TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ
vakuutus siltä varalta, että kun ympäristö muuttuu, ne ominaisuu- det, jotka olivat eilen parhaita, eivät olekaan huomenna enää niin hyviä. Sitä varten halu- taan, että on paljon erilaisia geenejä”, Rusa- nen kertoo. Aikaperspektiivi sukupolvissa ”Kun puhutaan metsäpuiden geneettisestä monimuotoisuudesta, kyseessä ei ole puu- yksilön ominaisuus, vaan metsikön omi- naisuus eli se, että samassa metsikössä on monta geneettisesti erilaista yksilöä. Sitten kun puuyksilöiden geenit siirtyvät seuraavaan sukupolveen, siirtyvät lisäksi metsikössä syntyneet uudet kombinaatiot. Vähän niin kuin korttipakkaa sekoittaisi ja jakaisi kortit uudelleen.” Rusasen mukaan geenivaratyöllä varau- dutaan kaikenlaisiin ympäristömuutoksiin. ”Aikaperspektiivi on sukupolvissa – se on hyvä muistaa. Tällä hetkellä akuutti ympä- ristömuutos koskee ilmastoa, joka on puiden elinkyvylle, kasvulle ja selviytymiselle tosi tärkeä asia. Pääsääntö on, että sopeutumi- nen uusiin ympäristöolosuhteisiin tapahtuu, kun syntyy uusi puusukupolvi.” ”Geenireservimetsissä tavoitellaan useita ikäluokkia samaan aikaan, jotta puusuku polvien kiertoa tapahtuisi koko ajan”, Rusa- nen sanoo. ”Jos vaikka ilmasto muuttuu kohtuullisen nopeasti, saadaan siitä parem- min kiinni kuin jos meillä olisi vain van- hempaa, esimerkiksi 80-vuotiasta metsää, jolloin puuston geneettinen koostumus vastaisi 80 vuotta sitten vallinnutta luon- nonvalintaa. Kun on useita ikäluokkia, on luonnonvalinta jatkuvasti eteenpäin menevä prosessi.” Käytännön hyötyjä näköpiirissä Selkeimmät käytännön hyödyt lähitulevai- suudessa Rusanen näkee jalojen lehtipui- den geenivarakokoelmissa. ”Vaikka jalojen lehtipuiden kokoelmasiemen ei ole varsi- naisesti jalostettua, on se kotimaista alku- perää ja siksi paremmin sopeutunut Suo- meen kuin jos viljelyaineistoa lähdettäisiin tuomaan Keski-Euroopasta.” ”Nämä ovat lajeja, joita Suomessa käy- tetään metsänviljelyssä tällä hetkellä hyvin vähän, mutta todennäköisesti niiden käyttö tulee lisääntymään. Ilmastonmuutos mah- dollistaa niiden käytön lisäämisen, mutta myös biologisen monimuotoisuuden näkö- kulmasta on selkeä tahtotila monipuolistaa puulajivalikoimaa”, Rusanen toteaa.
Luonnonvarakeskuksen geenivarojen erityisasiantuntija Mari Rusanen raportoi Suomessa 1990-luvun alkupuolella aloitetun geenivaratyön edistymisestä myös kansainvälisiin seurantoihin.
36 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook