vähälumisessa maastossa urapainumien riski on suuri. Kuiva turvepatja sen sijaan kantaa ja joustaa koneen alla. Turvemaan kesäkorjuukelpoisuus raken- tuu useasta osatekijästä, joita ovat esimer- kiksi puuston määrä, leimikon muoto ja alueen tiestö. Kun kaikki tekijät otetaan suunnittelussa huomioon ja korjuussa käy- tetään kantavia teloja, voidaan Keskisen mukaan merkittävä osa turvemaakohteista korjata kesäaikaan. ”Mitä enemmän puustoa on, sitä enem- män latvusmassaa kertyy ajouraa suojaa- maan. Runsaspuustoisilla kohteilla myös juuristo lisää kantavuutta. Jos leimikko on lisäksi tien varressa ja ajourarasite siten pieni, se lähtökohtaisesti on korjattavissa kesällä”, Keskinen sanoo.
Metsä Groupin urakoitsijat käyttävät turvemailla erikoiskantavia, pehmeille maille suunniteltuja teloja sekä hakkuu- että ajokoneissaan. Leveä telarakenne pienentää maanpintaan kohdistuvaa rasitusta. Korjuujälki ei saa heikentyä Jos maaperä ei kanna, hakkuut keskeyte- tään ja siirretään seuraavaan kesään. Jos hakkuu ei onnistu silloinkaan, uusi yritys on talvella. ”Urakantavuus on keskeisintä, korjuu joko onnistuu tai se ei onnistu. Puuta ei oteta väkisin. Kesäkorjuu ei tarkoita, että pyytäisimme metsänomistajalta ymmär- rystä huonolle korjuujäljelle – ei todella- kaan”, Keskinen painottaa. Kesäharvennuksessa jälki voi olla talvi harvennusta parempaa, sillä valoisassa ja lumettomassa metsässä näkyvyys on hyvä. Peitteisyyteen kannustetaan Turvemailla puusto säätelee pohjaveden pinnankorkeutta. Mitä vakaampana pohja- veden pinnankorkeus säilyy, sitä pienempi on riski, että turvemaalta karkaa ilmaan hiilidioksidia tai metaania, tai vesistöön ravinteita tai kiintoainesta. Näistä syistä Metsä Group pyrkii rehe- villä turvemailla enenevässä määrin siirty- mään kohti peitteistä metsänkäsittelyä. Jos olemassa olevaa taimiainesta pystytään hyödyntämään, peitteinen metsänkäsittely on turvemailla usein kannattavaa. ”Metsänomistaja tietysti päättää, miten hänen metsäänsä käsitellään, mutta pidämme asiaa esillä”, Kärki sanoo. Lintujen ystävää ilahduttaa tieto, että turvemailla parhaat hakkuuolosuhteet ovat luontaisesti loppukesästä. Kesäkorjuusta ei näin ollen ole haittaa pesinnälle. Kesäkohteesta parempi hinta Puun hintaan vaikuttavat markkinatilan- teen lisäksi leimikon hinnoittelutekijät, joita ovat muun muassa puuston määrä ja laatu, metsäkuljetusmatka sekä korjuu- ja kuljetuskelpoisuus. Metsä Group maksaa kesäkorjuukelpoisesta leimikosta keski- määrin 1–3 euroa talvikohdetta korkeam- paa kantohintaa. Talvikohteiden tiukempi hinnoittelu johtuu siitä, että niitä yleensä on osto mahdollisuuksiin nähden tarjolla paljon. Usein niiden korjuu myös vaatii lisätyötä, kuten teiden aurausta ja kokoojaurien pol- kemista. ”Merkittävin hintaero muodostuu kui- tenkin siitä, että tietyissä tilanteissa kesä- korjuukelpoisuus saattaa ratkaista sen, voi- daanko leimikosta käydä kauppaa lainkaan. Talviostomahdollisuudet ovat aina rajalli- set”, Kärki sanoo.
Metsäasiantuntija Ville Kärki sanoo, että metsänomistaja tietysti päättää, miten hänen metsäänsä käsitellään.
viime kädessä metsäkoneen kuljettaja. ”Pyrimme siihen, että puut työmaalta pois tuovan ajokoneen käytössä on useampi reitti, jottei sen tarvitse ajaa kaikkia puita samaa pääuraa pitkin”, metsäomaisuuden- hoidon asiantuntija Ville Kärki Seinäjoen hankintapiiriltä sanoo. ”Metsänomistaja on tervetullut mukaan metsäkäynnille, sillä hän usein tuntee oman metsänsä parhaiten ja tietää, mistä puut kannattaa ajaa.”
Huolellinen suunnittelu takaa onnistumisen
Metsä Groupin metsäasiantuntija ottaa kesäkorjuukohteen korjuuteknisessä suunnittelussa huomioon esimerkiksi oja- linjojen sijainnin ja maaston kaltevuuden. Toteutusvaiheessa lopullisen suunnittelun tekevät operaatioesimies, korjuuyrittäjä ja
Hyvän tien päässä oleva hoidettu turvemaa kiinnostaa ostajaa eniten Moni leimikko, joka muutoin soveltuisi sulan maan aikaan korjattavaksi, jää talvikorjuukohteeksi huonon tien takia.
METSÄASIANTUNTIJA Ville Kärki kehottaakin puukauppaa suunnittelevaa metsänomistajaa harkitsemaan tien parantamista. ”Talvitien perusparantaminen kesätieksi nostaa leimikon hintaa”, Kärki sanoo. Mitä enemmän alueella on hakkuutarpeita, sitä kannattavammaksi tieinvestointi tulee. Kannattavuuden arvioinnissa pääsee alkuun vaikkapa netistä löytyvällä Työtehoseuran ja Suomen metsäkeskuksen kehittämällä las kurilla. Tarkemmissa laskelmissa voi kääntyä oman metsäasiantuntijan puoleen. Riittävä puusto lisää aina ostajan mielen kiintoa palstaa kohtaan. ”Korjuu on kannattavaa, kun puuta kertyy harvennukselta vähintään 40–50 kuutiota hehtaarilta. Samalla saadaan riittävästi oksa- ja latvusmassaa metsäkoneen alle kantavuutta parantamaan”, Kärki sanoo. Jos tämän lisäksi metsänhoitotyöt on tehty ajallaan ja kohde on ennakkoraivattu, kiinnos tus on taattu.
Mitä enemmän alueella on hakkuutarpeita, sitä kannattavammaksi tieinvestointi tulee.
metsä groupin viesti | 35
Powered by FlippingBook