Metsä Groupin Viesti 4 - 2021

KOLUMNI

SUO TÄÄLLÄ, VETELÄ SIELLÄ?

Kehityspäällikkö Janne Soimasuo pohtii, miten selviytyisi kuivin jalon syksyisellä ulkoilureitillään. Ja huomaa, miten samat periaatteet vaikuttavat myös puunkorjuussa ja metsänhoidossa.

LOKAKUUN LOPULLA kävin ulkoilemassa Nokian Kaakkurijärvillä. Normaalisti kuivat ja hyväkulkuiset polut olivat nyt veden pei- tossa, sillä pienet järvet tulvivat runsaiden sateiden vuoksi. Märissä paikoissa yleensä kovat polut olivat kulkijoiden alla pehmen- tyneet niin, että ilman saappaita kulku olisi ollut hankalaa. Onneksi kaikkein märim- missä kohdissa pehmeneminen oli osattu ennakoida ja kulkua helpottamaan oli lai- tettu pitkospuita. KULKEMISEN ENNAKOINTI on tärkeää myös metsätaloudessa. Aivan samat perusperi

osoittavat värityksellään ne alueet, joilla kantavuus on todennäköisesti aina puun- korjuuseen riittävä ja ne alueet, jotka ovat kulkukelpoisia vain aivan kuivimpaan aikaan tai maan ollessa roudassa. KORJUUKELPOISUUSKARTTOJEN avulla voimme entistä paremmin suunnitella metsätöiden ajoitusta ja huomata ne riski kohteet, joissa meillä voi tulla kantavuus- ongelmia. Erityiseesti varaston ja sille menevän kokoomauran kantavuus on usei- den ajokertojen vuoksi koetuksella. Kartat auttavat meitä ja metsäomistajia löytämään

JANNE SOIMASUO KEHITYSPÄÄLLIKKÖ METSÄ GROUP

aatteet, joihin törmäsin ulkoillessani, toimivat myös puunkorjuussa ja metsänhoidossa: Kantavuus vaihtelee maastossa kosteuden mukaan, ja toinen maalaji on toista pehmeämpää. Näitä tietoja yhdistelemällä voidaan siis ennustaa maaston kulkukelpoisuutta ja kantavuutta. DIGITAALINEN KARTTATIETO mahdollistaa sen, että eri lähteistä saatua tietoa voidaan yhdistää ja näin jalostaa uutta tietoa eri käyttötarkoituksiin. Maastokartoista, niistä entisistä peruskartoista, saamme sangen luotetta- vasti tietoomme karkeasti maalajin: Onko jokin paikka suota vai onko kyseessä kallio. Varsinaisista maaperä kartoista saadaan vielä tarkempaa tietoa, mutta tätä tietoa ei ole käytettävissä koko Suomesta. KOSTEUS ONKIN sitten ollut hankalampi asia arvioita- vaksi. Myös tässä asiassa apuun on tullut uusi tekniikka. Laserkeilauksen avulla tuotetaan nykyisin paljon uutta tietoa. Sillä voidaan auttaa autoa tunnistamaan lähesty- viä vaaran paikkoja, arvioimaan metsävaratietoa ja sillä voidaan myös tuottaa tietoa maanpinnan muodoista. Suo- mesta on jo muutaman vuoden ajan ollut saatavilla tarkka maaston korkeusmalli, johon perustuen Luonnonvarakes- kus on laskenut kosteusindeksejä. Ne kertovat, miten vesi kulkee maastossa ja näin pystytään arvioimaan myös kos- teiden alueiden sijaintia. Nämä eri tietotasot yhdistämällä on metsänkäsitte- lyä helpottamaan laskettu korjuukelpoisuuskartat, jotka

helpommin myös ne hyvät kohteet, joilla voidaan toimia paremmin märkäänkin aikaan. Kuviotiedoista poiketen kartoista nähdään kuvion sisäinen olosuhteiden vaihtelu, jolloin koko kuviota ei enää tarvitsisikaan luokitella var- muuden vuoksi sen heikoimman kohdan mukaan. SUOMALAISET OVAT kautta aikain kehitelleet teknologiaa pehmeisiin olosuhteisiin: Sukset ovat helpottaneet kulke- mista, oli kyse sitten pehmeästä lumesta tai upottavasta suosta. Vanhimmat säilyneet esineet ovat olleetkin juuri soista löytyneitä muinaissuksia. Samaa ideaa on hyödynnetty myös metsätaloudessa. Sulan maan aikana tapahtuvaa toimintaa varten metsä koneisiin on kehitetty uusia telaratkaisuja, joilla pääs- tään sellaisille kohteille, jotka perinteisesti on ajateltu vain routa-aikaan korjattaviksi. Eteläisessä Suomessa, ja joi- nakin vuosina myös muualla, parhaat korjuu- ja kuljetus- olosuhteet ovatkin usein kesällä, jolloin auringon ja kas- villisuuden aikaan saama haihdunta kuivattaa maaperää. Ajantasaisen säädatan avulla voimme suunnata toimintaa oikeille kohteilla ja toimia siis entistä paremmin sekä talou- den että ympäristön näkökulmasta. ULKOILURETKELTÄNI TULTUANI tarkistin, mitä korjuu- kelpoisuuskartta ja kosteusindeksi reitiltäni oikein kerto- vat. Paremmalla ennakkosuunnittelulla olisin pärjännyt vaikka lenkkikengillä, sillä märät paikat olivat kartalla aivan samoissa kohdissa kuin ne maastossakin olivat.

metsä groupin viesti | 31