhoito on tärkeää ”Kyllä tässä pitää koko ajan ajatella seuraavaa sukupol- vea, joka on erittäin tietoinen näistä ilmasto- ja hiilinie- luasioista”, Vuorinen sanoo. ”28-vuotias tytär neuvookin minua usein näissä asioissa.” Metsillä onkin tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjun- nassa. ”Jos metsää ei hoida, se ei pysy elinvoimaisena eikä siitä oikein hyödy taloudellisesti eikä hoitamaton taimikko sido hiilidioksidiakaan yhtä paljon kuin hoidettu”, Vuori- nen sanoo. ”Hyvin hoidettu metsä on hyvä sekä itselle että ympäristölle.” Metsänhoidon tavoitteena on tukkipuun kasvatus. Hoidettu taimikko kehittyy elinvoimaiseksi nopeammin kuin hoitamaton taimikko, ja tukkipuuta syntyy nopeam- min kuin hoitamattomasta metsästä. Tukista tehdään sahatavaraa ja siitä hiiltä varastoivia tuotteita. ”Tämä ilmastopuoli perustelee myös järeän puun kasvatusta”, Sippola sanoo. Kun puulla on tilaa kasvaa, se kasvaa nopeammin ja sitoo hiilidioksidia enemmän. Hyvä taimikonhoito näkyy kasvussa ”Onnistuneen taimikonhoidon näkee siitä, että kasva- maan jätetyt puut ovat elinvoimaisia ja niissä on kunnolli- nen latvakasvain”, Sippola kuvailee. Metsänhoidossa pitää osata katsoa myös pidemmälle, sillä tulokset
Metsänomistaja Airi Vuorinen ja metsäasiantuntija Jouni Sippola tapaavat usein metsänhoitoasioissa. Tällä kertaa ollaan ensin Harjavallassa Vuorisen 1800-luvulla rakennetussa kodissa ja sen jälkeen Vuorisen oikea- aikaisesti hoidetulla metsäpalstalla.
TEKSTI ANNAMARI HEIKKINEN KUVAT JUSSI PARTANEN
metsä groupin viesti | 29
Powered by FlippingBook