Metsästrategialle kritiikkiä ja kiitosta ”Jäsenmaat ovat kriit-
tisiä metsästrategiaa ja sen aloitteita koh- taan etenkin siksi, että komission valmistelupro- sessi oli aika itsenäinen. Neu-
vosto ja parlamentti antoivat omat näke- myksensä strategian valmisteluun, mutta ne näkyvät siinä aika vähän”, Rantamäki sanoo. ”Suomen virallisessa kannassa tuodaan esiin kritiikkiä strategian valmisteluun ja osaan aloitteista, mutta toisaalta kiitellään tiettyjä asioita. Luonnon monimuotoisuu- den köyhtymisen pysäyttäminen ja ilmas- tonmuutoksen hillitseminen ovat tavoitteina hyviä ja kannatettavia, mutta keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi pystyä määrittämään jäsenmaatasolla.” Rantamäki painottaa, että Suomen kannalta tärkeää on kestävyyden kaikkien osa-alueiden huomioon ottaminen. ”Metsä strategian toimeenpanossa pitäisi nähdä metsäarvoketju kokonaisuudessaan ja ottaa taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys tasa- painoisesti huomioon ekologisen kestävyy- den rinnalla.”
”Metsäkysymyksissä pitää varmistaa päätäntävallan säilyttäminen jäsenmailla eikä niistä tule tehdä yksityiskohtaista lainsäädäntöä EU -tasoisesti”, Metsäteolli- suus ry:n kansainvälisten ja EU -metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki toteaa.
0,5–2 prosenttia koko metsäalasta. Tätäkö pitäisi uusiutuvan energian direktiivissä sää tää? Olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei se ole järkevää, varsinkin kun melkein kaikki täl laiset metsät ovat jo Natura 2000-lainsäädän nön piirissä.” Pelisääntöjä ei voi yhtäkkiä muuttaa Torvalds uskoo riskipohjaisen lähestymistavan säilyvän metsäbiomassan kestävyyden tarkas telussa yksityiskohtaisempien kestävyyskri teereiden sijaan. ”Puhuimme tästä komission edustajan kanssa ja ymmärsin, että riskiarvio on nyt päällimmäisenä. Nykyistä direktiiviä on juuri päästy toteuttamaan, ja se on nyt pyöri nyt puolisen vuotta. Jos yhtäkkiä muutetaan taas pelisääntöjä, niin kyllä investoijat silloin sanovat, että tämä ei oikein menettele.” Muun muassa metsästrategian yhteydessä on käyty keskustelua myös avohakkuiden roo lista ja komission suhtautumisesta niihin. ”Jo kesällä tavatessani ympäristökomis saari Virginijus Sinkeviiuksen hän sanoi, että hän ei pidä avohakkuista, mutta hänellä ei
alussa. Ihmiset lähtivät metsään hakemaan rau haa ja rentoutusta, ja se on mielestäni ehkä paras esimerkki siitä, mitä metsä tarkoittaa suo malaisille. Se tarkoittaa turvallisuutta, ja se tar koittaa myöskin taloudellista turvallisuutta.”
ole oikeutta kieltää niitä. Sen jälkeen olemme pariin otteeseen keskustelleet ja hyvässä yhteisymmärryksessä todenneet, että EU :lla on oikeus asettaa tavoitteita, mutta kun pääte tään menetelmistä näiden tavoitteiden saavut tamiseksi, silloin pitää lähteä jäsenmaan ole massa olevista olosuhteista”, Torvalds kertoo.
Metsästä henkistä ja taloudellista turvaa
Torvaldsilla ei ole nopeaa ratkaisua siihen, kuinka EU -päättäjille saisi entistä parem min tuotua ymmärrystä metsien kokonaisval taisesta merkityksestä suomalaisille. ”Met sänomistajia tavatessani olen sanonut, että ottakaa aina kamera mukaan, kun lähdette metsään. Meillä on aivan huikean hienoja met siä, mutta kun niistä puhutaan valtalehdissä, siinä on aina kuva avohakkuusta. Siitä syystä kannustan laittamaan kuvia sosiaaliseen medi aan, että myös kauniit metsäkuvat pysyvät mukana informaatiovirrassa.” ”Suomalaiset ovat aina hakeneet lohtua met sästä, mikä nähtiin myös koronapandemian
”Luonnonsuojelun mahdollisuuksia pitää painottaa, mutta jos ei samaan aikaan tunnusta sosiaalisia ja teknologisia tosiseikkoja, narraa itsensä helposti pää- töksentekopolulle, josta ei seuraa mitään erityisen hyvää”, europarlamentaarikko Nils Torvalds toteaa.
metsä groupin viesti | 39
Powered by FlippingBook